Artikkelit

Hällskärin laavu ja upeat merimaisemat

Keski-Pohjanmaan maisemista puuttuvat korkeuserot miltei kokonaan. Siitä voi syyttää jääkauden kilometrien paksuisia jäämassoja, joiden seurauksena peruskallio on hioutunut lähes tasaiseksi ja maa on painunut sisäänpäin. Tästä johtuu maankohoaminen, jota tapahtuu 1–10 millimetriä vuodessa sijainnista riippuen. Kokkolasta puhutaankin ”Merestä nousseena kaupunkina”. Ilmiön vaikutukset näkyvät parhaiten rannikolla Pohjanmaan eteläosista Kemiin saakka. Se esipuheista ja sitten asiaan. Hällskärin laavu sijaitsee upeissa merimaisemissa Kokkolan kaupungin […]

Ilveskivi – Pohjanmaan suurin siirtolohkare

Pedersöressä, entisessä Purmon pitäjässä, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajamailla sijaitsee Pohjanmaan suurin siirtolohkare, Lostenen eli Ilveskivi. Kiveä on mainostettu myös Suomen suurimpana, mutta tiettävästi Turun Kukkarokivi on sitä suurempi. Yksi Suomen suurimmista ja näyttävimmistä siirtolohkareista Ilveskivi kuitenkin on. Kivelle vie noin 800 metrin mittainen polku Lostenintien päässä sijaitsevalta parkkipaikalta. Ilveskivi on yksi Pohjanmaan suosituimmista luonnonnähtävyyksistä. […]

Asplandet – pronssikautinen mahtihauta Jepualla

Uudenkaarlepyyn Jepua on pieni taajama ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Jokivarressa valtatien varrella sijaitsevasta kylästä on merelle matkaa noin 15 kilometriä. Noin 3500 vuotta sitten meri kuitenkin lainehti vielä Jepuan kylän kohdalla. Tuon ajan asuinpaikoista on hyvin vähän tietoa, mutta seudulla elänyt väestö kuitenkin jälkensä maisemaan. Se löytyy menemällä metsään. Pronssikauden jäänteet Pohjanmaalla löytyvät takametsistä. Jokilaaksojen matalilta mailta […]

Bodvattnetin kierros, pala Merenkurkun saaristoa

Nykyinen Merenkurkun saaristo, joka tunnetaan maailmalla ruotsinkielisellä nimellä Kvarken, oli viimeisimmän jääkauden aikana koko Pohjois-Eurooppaa peittäneen mannerjäätikön keskusaluetta. Valtavat jäämassat puristivat maan kuoren kilometrin verran alemmas ja jääkauden päättyessä noin 10 000 vuotta sitten sulavan jään reuna synnytti Merenkurkun kuuluisat pyykkilautamoreenikentät eli De Geer -moreenit. Nykyinen noin 6550 saaren muodostama saaristo on pääosin matalaa – […]

Toisenlainen Hailuoto

Useimmille Hailuodon-kävijöille saari näyttäytyy lähinnä lauttamatkasta, saaren läpi ajomatkasta sekä Marjaniemessä käynnistä muodostuvana kokonaisuutena. Tämä Perämeren suurin saari, joka ilman kiinteää maantieyhteyttä olevana on kyennyt säilyttämään eristäytyneen luonteensa, on paljon muutakin. Tässä kirjoituksessa kerron siitä tuntemattomammasta Hailuodosta, jonka voi löytää, jos malttaa poiketa tuolta tavanomaiselta reitiltä. Hailuoto on muodostunut useasta saaresta – Luoto, Hanhinen, Santonen ja […]

Tankarin majakkasaari, Kokkola

Läkähdyttävän kuumana sunnuntaipäivänä suuntasin Tankarin majakkasaarelle. Ennen kalastajien ja hylkeenpyytäjien tukikohtana toiminut saari Öjan saaristossa palvelee tänä päivänä virkistyskohteena ja on Kokkolan kenties suosituin matkailu- ja lähiretkeilykohde. Saari on suhteellisen pieni, ja sen kiertää muutamassa tunnissa. Luontopolku risteilee saaren laitoja biotooppien vaihdellessa kalliorannoista metsään. Saaren luoteisnurkka on osan aikaa vuodesta ”pysy poissa” –aluetta pesiään puolustavien […]

Sievin Kukonkylän luontopolku

Sievin Kukonkylästä oli artikkeli Kalajokilaakso-nimisessä paikallislehdessä, jossa mainittiin alueella toimivan aktiivisen kyläyhdistyksen. Kyseinen yhdistys on suunnitellut ja toteuttanut luontopolun Vääräjoen varrelle perustetun kylän kauniiseen metsämaisemaan. Löytämäni kartan mukaan luontopoluksi merkitystä kohteesta löytyisi ainakin luola, tervahauta, laavu ja lintutorni. Oli aika ottaa selvää millaisia luonnonihmeitä kohtaisin paikanpäällä. Sievin Kukonkylälle löytää Sievin keskustasta tai Kalajoelta tultaessa ajamalla […]

Pattijoen Kastellin jätinkirkko, mystinen ja näyttävä muinaisjäännös

Raahen Pattijoella sijaitsee Pattijoen kastelli, joka edustaa arvoituksellista muinaisjäännöstyyppiä, ns. jätinkirkkoja. Jätinkirkot ovat suuria, soikeita tai suorakaiteen muotoisia kivivallien muodostamia kehiä. Vallit on rakennettu pienehköistä kivistä ja niissä on porttimaisia aukkoja. Kansanperinteen mukaan nämä massiiviset rakennelmat ovat jättiläisten tekemiä – siitä nimitys, mutta rannankorkeuden ja kaivauslöytöjen perusteella rakentajien tiedetään olleen myöhäiskivikauden metsästäjä-keräilijöitä. Jätinkirkkoja tunnetaan Pohjois-Pohjanmaan […]

Halkokarin kahakan muistomerkki, Kokkola

Retkipaikassa on Pohjanmaa pahasti aliedustettuna, joten päätin ottaa tehtäväkseni esitellä sieltä ainakin tämän kohteen, johon tutustuessani keväällä 2011 paikan menneisyys teki minuun voimakkaan vaikutuksen. Luvassa on annos maamme sotahistoriaa. Ja se Oolannin sota oli kauhia / Hurraa, hurraa, hurraa! Vain parin kilometrin päässä Kokkolan kaupungin keskustasta pohjoiseen päin mentäessä sijaitsee Kaustarviken-niminen lahti, jonka suojissa käytiin […]

Leväluhta eli Levänluhta – ikiajat luita pulpunnut verenpunainen lähde Isokyrössä

Kansallismuseossa oli eilen Tapaa tutkija -luentosarjan syksyn toinen luento, jossa arkeologi Anna Wessman valotti yleisölle Levänluhdan kalmiston tutkimusten tuoreimpia kuulumisia. Näyttää siltä, että tämän maassamme liki ainutlaatuisen, tutkijoita jo toista sataa vuotta kiehtoneen paikan salaisuuden alkavat viimein paljastua. Levänluhdan uhrilähteenä tunnettu paikka löytyy Isokyrön pitäjästä Pohjanmaalta. Kansantarinat kertovat lähteestä nousseen iät-ajat luita. Lisää mystiikkaa on […]