Evon retkeilyalueen reiteistä oma suosikkini on Syrjänalusen harjupolku. Reitin varrella on upea Syrjänalusenharju sekä mukava Karvalammin suoalue lähteineen. Lähtöpaikan tuntumassa on Syrjänalusen upean värinen lampi ja hyvin varusteltu taukopaikka laavuineen.
Evon metsien keskellä Hämeenlinnassa voi fiilistellä hetken Venäjän Keisari Aleksanteri II aikaa. Alueen upeat metsämaisemat vaihtelevat koskemattomista aarnialueista puistomaisiin, hyvin hoidettuihin ja istutettuihin metsiin. Tästä kaikesta on kiittäminen keisaria, joka julisti Evon Metsänhoito-opiston perustamisen 10. maaliskuuta vuonna 1858. Evon retkeilyalueella viihtyy myös Euroopan suurin jyrsijä eli majava. Teksti: Kirsi Sippola/HAMI, kuvat (ellei toisin mainittu): Juha […]
Evon retkeilyalueella riittää käveltäviä reittejä. Karhulenkki on noin kuuden kilometrin ympyräreitti, joka kulkee muun muassa Kelkutteenharjulla ja Karhumäellä. Polun varrella on infotauluja, joiden teemana on sananlaskut. Karhulenkki Evon retkeilyalueella PadasjoellaPäivämäärä: 3.5.2020Luontopolkumiehen reittinumero: 118Reitin pituus: 6,8 kmKohokohdat: Kelkutteenharju, Iso-Taruksen ranta, vaihtelevat metsätParkkipaikka: Pieni parkkipaikka Vähä-Kelkutteen rannassa Kelkutteentiellä. Paikka kartallaOpasteet/kyltit: OK.Varusteet/jalkineet: Reitillä oli pari kosteaa paikkaa, vedenpitävät […]
Evo on monipuolinen retkeilyalue – tarjolla on lyhyitä luontopolkuja ja pitkiä vaellusreittejä. Niemisjärven luontopolku tutustuttaa kulkijan niin aarnimetsään kuin talousmetsäänkin, ja loppupuolella ylitetään luonnontilainen suo pitkospuita pitkin. Niemisjärvellä on retkeilijälle hyvät palvelut, esimerkiksi keittokatoksia, laavuja ja kierrätyspiste. Niemisjärven luontopolku Evon retkeilyalueella HämeenlinnassaPäivämäärä: 23.11.2019Luontopolkumiehen reittinumero: 102Reitin pituus: 2,9 kmKohokohdat: Jylhä aarnimetsäParkkipaikka: Niemisjärven rannassa. Tilaa runsaasti. Paikka […]
Teksti: Jyrki ja Annukka, kuvat: Anemone Aaltonen. Pääsimme testaamaan Tentsile-puumajoitetta Akson ry:n järjestämällä luontoleirillä Evolla. Tentsile on riippumaton tyylinen majoite, joka sidotaan hihnoilla kolmeen puuhun. Majoitteita on kolmea eri kokoa; yhdelle, kahdelle ja kolmelle hengelle. Me testasimme kolmen hengen Tentsileä kahdestaan. Tentsilen kokoaminen ei luonnistu pyörätuolista käsin yksin, ja kävelevänkin on vaikea se yksin koota. […]
Artikkeli: Iina Aaltonen Kun kuulin ensimmäisen kerran viikonloppuvaelluksesta Evon metsissä, tiesin heti, että sinne haluaisin ehdottomasti päästä. Luonnon keskellä vaeltaminen ja teltassa yöpyminen olivat molemmat kuuluneet haaveisiini jo pitkään, ja nyt niiden kummankin toteuttaminen oli mahdollista. Aiemmin eräily- ja retkeilysuunnitelmani olivat jääneet suunnittelun tasolle lähinnä siksi, että täysin sokeana tuntemattomille reiteille lähteminen ei yksin onnistu. […]
Yhteistyössä HAMK Evon Kampus: Saarelantie 1 16970 Evo Teksti: Heli Heikkilä Kuvat: Tomi Pohja Evo, kylä Lammilla, tunnetaan ehkä parhaiten suositusta retkeilyalueestaan sekä maan vanhimmasta metsäopistosta. Digitrail-reitillä* tutustutaan niihin kumpaankin. Minulla oli tosin reissussa mukana opas omasta takaa, koska sain houkuteltua mukaan isäni, joka valmistui kyseisestä oppilaitoksesta lähes 60 vuotta sitten. Luvassa oli siis rautaisannos […]
Evon retkeilyalue lienee yksi eteläisen Suomen tunnetuimpia – ja hyvästä syystä. Alueen monipuolisuus niin maaston, kuin palveluntarjoajienkin suhteen on uskomaton. Oli mielessä sitten kalastus, telttaretki, kiipeily tai patikointi, tarjoaa Evon alue mahtavat puitteet kaikille näille, ja moneenkin muuhun harrastukseen. Tällä kertaa retki vei kuitenkin Rahtijärven ja Sudenpesänkankaan maisemiin, ja harrastuksien sijaan suunnitelmissa oli vain luonnonrauhasta […]
Evon retkeilyalueella en ollut vielä tullut käyneeksi, joten oli aika katsastaa tämäkin paikka. Retkemme ei tällä kertaa kattanut juurikaan polkuja, vaan tarkoituksena oli rentoutua nuotion äärellä ja roikkua yö riippumatoissamme. Evon historiaa on tiettävästi jo 1300-luvulta saakka, mutta erittäin vähän. Historiaa tunnetaan kumminkin 1800-luvun alkupuolelta, jolloin Isonjaon ajalta valtiolle jäänyttä metsää kaadettiin paljon muun muassa […]