Retkipaikkoja eri puolilla Suomea.
Hornoya on Norjan valtakunnan itäisin saari. Saari on myös siitä erikoinen, että se on pinnanmuodoiltaan loistava pesimäsaari pohjoiselle pesimälinnulle. Saarella asustaa kymmeniätuhansia lintuja ja täten sen luonto on ainutlaatuinen. Iltaisin saaren vanha majakka herää eloon ohjaamaan öistä Barentsinmeren kulkijaa. Ja se Barentsinmeri, se on sitten täynnä kalaa. Näillä esitiedoilla tuli reissutarjous viisi päivää ennen lähtöä. […]
Lähes vuosi takaperin Willimies oli kuvausretkellä Lappeenrannan Ylämaalla. Lukuisat kohteet tuolta reissulta on jo esitelty, mutta vielä on jotain jäljellä. Jäljellä on ilmeisesti lukijapalautteen perusteella lukuisten lukijoiden makuun oleva kohde. Itseäni nämä Salpa-linjaan liittyvät kohteet ovat jotenkin kärsineet pienen inflaation niiden suuren määrän takia. Monia Salpa-linjaan liityviä kohteita on minulle vihjailtu mahdollisina kohteina, mutta uskollisesti […]
Kyllä, nyt se kevät tuntuu todelta. Ilmassa tuoksuu märkä ja sulava maa. Siihen sekoittuu häivähdys savua palavasta nuotiosta. Aurinko lämmittää mukavasti, muuttolinnut ovat palaamassa Pohjolaan. Puurijärvi on niille tärkeä pesimis- ja levähdyspaikka. Päämme yli saapuu jatkuvasti joutsenia pareittain etelästä liittyäkseen muiden seuraan. Lintujen iloiset huudot ja äänet ovat toisinaan korvia huumaavia. Myös yleensä kovin rauhalliset […]
Vantaalla Länsimetsän suojelualueen viiden hehtaarin laajennusosassa sijaitsee mielenkiintoisen muotoinen pieni kalliokumpare, Sokeritoppakallio. Kun vihdoin sain itseäni niskasta kiinni ja pyöräilin paikan päälle yllätyin kallion erikoisuudesta, se on paljon korkeampi kuin kuvittelin. Kohde tosin tulee oikeuksiinsa vain itse, livenä nähtynä. Kalliolle on tieltä matkaa 200 metriä ja ulkomuodosta johtuen sitä ei voi seikoittaa muihin alueen kallioihin. […]
Samaan aikaan kun toiset luolat paistattelevat maineessa ja pienimuotoisina turistikohteina – tai ainakin seudun väen retkikohteina, on toisten luolien osana unohdus ja yksinäisyys. Näin siitäkin huolimatta, että joskus valtaosa niistäkin on ollut tunnettuja paikkoja. Nykyisin tuo vanha tieto saattaa elää vain niminä kartoilla. Vihje tällaisesta luolasta löytyi vaihteeksi karttaa tutkimalla. Entisen Sammatin pitäjän alueelta, nykyisen […]
Ahvenanmaan halki ovat kautta aikain kulkeneet idän tärkeät merireitit, joista voisi mainita esimerkiksi viikinkien idäntien ja maailman vaarallisimman vanhan postitien Ruotsista Suomeen. Tärkeät reitin ovatkin synnyttäneet Ahvenanmaan rannikolle merenkulkijoille tärkeitä levahdyspaikkoja. Lemböten keskiaikainen satama on eräs sellainen. Sen varhaisimmat merkinnät ulottuvat 1200-luvun jälkipuoliskolle, mutta sen historia voitaisiin kirjoittaa jopa rautakauden lopulle 1100-luvulle, jolloin viikinkien tiedettiin […]
Makkara vinkuu tikun päässä, kuin armoa huutaen. Nuotio räiskyy, mielessä pyörivät päivän kokemukset. Muistatko miltä syksy tuoksuu? Se koittaa pian taas, onhan jo elokuu. On aivan hiljaista. Olen ilmeisesti aivan yksin koko kansallispuistossa. Vaikka kesälomakausi on vielä käynnissä, olen kahden päivän aikana tavannut vain yhden ihmisen. Olen saanut juuri sitä mitä lähdin hakemaan, hiljaisuutta ja […]
Kovin usein ei tule vastaan yhtä mielenkiintoisia kalliomuodostelmia kuin Lahden Kivistönmäessä, jossa olen maaliskuun aikana käynyt pariin otteeseen tutkimassa vesitornin ja kerrostalojen katveeseen kätkeytyviä luolia. Seikkailu alkaa Kiveriönkadulta ylös rinteeseen kääntyvältä Juustilankadulta, jonka päässä on lähes vesitornin juurella pienehkö pysäköintialue. Matkaa tänne on Lahden keskustasta linnuntietä vain kilometrin verran. Suurinpiirtein pohjoiseen päin lähtevältä kävelyreitiltä erkanee […]
Kuoreveden kirkkoniemessä, parisataa metriä nykyisestä kirkkorakennuksesta pohjoiseen on suuri siirtolohkare, joka kartoissa kulkee joko nimellä Jättiläisen kivi tai Jättiläiskivi. Jyhkeä siirtolohkare sijaitsee niemen kärjessä, ja ilman sitä ympäröivää runsasta puustoa kivi näkyisi kauas Kuoreveden selälle. Jättiläisen kivestä ei ole tiedossa perimätietoa palvontapaikkana, mutta sijainniltaan ja muodoltaan se on hyvin seidan kaltainen, voimaa ja pyhyyttä uhkuva […]
Retkeni pääkohde Kivikurun Ukonkivi alkoi näkyä puitten välistä jo pitkälle… Olin kuvannut kiveä jo keväällä 2012 mutta silloin ei ollut tiedossa kiven tarina. Mannerjäätikön kasaamalla kumpumoreenialueella on kaksi päälekkäin kerrostunutta porfyyrigraniittilohkaretta. Alemman koko 8 metriä x 7 metriä x 2,5–3 metriä, ja ylempi kooltaan noin 1,5 metriä x 1,5 metriä x 1,5 metriä. Kiven alle […]