Säynäjäsuo-Matalasuo on Kainuun suurimpia avosuoalueita ja se on myös linnustoltaan merkittävä alue. Myös porot liikkuvat suolla ja sen laitojen kosteissa reunametsissä. Noin kymmenen kilometrin retkeilyreitti näyttää parhaat palat molemmista soista – ja käy myös suojelualueen ulkopuolella komeilla harjuilla.
Noin kolmen kilometrin mittainen Kauhalammin kierros kulkee Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston keidassuoalueella. Helppokulkuinen polku on suurelta osin esteetön ja sopii koko perheelle. Suomaisemaa täplittävät lukuisat lammet ja pienemmät allikot, näkymä on suorastaan henkeäsalpaavan kaunis.
Mustasaarenkeidas on yksi Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin kohteista. Se on osa Haapakeitaan soidensuojelualueiden kokonaisuutta ja lajistoltaan varsin arvokas. Mustasaarenkeitaaseen voi tutustua reilun kilometrin mittaisella luontopolulla.
Torronsuo on Kanta-Hämeen Tammelassa sijaitseva Keravan kokoinen suoalue, josta suuri osa on avosuota. Sään salliessa Torronsuolla näkee kauas, lähelläkin on nähtävää ja aistittavaa. Miniatyyrimännyt, kelot, rahkasammalet, varvut, heinät ja allikot elävöittävät metsäsaarekkeiden pirstaloimaa avoimuutta. Sään vaihtelut ja vuoden- ja vuorokaudenajat avaavat Torronsuota eri tavoin. Lähes luonnontilaista karun kaunista suota voi ihailla pitkospuilta, näköalakallioilta ja Kiljamon […]
Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin liikuin aika paljonkin Viron monipuolisessa luonnossa silloisen työni puolesta, mutta sen jälkeen käynnit ovat olleet harvemmassa. Niinpä päätin verestää vanhoja muistoja viemällä perhettäni Viron vanhimpaan ja suurimpaan kansallispuistoon, Lahemaalle. Tallinnan satamasta Lahemaan kansallispuistoon huristaa nykyään tunnissa Narvaan vievää moottoritietä pitkin. Kansallispuistoon pääsee myös muutaman euron maksavilla päivittäisillä bussivuoroilla, valittavana on myös […]
Kun sääennuste maaliskuun alussa lupaili poutaista ja lähes tuuletonta säätä, päätin suunnata autonnokan kohti Torronsuon kansallispuistoa. Torro-seuran aktiivit ovat siellä hyvinä lumitalvina ylläpitäneet retkihiihtoon soveltuvia latuja jo parinkymmenen vuoden ajan. Pehkun P-alue kartalla (Somerontie 840, Tammela) Saavuin aamupäivällä Torronsuon kansallispuiston uudelle Pehkun parkkialueelle, joka sijaitsee noin kilometrin verran etelään tutummasta Kiljamon parkkialueesta Somero–Forssa-tien varrella. Pehkun […]
Kesonsuo alkoi muodostua jo 9500 vuotta sitten jään perääntyessä. Ensin vetisiin painanteisiin kertyi ravinteikasta ruskosammalturvetta, jonka päälle alkoi vähitellen kerrostua saraturpeita. Vähitellen rahkasammalet valtasivat alaa saroilta ja turvekerros paksuuntui. Nyt suon keskialuetta peittää paikoin 2 metriä paksu rahkaturvekakku. Suoalueen ytimenä on vuonna 1976 rauhoitettu 1400 hehtaarin kokoinen keidassuo. Myöhemmin alueeseen on liitetty yksityisiä luonnonsuojelualueita ja […]
Yhteistyössä Luonto lisää liikettä -hanke Reitit 1,5 km, 7 km, 10 km Kulkuaika 0,5–3 h Kiljamolla esteetön tulipaikka Paikka kartalla Kansallispuistot ovat yhteisiä olohuoneita ja leikkipaikkojamme. Tämä tuli mieleen, kun tulin Torronsuolle illansuussa. Matkaan oli lähdössä polkujuoksuporukka. Katselin lintutornista heidän menoaan kaukana pitkospuilla. Samaan aikaan tornissa oli geokätköilijä, joka pähkäili, mihin kätkö oli piilotettu. Vinkkinä […]
Keväisen hellepäivän lämpö on suorastaan tukahduttava, kun talsimme vajaan kilometrin mittaista metsätietä ja polkua kohti suon laitaa ja siellä seisovaa lintutornia. Alkumatkasta maisemaa hallitsee talousmetsä, mutta suoalueen reunan lähestyessä polku sukeltaa eksoottisen lettomaiseen koivikkoon. Suuren avosuon laidan lähestyessä ymmärrän, mistä keidas- eli kohosuot ovat saaneet nimensä: ne ovat koholla kuin pullataikina. Suon reunassa on nimittäin […]
Linnaistensuo on edustava näyte eteläsuomalaisesta keidassuosta. Lahden Kujalassa, Linnaistenmäen kupeessa sijaitseva suo kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Pinta-alaa suolla on kaikkiaan noin 200 hehtaaria. Linnaistensuon suojelulla ja entisöinnillä on tarkoitus säilyttää pala alkuperäistä päijäthämäläistä suoluontoa. Aiempaa suon kuivatusta varten kaivetut ojat on tukittu, ja ne ovatkin kasvamassa hiljalleen umpeen. Myös puustoa on raivattu keidassuolle tyypillesempään muotoon. […]