Erämaan laidalla, Vätsäri
Kolmen yön vaellus Pakanavaaran ja Porijärvien seudulle. Kunhan nyt kuljeskelin. Hain hienoja maisemia ja paikkoja. Jossain vaiheessa videossa puhun kämpän raunioista. Jäivät edelleen löytymättä… siinä ne on lähellä…
Ruskon siirtokivi, Rusko
Kiukkuisen miehen kivenheiton päästä Ruskon kirkosta sijaitsee pienellä metsäkumpareella melkoinen luonnonkappale. Itselleni kohde oli entuudestaan aivan vieras, eikä tarkempi taustojen tutkailu antanut yhtään lisää vinkkiä paikan taustoista. Itse sain vihin kohteesta miniältäni Henna Heinolta, joka kertoi tietävänsä paikan jossa olivat lapsena koulun kanssa tapaneet käydä ja väitti että alle mahtui kokonainen luokka lapsia. Ajo-ohjeiden kera […]
Korvensuunkosken jääveistokset
Mynämäen keskustasta Vehmalle päin sijaitseva Korvensuunkoski on yksi Turun lähistöllä olevista paikoista, joissa voi kuulla virtaavan veden pauhun. Korvensuunkoski on elänyt virkeämpiäkin aikoja kuin nykyään. Paikalla on ollut voimalaitos, joka nykyään toimii museona. Rakennus on ilmeisesti vain tilauksesta auki. Kosken partaalla on ollut pieni tanssilavakin. Siitä on enää jäljellä juuri ja juuri tunnistettavat jäänteet. Alue […]
Pakurikääpä on tiivistettyä luontoa
Onpa tuosta hetkestä kerrottava ihan alkuun, siinä nimittäin nautittiin suun kautta aikamoinen annos taikajuomaa. Taikajuomaa siinä suhteessa, että siitä alkoi melkoinen vallankumous ajatuksen juoksussa. Nuori mies kertoi keränneensä metsästä kääpää eli sientä ja tehneensä siitä teetä, jota varten nyt usutti kaivamaan kuksaani esille. Kuksa täyteen ruskeaa höyryävää teetä ja hölmistyneenä ihmettelemään, että mistä on kyse. […]
Paasselän pirut ja Paholaiskivet
Suomi on täynnä kiehtovia retkipaikkoja, joihin liittyy toinen toistaan mielenkiintoisempia tarinoita. Paasselkä kuuluu tässä valossa kärkikastiin. Paasselkä sijaitsee Saimaan Oriveden eteläosissa. Paikan historia ulottuu noin 200 miljoonan vuoden taakse. Tuolloin maahan jysähti meteori, jonka kraaterissa pyöreähkö selkävesi sijaitsee. Vaan eipä siinä vielä kaikki. Paasselän reunalta löytyy saari, jolta puolestaan löytyy ryhmä erikummallisilla ominaisuuksilla varustteuja kiviä, […]
Tuntsan erämaa
Säätiedotus kertoi Tuntsan Värriötuntureilla olevan 101 cm lunta. Teuvo hiihti -30 asteen pakkasessa vanhaa moottorikelkan jälkeä kohti Tulppion Latva-aapaa. Matkaa ensimmäiseen kohteeseen oli reilu 18 km. Edessä oli telttayö hyytävässä pakkasessa ja sen jälkeen hiihtoa upottavassa umpihangessa. Vaellusviikon aikana lunta tulikin lisää lähes 30 senttiä. Mitä muuta – katso koko vaellusvideo, niin tiedät! Koko video: […]
Miten quinzeen rakentaminen onnistui?
26.01.2013 pidetty quinzee-tapahtuma on takana, kuinka lumimajoitteet onnistuivat? Lumitilanne Vantaalla oli vielä joulukuun lopussa hieno, lunta oli kertynyt noin 70cm ja sen jälkeen tulikin lämpöaalto vesisateineen. Lumimäärä hupeni ja lumen rakenne muuttui. Hieman ennen tapahtumaa saatiin vähän uutta lunta, mutta se tuli yleensä tuulen kanssa. Monissa paikoissa uudempi lumi kinostui tiheämpiin risukoihin ja metsiin. Tällä […]
Kilpisjärven maisemia heinäkuussa 2000
Kilpisjärven seutu lienee monille retkeilijöille hyvin tuttua maastoa, ja retkikuvauksiakin sieltä on tehty pilvin pimein. Lisätään niihin nyt vielä nämäkin reilun kymmenen vuoden takaiset muistelmat ja filmikameralla otettuja menneen maailman kuvia, vaikkapa vain esimerkkinä, että retken on voinut tehdä tälläkin tavalla. Kävin ensimmäisen kerran Kilpisjärvellä vuoden 1999 kesällä. Olin mukana Tromssaan tehdyllä seuramatkalla, ja olimme […]
Hiihtoretki Hietakarin ympäri
Oulun edustalla sijaitseva Hietakari on noin kolme kilometriä pitkä ja vajaan kilometrin levyinen saari, joka kuului vuoden 2012 loppuun saakka Haukiputaan kuntaan, mutta kuntaliitoksen myötä se on nyt osa Oulua. Saaren itäkärki sijaitsee 2,3 kilometrin päässä Virpiniemen merivartioasemalta. Oulun ja Kemin välinen 10-metrinen laivaväylä kulkee saaren ympäri ja on lähimmillään vain 350 metrin päässä rannasta. […]
Huttalan linnavuori, Piikkiö, Kaarina
”Huttalan linnavuori on Kaarinan Piikkiössä sijaitseva, 74 metriä korkea jyrkkärinteinen mäki. Se on ollut käytössä kahteen otteeseen: esiroomalaisella ajalla 500 eaa.–0 sekä rautakauden lopussa 1000–1100-luvuilla. Linnavuori on ollut hyvä puolustautumispaikka, sillä sen rinteet ovat kaakkoisreunaa lukuun ottamatta luoksepääsemättömän jyrkät. Huttalan linnavuoren löydöt viittaavat siihen että se on ollut tavallista aktiivisemmassa käytössä. Kaakkoisrinteestä on löydetty merkkejä […]