Artikkelit

Ekelinniemen kalliomaalaus ja riippumaton bongaus Puumalassa

Saimaa on hienoimpia melomismaisemia. Melojan silmää hivelevät suoraan vedestä nousevat jyrkät kalliot, karut luodot ja aavat selät. Kuikan huudot ja kaakkurin kätkätys tuo viestiä jostakin kaukaa kivikaudelta saakka. Ja kivikauden ihminen onkin aikoinaan päivittänyt sen aikakauden seinälleen: Puumalan vesillä on lukuisia kalliomaalauksia, joista uusin löytö on Katosselältä, Ekelinniemen länsirannalta. Se on seitsemäs Puumalasta löydetty maalaus, […]

Etelä-Sorsavesi: Linnasaari, Karhunkivet ja Murhisaaren kivi Leppävirralla

Viime lauantaina kävimme taas meloskelemassa Sorsaveellä. Tällä kertaa eteläpuolella. Ilima oli taasen mitä parrain – melkein hellettä ja lähes tyyntä. Sinnepä oli hankala löytää kannootin laskupaikkaa. Sorsakosken venelaiturista se olisi onnistunut mutta olisimme joutuneet kiertämään Sortoniemen. Ainut paikka, missä ei tullut vastaa lukollinen puomi, oli Tulilahden pohjukka, jossa vaihtuu kunta Leppävirtasta Pieksämäkeen ja Koskentie vaihtuu […]

Suomunjärven hiekkadyynisaari, Patvinsuo

Suomunjärven matalat vedet, Patvinsuo

Kun on tallustellut pari päivää reppu selässä ja saapunut kirkasvetisen järven rannalle, alkaa meikäläisen heti tehdä mieli melomaan. Yleensä yhdistelmä ei helpolla onnistu ilman etukäteisjärjestelyitä. Patvinsuon kansallispuiston Lieksan puoleisessa osassa Suomunjärvellä melomaan kuitenkin pääsee hyvällä tuurilla myös lyhyellä varoitusajalla, sillä Suomun luontotuvalta voi vuokrata kanootteja. Ilokseni luontotuvan seinustalta löytyi myös yksi kajakkiyksikkö, jonka kannoin apukäsiparin […]

Kajakilla kolmen kalliomaalauksen kierros Konnivedelle

Konnivesi on Heinolan ja Iitin kuntien alueella oleva järvi, joka on osa Kymijoen vesistöä. Se saa vetensä Kalkkisten ja Ruotsalaisen kautta vesistön pääjärvestä Päijänteestä. Päijänteestä alkaa myös Kymijoki, joka laskee Konniveden kaakkoispäästä Vuolenkosken kautta kohti Suomenlahtea. Konnivedellä on melko lyhyiden etäisyyksien päässä kolme kalliomaalausta: Haukkavuori, Rautakannanvuori ja Karhusaari. Erityisesti Haukkavuoren kallio on maalauksen lisäksi tutustumisen […]

Retkiltä kuultua, osa 10

Niin se syyskuu on vaan kääntynyt loppupuolelle. Illat pimenevät hurjaa kyytiä, yöpakkaset valuvat kohti etelää ja aamut tarjoavat komeita usvanriekaleita. Vaikka puut riisuutuvat kiihtyvään tahtiin, niin ruohonjuuritasolla nousee vielä viljalti uutta elämää. Tatit, rouskut, kantarellit ja suppilovahverot ovat ainakin Uudenmaan alueella villiintyneet aivan valloilleen. Tämän viikon koosteen ensimmäinen blogi on uusi löytö ja melkoinen hengenheimolainen […]

Retkiltä kuultua, osa 5

Niin on taas viikko vierähtänyt. Vaikka aurinko koitti varsinkin viikon loppupuolella kovasti uurastaa, niin alkavat metsän puut saamaan yhä enenevissä määrin keltaisia lehtiä oksistoonsa. Liekö alkava syksy ja työvelvollisuudet, jotka ovat saaneet retkeilyblogaajat keskittymään tarinoissaan enemmän varusteisiin kuin kohteisiin. Kaju on paneutunut retkeilyssä tarvittaviin varusteisiin. Tarkasteltu on paitsi pitkien vaellusten, myös lyhyempien retkien näkökulmasta: Retkeily- […]

Saari järvessä, joka on saaressa, joka on meressä, on Pentala Espoossa

– Nukuin viime yön saaressa, joka on järvessä, joka on saaressa, joka on meressä. – Ai häh, selitä uudestaan, pyysi kummityttö. – Tässä meressä on saari, jossa on järvi, jossa on saari, jossa oli viime yönä teltta, jossa oli makuupussi, jossa oli Janne. Kyseessä on Pentala, saari Espoonlahden edustalla. Vinkin paikan olemassaoloon sain syksyllä 2011 […]

Retkilta kuultua, osa 3

Komeita ovat elokuun illat, isoilla vedoilla piirrettyjä, suuria. Vaan laskee se aurinko lopulta niin, ettei ilman valkeaa näe. Silloin oli sopiva hetki taas vaellella läpi blogosfräärin. Tässä tuon reissun parhaat palat. Kaju ottaa tarinallaan lukijat mukaansa Kolille: ”Hyvin levättynä alkaa ensimmäinen nousu vaaralle: Mäkrä, 100m nousua ylöspäin matkaa noin puoli kilometriä. Siinähän sitä kansallismaisemaa on […]

Retkiltä kuultua, osa 2

Tässä eräänä iltana oli taivas taas maalattu sellaisin vedoin, että kamerahan se oli kaivettava esiin. Ei tällaista maisemaa voi yksin omaksi ilokseen jättää. Samaa voin taas sanoa myös muiden retkeily ja luontoblogien annista. Esoteerinen maantiede kävi Sastamalan pirunluolassa: ”Kansan suissa luolan mittasuhteet ovat venyneet omiin sfääreihinsä. Luolasta kuulemma johtaa tunnelit niin Vesilahteen Laukon kartanon kellariin […]

Mies ja luonto

Vaikka Suomen luontokin tarjoaa monelle ylittämättömiä haasteita, niin Kanada painii kuitenkin omassa luokassaan. Peter Persson on astetta kovempi kaveri, rohkea, ellei uhkarohkeakin. Hän vaelsi Kanadan koskemattomissa erämaissa 23 vuorokautta täysin yksin.