Lahemaan luonnon lumoissa Virossa, osa 1: Viru raban kesäinen keidassuo uhkuu elämää

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin liikuin aika paljonkin Viron monipuolisessa luonnossa silloisen työni puolesta, mutta sen jälkeen käynnit ovat olleet harvemmassa. Niinpä päätin verestää vanhoja muistoja viemällä perhettäni Viron vanhimpaan ja suurimpaan kansallispuistoon, Lahemaalle. Tallinnan satamasta Lahemaan kansallispuistoon huristaa nykyään tunnissa Narvaan vievää moottoritietä pitkin. Kansallispuistoon pääsee myös muutaman euron maksavilla päivittäisillä bussivuoroilla, valittavana on myös hinnakkaampia opastettuja päiväretkiä Tallinnasta käsin.

Tämä on Lahemaan kansallispuistosta kertovan kaksiosaisen juttusarjan ensimmäinen osa. Myöhemmin julkaistava toinen osa esittelee Oandun luontokeskukselta alkavan Oandun metsäluontopolun (4,7 km).

Lahemaan kansallispuiston maapinta-ala on peräti 47 900 hehtaaria, se on siis lähes 5 kertaa laajempi kuin Etelä-Suomen maapinta-alaltaan laajin kansallispuisto, Pohjois-Karjalan Patvinsuo. Metsien, soiden, perinneympäristöjen ja rantojen lisäksi Lahemaan puistoon kuuluu laajoja merialueita ja – Suomesta poiketen – myös pieniä kyliä ja yksityismaita. Puisto on perustettu vuonna 1971 ollen Viron ja aikanaan koko Neuvostoliiton ensimmäinen kansallispuisto.

Nimi Lahemaa viittaa kansallispuistoon kuuluviin kauniisiin merenlahtiin. Lahtien rannat ovat pääosin varsin kivisiä, mutta myös hiekkarantoja esiintyy. Parhaimmat hiekkarannat täyttyvät kesäisin uimareista ja auringonottajista.

Viru raba

Kohde kartalla

Reitti 5,5 km

Lintutorni

Ensimmäinen maastokohteemme, Viru raba -niminen keidassuo, sijaitsee Lahemaan kansallispuiston lounaiskulmassa. Pysäköintialue sijaitsee Loksan kylään vievän tien numero 85 varrella, vain noin kilometri moottoritieltä. Pysäköintialueelta lähtee 5,5 kilometriä pitkä, suota ja sen reunametsiä kiertävä retkeilypolku. Me valitsimme kuitenkin hieman lyhyemmän taipaleen, edestakaisen patikoinnin suon keskellä vajaan 2 kilometrin päässä sijaitsevalle lintutornille.

Alkutaival kuljetaan hyväkuntoista polkua pitkin salskeassa männikössä, joka notkopaikoissa vaihtui vanhaksi kuusikoksi. Kulkuamme juhlisti äänekkäästi laulanut tiltaltti. Vajaan kilometrin taivalluksen jälkeen tullaan itse suoalueelle. Suolle on tehty myös lastenrattailla ja pyörätuolilla kuljettava puinen ramppi lintutornille asti. Suon reunaosan rämeellä kasvoi runsaasti tupasvillaa, ja suopursu kukki ja tuoksui ihanasti. Avosuolla polun varrella kasvoi kihokkia, joka erikoisena lihansyöjäkasvina kovasti tuntui kiinnostavan mukana ollutta lastenlastamme Alexia. 

Lintutornia lähestyttäessä suo muuttuu allikkoiseksi. Allikoiden yllä lenteli sudenkorentoja ja haarapääskyjä, jossain hieman kauempana liro varoitteli äänekkäästi. Jykevä lintutorni on pystytetty allikkoalueelle, kulku tornin alatasanteelle on sekin hienosti tehty esteettömäksi.

Tornista on upeat näkymät allikkoiselle suolle. Lintuja emme näin pesintäaikaan suolla juuri havainneet, mutta tornin katon alla pesi useita pareja haarapääskyjä. Lintutornista eteenpäin polku jatkui tavallisena pitkospuupolkuna. Me kuitenkin lähdimme palaamaan samaa reittiä takaisin parkkipaikalle. Paluumatkalla meitä vastaan tuli jonkin verran muitakin kulkijoita, pariskuntia, perheitä ja lapsiryhmiä. Tiltaltti oli edelleen äänessä jatkuvalla tilt tylt tilt tylt tilt tylt -säkeellään palatessamme parkkipaikalle, tyytyväisinä kaikesta kokemastamme.

Yön vietimme majatalossa kauniissa Käsmun rannikkokylässä Lahemaan kansallispuiston sisällä.

Viron kohteista löytyy hyvin tietoa myös suomeksi

Virossa on aivan erinomaiset mahdollisuudet niin lyhyempiin päiväretkiin kuin pidempiin vaelluksiin. Maassa on kuusi laajaa kansallispuistoa eri puolilla maata, useita pienempiä retkikohteita sekä koko maan kattavat, satoja kilometrejä pitkät vaellusreitit. Valtaosa retkeilyinfrasta on RMK:n eli Viron Metsähallituksen ylläpitämiä. RMK:n nettisivut www.loodusegakoos.ee ovat varsin informatiivisia, sieltä löytyy mm. kansallispuistojen (Rahvuspark) ja pitkien vaellusreittien (Matkatee) kuvauksia myös suomeksi. Retkeä suunnitellessa kannattaa hyödyntää myös Visit Estonian sivuja www.visitestonia.com, nekin myös suomen kielellä.

Timo Tanninen, luonnonystävä