Lemböten kappeli, Lemland, Ahvenanmaa

Ahvenanmaan halki ovat kautta aikain kulkeneet idän tärkeät merireitit, joista voisi mainita esimerkiksi viikinkien idäntien ja maailman vaarallisimman vanhan postitien Ruotsista Suomeen.

lemböten (14)

Tärkeät reitin ovatkin synnyttäneet Ahvenanmaan rannikolle merenkulkijoille tärkeitä levahdyspaikkoja. Lemböten keskiaikainen satama on eräs sellainen. Sen varhaisimmat merkinnät ulottuvat 1200-luvun jälkipuoliskolle, mutta sen historia voitaisiin kirjoittaa jopa rautakauden lopulle 1100-luvulle, jolloin viikinkien tiedettiin purjehtineen itään.

Lemböten sataman luonne oli alunperin maallinen. Paikalla kenties tehtiin pientä vaihtokauppaa ja odoteltiin parempaa säätä matkan jatkamiseen.

Jossain aiemmassa tarinassa olen tainut mainita, että kunnon kristitty idässä ei suostunut tekemään kauppaa pakanoiden kanssa ja taas idästä saadut aseet, kankaat ja mausteet katsottiin niin tärkeiksi, että jopa pohjoisen raavaat kaupankävijät alkoivat pitkin hampain kääntymään kohti kristinuskoa. Toki perinteiset omat uskonnot säilyivät vielä pitkään sen rinnalla.

lemböten (11)

Näin taisi syntyä myös tämänkertaisen tarinan merenkulkijakappeli. Varhaisin merkintä asiaa koskien löytyy Tanskan valtionarkistossa säilytettävässä kuningas Valdemarin matkareittiselostuksessa, joka on kirjoitettu joskus 1250–1300-lukujen välillä.

Aluksi paikalla sijaitsi vaatimaton puurakenteinen kappeli, jossa merenkävijät saattoivat levätä, rukoilla ja kenties uhrata kolikon onnellisen matkan hyväksi. Mitään selkeitä merkkejä puukappelista ei alueelle ole jäänyt, mutta paikalta löydetyt varhaisimmat rahalöydökset ovat lyöty Götanmaalla 1200-luvun alkupuolella, joten voidaan arvella ensimmäisen kappelin nousseen alueelle 1100-luvun lopulla.

On myös sanottu, että Lemböten kappelinrauniot ovat Ahvenanmaan vanhin rakennusjäänne. Alueella väitetään myös sijainneen uhrilähteen, kenties se on myös yksi osasyistä miksi kappelin paikka on suotuisan satamapaikan lisäksi valikoitunut juuri tuonne?

Puukappeli aikakausi jatkui kolmisensataa vuotta useiden vaiheiden kautta aina keskiajan lopulle, jolloin katsottiin taloudellisen tilanteen olevan myönteinen muuraamaan paikalle kivikappeli.

lemböten (7)

Yksinkertaisen kivikappelinkin iästä ei olla päästy varmaan johtopäätökseen, mutta osa rakenteista viittaa keskiajan loppuun, kuten esimerkiksi kuori-ikkunan muoto ja kaaren rakenne sekä länsioven rakenne ja runkohuoneen holvaamattomuus.

Itse kappeli muuten muodostuu vain pienestä suorakaiteen muotoisesta runkohuoneesta 8,8×7,1 metriä. Rakennuksessa ei ole ollut koskaan sakaristoa, eteistä, eikä myöskään sokkelia.

lemböten (1)

Kivikappelin käyttöaika jäi lopulta melko lyhyeksi. Sen kukoistuksen arvellaan päättyneen 1500-luvun puolivälissä. Aikakirjoihin on merkitty, että 1546 kruunu takavarikoi kullatun ehtoolliskalkin.

Samoilta ajoilta on merkintä, että kappeli oli pyhitetty suojeluspyhimys Pyhä Olaville. Tuosta voitaneen päätellä, että kuningas Kustaa lopetti kappelin toiminnan kannattamattomana, sillä maankohoama oli tehnyt Lemströmin alueesta liian vaikeakulkuisen Itämeren merenkulkua hallinneille Hansakoggeille, jotka olivat painavampia ja syväkulkuisempia kuin keski-aikaiset avoimet tai puolikannelliset veneet.

lemböten (5)

Tuosta alkoi kappelin raunioaika. Viimeinen havainto kappelista ulottuu vuoteen 1647, jolloin katon sanotaan romahtaneet jo aikoja sitten.

lemböten (8)

Kappelin seuraava nousukausi ulottuu 1800-luvun jälkipuoliskolle, jolloin metsittynyt kohde tuli oppineiden tietoisuuteen. Haluttiin luoda utopia ”linnasta Espanjassa”.

Elettiin suurien arkeologisten kaivauksien kulta-aikaa maailmalla ja mikä sen parempi innoituksen lähde olisi, kuin meiltä löytynyt erämaaraunio romantiikan nälkäisille.

Alkoi ajan painoa melkoisen hyvin säilyneen kappelin restaurointi.

lemböten (10)

1900-luvun restaurointi sen ajan ihanteiden, tutkimustiedon ja ajoituskäsitteiden mukaisesti taisi tuottaa liiankin innokkaan tuloksen, jossa hävitettiin vanhaa enemmän kuin säilytettiin. Viimeisimmät korjaustyöt 1970-luvulla on toteutettu korvaamalla raunioituneet osat puurakenteilla ja samalla rakennus on saanut paanukaton.

Monien korjaustöiden jälkeen kappeli lopultakin saatiin taas vihittyä hartauskäyttöön 1979 Pyhän Olavin päivänä.

lemböten (9)

Retkeilyä ajatellen kohde kätkee sisäänsä monia varsin mielenkiintoisia merenkulkuun liittyviä pieniä havannointikohteita. Kappelin alueelta löytyy aivan kiviaidan tuntumasta jatulintarha, lähistöllä sijaitsee myös muutama kivistä ladottu kompassi. Vanhan sataman tienoilta pitäisi löytymään suuri hautaröykkiö sekä ryssänuuneja.

lemböten (6)

Tarkkasilmäinen havannoitsija saattaa bongata myös kalliosta merimiesten hakkaamia muinaisia jälkiä. Kaikenkaikkiaan alue on erittäin antoisa, vaikka itse kappeli on vaatimaton ja karu kuten saaristokappelin pitää olla. Alueen parasta antia on sen historia ja ymmärtäminen millä tavoin kristinusko rantautui kaupankäynnin ohella maahamme.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6680547 E 109890

2 replies
  1. Aila Mäkelä
    Aila Mäkelä says:

    Kiitos mielenkiintoisista retkistä sekä Norjassa että Ahvenanmaalla pystyin samaistumaan hetkiin . Kappelivierailutkin mielenkiintoista luettavaa.

    Vastaa

Trackbacks & Pingbacks

  1. […] sillä Speedy Gonzales –nelikko oli monista eri mahdollisuuksista päättänyt käydä katsomassa Lemböten kappelin ja sen lähellä olevan jatulintarhan. Niistä ihmeistä saamme ehkä myös jotain maistiaisia […]

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.