Jättiläisen kivi – ikivanha palvontapaikka Jämsässä

Kuoreveden kirkkoniemessä, parisataa metriä nykyisestä kirkkorakennuksesta pohjoiseen on suuri siirtolohkare, joka kartoissa kulkee joko nimellä Jättiläisen kivi tai Jättiläiskivi. Jyhkeä siirtolohkare sijaitsee niemen kärjessä, ja ilman sitä ympäröivää runsasta puustoa kivi näkyisi kauas Kuoreveden selälle.

Jättiläisen kivi hallitsee maisemaa korkealla niemen nokassa.

Jättiläisen kivi hallitsee maisemaa korkealla niemen nokassa.

Jättiläisen kivestä ei ole tiedossa perimätietoa palvontapaikkana, mutta sijainniltaan ja muodoltaan se on hyvin seidan kaltainen, voimaa ja pyhyyttä uhkuva kivi. Ei liene sattumaa, että kirkon paikka valittiin aikoinaan aivan Jättiläisen kiven tuntumasta. Onhan useita esimerkkejä siitä, että kristinusko sulautti vanhat pakanalliset tavat omiinsa ja otti myös haltuun vanhoja pyhiä paikkoja uuden uskonnon nimissä.

Kuorevesi on nykyisin osa Jämsän kaupunkia. Pysyvä asutus tuli seudulle keskiajan loppupuolella. Sitä ennen Kuoreveden metsiä ja kalavesiä hallitsivat saamelaiset ja hämäläiset eränkävijät. Heidän palvontapaikakseen Jättiläisen kiveä on helppo kuvitella. Kiveen on varmasti liittynyt tarinoita siitä, kuinka jättiläinen on tuonut tai viskannut kiven paikoilleen.

Jättiläisen kivessä voi hahmottaa ihmisen profiilia.

Jättiläisen kivessä voi hahmottaa ihmisen profiilia.

Jättiläisen kiven historia palvontapaikkana saattaa mennä jopa tuhansien vuosien taakse, kauas kivikaudelle. Kiven kolmella syrjällä on selvää punaista väriä, joka saattaa olla tuhoutunut muisto kivikautisesta kalliomaalauksesta.

Punaväriä on kolmessa kohtaa, mutta missään se ei muodosta kuvia.

Punaväriä on kolmessa kohtaa, mutta missään se ei muodosta kuvia.

Väriä on myös saatettu sivellä kiven pintaan ilman, että on ollut tarkoituskaan tehdä mitään kuvia. Saamelaiset ovat voidelleet seitojaan verellä tai rasvalla varmistaakseen paremman metsästys- tai kalastusonnen. Mahdollisesti punavärin sivelemisellä oli sama tarkoitus, tai sitten sitä kautta on saatu yhteys kivessä asuvaan henkeen. Museoviraston rekisteriportaalin mukaan Jättiläisen kivi on samalla korkeudella merenpinnasta kuin alueen tunnetut kivikautiset asuinpaikat.

Museoviraston sivuilla ja monissa arkeologisissa julkaisuissa Jättiläisen kivestä käytetään vain paikan nimeä Käpinniemi. Sinne pääsee, kun kääntyy Orivesi–Mänttä-tieltä (tie 58) itään, esim. Orivedeltä päin tultaessa Kolonkulmantielle (viitta: Kavala 11) ja Mäntästä Vessarintielle (viitta: Kuorevesi kko 9).

Kuoreveden kirkon pihassa on kirkkoveneen katos, jonka nurkalta lähtee polku Jättiläisenkivelle. Mene katoksen ohi ja käänny vasemmalle. Seuraa sähkölinjoja noudattelevaa polkua noin 50 metriä, kunnes tulet mökkitielle. Käänny tietä oikealle.

Kyltti Jättiläisen kivelle nojaa puuta vasten.

Kyltti Jättiläisen kivelle nojaa puuta vasten.

Noin 20 metrin jälkeen mökkitieltä erkanee kapea polku vasemmalle. Polun alussa on puinen viitta, jossa lukee ”Jättiläisen kivi”.

Muurahaiset ovat rakentaneet keon keskelle polkua.

Muurahaiset ovat rakentaneet keon keskelle polkua.

Polku on merkitty rantaan saakka.

Paikka on rauhoitettu luonnonsuojelulain perusteella.

Paikka on rauhoitettu luonnonsuojelulain perusteella.

Polun päässä, ennen kiveä on kyltti, jossa kerrotaan, että paikka on rauhoitettu luonnonsuojelulain perusteella.

Myös edestä katsottuna Jättiläisen kivessä on jotain ihmiskasvoja muistuttavaa.

Myös edestä katsottuna Jättiläisen kivessä on jotain ihmiskasvoja muistuttavaa.

Jättiläisenkivi on vaikuttavan näköinen. Punaista väriä on sekä kiven rannanpuoleisella että järveltä katsoen vasemmalla syrjällä. Oikealta sivustalta katsottaessa kivessä voi erottaa heikon sivuprofiilin. Rannanpuolen punainen väri asettuu ylähuulen päälle ja alahuuleen.

”Huulet” on maalattu punavärillä.

”Huulet” on maalattu punavärillä.

Kävimme katsomassa Jättiläisen kiveä kesäkuun alussa 2012. Kirkko oli silloin kiinni. Kirkko on nähtävyys itsessään. Nykyinen rakennus valmistui v. 1779 ja sen paikalla on ollut aiemmin kolme kirkkoa.

Kuoreveden vanha uhrikirkko on avoinna vain kuusi viikkoa juhannuksen jälkeen.

Kuoreveden vanha uhrikirkko on avoinna vain kuusi viikkoa juhannuksen jälkeen.

Kuoreveden kirkko on yksi Suomen kolmesta luterilaiselta ajalta tunnetusta uhrikirkosta. Toinen edelleen käytössä oleva on Pyhämaan Luodon vanha uhrikirkko (rakennettu 1648 – 1651). Kolmas uhrikirkoista, Oulunsalon vanha kirkko, rakennettiin 1665 mutta purettiin 1872. Kirkko on avoinna kesäkaudella kuusi viikkoa juhannusviikosta lähtien.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6869025 E 380578

Teksti: Tuija Wetterstrand. Kuvat: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand.

5 replies
  1. Iina
    Iina says:

    Käytiin täällä pienenä useastikin mummolareissuilla. Isä kertoi aina tarinaa, kuinka Mäntän Vuoressa asusteleva Jättiläinen, ei ollut tykännyt kirkon rakennuspuuhista vaan halusi lopettaa ne ja heitti kiven kohti kirkkoa, mutta heitto jäi vähän vajaaksi.
    Mäntän ”vuori” näkyi ainakin vielä 30v. sitten sieltä kiven luota rannasta ja meille lapsille tarina oli kyllä maaginen.

    Vastaa
  2. Pentti Kalliovalkama
    Pentti Kalliovalkama says:

    Tästä kivestä on tarina Kuoreveden Joulussa 1962. Siinä Viljo Korpela kertoo: ”Kerran jättiläinen nousi Mäntänvuoreen ja katseli sieltä eteläänpäin. Se näki etäällä niemennokassa kirkon ja vihapäissään heitti sitä kohden kiven aikoen murskata kirkon. Kivi osui kuitenkin hieman harhaan. Kun kivi otettiin kukkarosta, on siitä nimi Kukkarokivi”.

    Kivi liittyy siis Kukkarokivien pesueeseen, jota luultavasti pappilat ja myös Sakari Topelius Maamme-kirjallaan levittivät ympäri Suomea. Alkuperäisen tarinan merkitsi päiväkirjaansa Petrus Gyllenius vuonna 1656 kertomuksena Ruissalon edustalla olevasta ”Kukkarokivestä”.

    Vastaa
    • Jonna Saari
      Jonna Saari says:

      Wau, onpa todella kiinnostava tarina! Kiitos paljon tästä kommentistasi Pentti. On aina kiehtova kuulla tällaisia värikkäitä tarinoita eri retkikohteiden taustalta 🙂

      Ystävällisin terveisin Jonna / Retkipaikka

      Vastaa
  3. Pentti Kalliovalkama
    Pentti Kalliovalkama says:

    Kiitos vastauksesta Jonna. Jos haluat lisätietoja Kukkarokivistä, niin niitähän löytyy.

    Terveisin Pentti

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.