Entries by Mikko Sees

Lemmenlaakson luonnonsuojelualue ja vanha mylly, Järvenpää

Missä pääkaupunkimme lähellä voi nähdä ja kokea lehtomaiseman vehreän, paikoin poikkeuksellisen upean jokilaakson? Sellaista kannattaa lähteä etsimään Keravanjoen varrelle perustetuilta luonnonsuojelualueilta, erityisesti Järvenpään ja Sipoon rajalla sijaitsevasta Lemmenlaaksosta. Natura 2000 –ohjelmaan kuuluvan, vuonna 1991 perustetun suojelualueen lehto on seudun suurin ja sinällään jo näkemisen arvoinen. Vaan harva ei-järvenpääläinen tietää, kuinka upea jääkauden muovaama Lemmenlaakso onkaan… […]

Vehoniemenharju, Kangasala

Tampereen lähiympäristön helmet ovat monelle kaupunkilaiselle tutkimattomia. Kangasalan neljästä näkötornista eteläisin kohoaa Vehoniemenharjulla, Längelmäveden ja Roineen välisellä harjukannaksella, joka tunnetaan myös maanmainiosta automuseosta. Harju on osa samaa ketjua, johon kuuluu myös Tampereen tunnettu Pyynikinharju. Sen pohjoispuolella aukeaa Kaivannon 1800-luvun alkupuolella kaivettu kanava, joka muuttui rakenteiden murtumisen takia huhtikuussa 1830 avoimena virtaavaksi kanavaksi. Längelmäveden pinta aleni […]

Pukalan virkistysmetsä, Orivesi

Yksi Tampereen lähiseudun helmiä on Pukalan virkistysmetsäalue Orivedellä. Kyseessä ei ole mikään suuri ja mahtava erämaa, vaan Metsähallituksen vuonna 1968 perustama alue, jolla harjoitetaan suurelta osin yhä metsätaloutta. Aluetta puhkovat metsäautotiet ja (onneksi) hajanainen mökkiasutus. Pukalaan pääsee joko Teiskosta päin lännestä tai Orivedeltä päin idästä. Matkaa Oriveden keskustasta Juurakon pienelle pysäköintialueelle on 12 kilometriä ja […]

Sysmän Liikkuva kivi

Nelostietä pohjoiseen päin körötellessä moni on varmasti Heinolan jälkeen hieraissut silmiään, kun on nähnyt tien oikealla puolella Sysmän Onkiniemen Liikkuvan kiven. Tämä jääkauden kuljettama suuri siirtolohkare on juuttunut huteran oloisesti laakean kallion päälle ja näyttää siltä, että se voisi hetkenä minä hyvänsä vyöryä tielle. Muinaisjäännösrekisteriinkin merkitty siirtolohkare on rauhoitettu luonnonnähtävyys. Nimi tulee siitä, että kivi […]

Itä-Hämeen opiston kuppikivet, Hartola

Päijät-Hämeen maakunnan pohjoisosassa, Lahden ja Jyväskylän välissä sijaitseva Hartola julistautui vuonna 1987 kunnanvaltuuston päätöksellä leikkimielisesti Suomen ainoaksi kuningaskunnaksi. Ruotsin kuningas Kustaa III oli nimennyt pitäjän kruununprinssi Kustaa Aadolfin mukaan ja tehnyt siitä itsenäisen kirkkoherrakunnan 31. elokuuta 1784. Kunnan historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmas, sillä alueella on asuttu yhtäjaksoisesti ainakin rautakaudelta, noin 800-luvulta alkaen. Rautakautisesta asutuksesta […]

Erätaidot, osa 3: Muita tulentekokeinoja

Tuli merkitsee lämpöä, jota Pohjolan kylmyydessä vaeltava kulkija kaipaa istuutuessaan lepäämään. Tapoja tehdä tulet on monia, mutta entäpä jos tulitikut kastuvat, sytkäri ei toimi, tulusrautaa ei ole eikä tule, kitkatulet eivät luonnistu ja Firesteel unohtui kotiin? Nuotion saa aikaan muillakin keinoilla. Esivalmistelut ovat tärkeitä myös silloin, kun on rasiallinen tulitikkuja mukana, mutta niiden rooli korostuu […]

Lahden Pirunluola

Kovin usein ei tule vastaan yhtä mielenkiintoisia kalliomuodostelmia kuin Lahden Kivistönmäessä, jossa olen maaliskuun aikana käynyt pariin otteeseen tutkimassa vesitornin ja kerrostalojen katveeseen kätkeytyviä luolia. Seikkailu alkaa Kiveriönkadulta ylös rinteeseen kääntyvältä Juustilankadulta, jonka päässä on lähes vesitornin juurella pienehkö pysäköintialue. Matkaa tänne on Lahden keskustasta linnuntietä vain kilometrin verran. Suurinpiirtein pohjoiseen päin lähtevältä kävelyreitiltä erkanee […]

Erätaidot, osa 2: Tulen iskentä

Muinaisilla erämiehillä ei ollut tulitikkuja (jotka yleistyivät Suomessa vasta 1800-luvun jälkipuolella), saati sitten sytyttimiä. Tulet piti osata tehdä muilla konsteilla. Varhaisimpia menetelmiä olivat hankalahkot kitkatulikeinot, joihin lukeutuvat mm. kaikkien tuntema porakepin pyörittäminen kämmenten välissä, jousella poraaminen sekä erilaiset sahaus- ja aurausmenetelmät, joita todennäköisesti käytettiin myös pohjoisilla alueilla. Metallien käyttöönotto helpotti myös tulentekoa. Huomattiin, että raudan […]

Kaalin kraaterijärvi, Saarenmaa, Eesti

Näin Kalevalan päivänä on pieni viittaus kansalliseepokseemme paikallaan. Välillä on myös hyvä matkata kauemmaskin näkemään ja kokemaan uutta. Viro eli Eesti tarjoaa kaikenlaista mielenkiintoista myös luontomatkailijan näkökulmasta katsottuna. Saarenmaa on eteläisen naapurimaamme suurin saari, jonka luonto on kesäaikaan häkellyttävän kaunis näky. Matkalla kohti Kuressaarta, Eestin läntisintä ja Saarenmaan ainoaa kaupunkia, pysähdyimme elokuussa 2012 Kaalin meteoriittijärvellä, […]

Erätaidot, osa 1: Tuohilippi

Tuohityöt ovat kuuluneet vanhan kansan perustaitoihin pitkälti 1900-luvun puolelle saakka. Koivuntuohesta on osattu taitella ja punoa erilaisia käyttöesineitä moneen tarkoitukseen. Hyvin saatavilla oleva ja helppotöinen materiaali soveltuu niin malkakattojen eristeeksi kuin erilaisten koppien ja asusteiden tekoon. Jokainen on varmasti kuullut puhuttavan tuohivirsuista eli –jalkineista ja tuohikontista eli tuohisesta selkärepusta. Paras aika tuohen irrottamiseen elävän koivun […]