Tämä jutun johdatus voisi mennä tarinana vaikka näin: Olipa kerran miljoonia vuosia sitten nykyisen Suomen ja Ruotsin rajan tuntumassa laaja ja korkea tunturiseutu. Sen korkeammat laet nousivat ylemmäs kuin nykyisin Ylläs tai Pallas. Eräässä kohdassa oli tunturirypäs, johon kuului useita melkein 1000 metriä korkeaa huippua. Näiden keskellä oli muutama matalampi. Talvi toisensa perään tuiskuineen puhaltelivat […]
Hirvensalmen Kynsikaivonniemi on korkea, jyrkkärinteinen kallioniemi Puulan kaakkoisosassa. Sen rannoilla on parin kilometrin matkalla useita näyttäviä kalliorapautumia ja jyrkänteitä. Olin aikoinaan ajellut paikan ohi Väisälänsaareen ja kiinnittänyt huomiota pengertieltä näkyvään Karhunpäänsaareen, jonka eteläpäässä näytti olevan erikoisia syvennyksiä. Sittemmin selvisi, että saaren takana näkyvässä Kynsikallion jyrkänteessä on yksi Suomen komeimmista raukeista. Toukokuussa 2008 pääsin käymään paikalla, […]
Suonenjoen lohkarealueella sijaitsevat Peurankankaan luolat, tai oikeastaan luolasto, sijaitsevat vajaan kolmen kilometrin päässä edellisessä Suonenjoen luolia käsitelleessä artikkelissani mainitusta Karhuluolasta. Peurankankaalta ei kuitenkaan löydy yhtään niin suurta luolaa kuin Karhuluola, mutta sen sijaan useampia pienempiä rako- ja lohkareluolia, joista kuitenkin vain kaksi on kohtuullisen suuria. Videolla käymme suurimmassa lohkareluolassa. Pieniä luolia, lähinnä onkaloita, alueella on […]
Lempoonkirkon ja Pirunkirkon nähtyäni oli vuorossa pohjoisen Nummi-Pusulan luonnonkirkot käsittävän kierroksen viimeinen kohde. Kahdesta aiemmasta kohteesta poiketen ennakkotiedot kohteesta olivat hyvin niukat: ainoastaan Kansalaisen karttapaikasta bongattu paikannimi, joka vihjasi, että perillä saattaisi odottaa jotain näkemisen arvoista. Puoli tuntia myöhemmin löysin itseni kävelemästä epäuskoisena synkässä kuusimetsässä. Siinä, missä kartan perusteella olisi voinut jotain odottaa löytävänsä, oli […]
”Korpikuusen kannon alla on Mörri-Möykyn kolo. Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.” Jostain oudosta syystä nuo sanat kaikuvat pään sisällä, kun saapuu Palttametsään ja kohtaa siellä liki kalliomaisen siirtokivilohkareen, joka kantaa varsin komeaa nimeä Miesvaha. Paikalle saavuttaessa voi todeta, että jääkausi on pistänyt siellä parastaan. Paikka pitää sisällään melkoisen määrän […]
Lauantaina 29. syyskuuta olin päättänyt ottaa selvää, mitä kätkeytyy Turun ja Kaarinan välimaastoon jäävän mielenkiintoisen paikan taakse. Paikan nimi on Piispanristi. Sateisen tihuttavasta säästä ja uumoilevasta kuumeesta huolimatta pakkasin reppuni ja kamerani ja suuntasin auton keulan kohti Skanssin rinnettä. Tässä kohtaa on jo hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mikä ihmeen Skanssi? Sanahan viittaa pieneen linnoitukseen tai […]
Jos monessa tarinassa olen esitellyt koko joukon upeita kohteita, joista suurta osaa on uhannut unhola, niin tällä kertaa kerron jostain vielä suuremmasta. Kerron paikasta, jossa Luonnonperintösäätiön sanoin: Saattaa avautua harvinaisia mielen ja todellisuuden puolia – suurten puiden katveessa ihminen siellä voi kohdata hiljaisuutta, joka muualta on lähes täysin kadonnut, kauneutta joka saa pysähtymään. Luonnonperintösäätiö suojelee Suomen […]
Toukokuussa 2008 olin Hirvensalmella Etelä-Savossa maastotöissä rantakerrostumia inventoimassa. Olin kuullut ja lukenut Puulan alueella olevista mielenkiintoisista muodostumista, sienikivistä ja järviraukeista. Rantakallioista rapautuneita kalliopylväitä eli raukkeja on kyllä merten rannikoilla yleisesti ja Itämerenkin piirissä esim. Gotlannissa, mutta Suomessa niitä ei ole paljon mainostettu. Ajelin Kejosen Aimolta saadun ohjeen mukaisesti Puulan rannalla olevan tilan pihaan ja kysyin […]
Tämä juttu jatkaa siitä, mihin retkitarina Lempoonkirkolta jäi. Seuraavana kohteena vuorossa oli Kaksisten Pirunkirkko. Pirunkirkkoja löytyy kokolailla paljon eri puolilta Suomea ja nimeä kantavien kohteiden kirjo vaihtelee vaatimattomasta lohkareesta komeisiin jyrkänteisiin ja luoliin. Niinpä en tiennyt tarkalleen, mitä kohteela odottaa, vaikkakin saamani vihjeen mukaan paikalla piti olla melkoisena sokkelona luolia, avorakoja ja lohkareita. Niinpä ajelin […]
Vepsä on Turun kaupungin omistama 17 hehtaarin kokoinen saari Airiston pohjoisosassa. Matkaa Vepsään kertyy Ruissalon kärjestä noin 6 kilometriä ja Satavan saaren länsiosaan hieman vähemmän. Kesäkaudella saareen pääsee muun muassa päivittäin kulkevalla vesibussilla sekä omalla veneellä. Kaupunki hankki Vepsän saaren ulkoilu- ja virkistyskäyttöön vuonna 1950. Tämän jälkeen saarta on kehitetty kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena. Elokuun alkupuolella […]