Mikä ihmeen lohkarealue? Artikkeli sisältää hyönteistoukan tunnistustehtävän – Suonenjoki

Olen julkaissut täällä Retkipaikassa jo muutamia juttuja liittyen Suonenjoen lohkarealueeseen. Valitettavasti tuon alueen kuvallinen esittäminen siten, että sen erityislaatuisuus tulisi jokaisen omin silmin havaittavaksi, on ongelmallista. Syy tähän on se, että lohkareet ovat yleensä metsän keskellä. Tästä syystä sellaisen avaran maisemakuvan ottaminen, josta selviäisi yksiselitteisesti kulloisenkin lohkareikon laajuus tai lohkareiden koko ja määrä, on lähes […]

Kolme retkeä Sorsavedelle 1996-1999

Nämä retket tuli tehtyä kauan, kauan sitten, kun olin vielä nuori ja vetreä eikä tullut vielä mieleenkään epäillä kunnon kestävyyttä. Nyt vanhana ja harmaana niitä voi sitten muistella läppärin ruudun loimotuksessa. Kuvatkin ovat filmin aikakaudelta. Varsinaisen kimmokkeen souturetkistä Suonenjoelta Sorsavedelle sain 1990-luvun puolivälissä, kun Kuivataipaleen kannakselle Vuoksen ja Kymijoen vesistöjen väliin avattiin uudelleen käyttökelpoinen kanava. […]

Mätikän luola, Masku

Edit: Mätikän luolalla käyntiä kannattaa välttää. Luola on tukittu sekä sotkettu. Paikalle ei kannata mennä toistaiseksi. Luolan suulle on tehty ilkivaltaa, asetettu puita ja paikkoja sotkettu vaseliinilla tai vastaavalla. Luolan lattia on paikalla käyneiden mukaan vuorattu lasinsiruilla ja hevosen ulosteella. Reitti Mätikän luolalle on hankala. Esteenä on peltoja, asutusta ja itse vuori. Voi sanoa, että […]

Retkiltä kuultua, osa 17

Marraskuu aloi melkoisen talvisesti. Onneksi säiden herra hellitti sen verran, että muikun ja siian pyyntiin pääsi onnea kokeilemaan. Aamu sitten näyttää. Sitä odotellessa lyhyt kävely läpi retkeilyblogien viikon parhaan annin. ”Yön pakkanen on koristellut maiseman huurrekuorrutuksella. Metsäpolun varrella koivunoksat kimaltelevat valkoisena ja havupuut hillitynharmaata hopeaa”. Näitä tunnelmia on kuvannut Seita. Nilsiä tunnetaan Tahkovuoresta, mutta jos […]

Katajavuoren luolat, Suonenjoki

Seikkailijan pahin vihollinen on aika – tai tarkemmin ottaen sen niukkuus. Milloin se pakottaa lopettamaan reissut kesken, milloin estää ne kokonaan. Laittaapa se toiset hosumaan turhaan ja siitä ei yleensä seuraa kuin harmia. Vaan tuota vihulaista lähdin tänään uhmaamaan. Iltapäivä oli ehtinyt vierähtämään turhan pitkälle lähtöä ajatelleen sen tultua viimein mahdolliseksi. Kaiken kruunuksi taivas puski räntää […]

Gruvbölebergetin lippaluola, Kirkkonummi

Lokakuun alkupuolella otin kurssin kohti Kirkkonummea, jossa piti olla mainittava lippaluola. Jonkun tovin arvoin lähestymisreittiä, mutta päätyin kokeilemaan onneani etelän suunnasta. Pienen aprikoinnin jälkeen onnistuin lopulta löytämään kohtuullisen kävelymatkan päästä upottomattoman parkkipaikan, jossa auto ei ollut kenenkään tiellä. Oli aika jalkautua. Muutaman sata metriä orastavan syysvehnän keskellä kulkenutta uraa patikoituani eteen tuli varsin vankkarakenteinen viljelyä […]

Loviisan maalinnoitukset

Loviisan linnoituksen perustivat ruotsalaiset herran vuonna 1748. Valmiiksi tuo bastionilinnoitus ei tullut koskaan. Suomen sodan alkaessa vuonna 1808 keskeneräinen linnoitus siirtyi venäläisten haltuun. Samalla se menetti sotilaallisen merkityksensä, kun raja siirtyi kauas länteen. Linnoituksessa ei koskaan käyty varsinaisia taisteluita. Paikkaa kutsutaan nimellä Loviisan maalinnoitus, jotta se ei sekaantuisisamaan aikaan kaupungin edustalle rakennetuun Svartholman merilinnoitukseen. Ajatus […]

Puupulma

Onkohan kukaan lukenut, montaako puunkylkeä on reissuillaan nähnyt? Tässä neljä satunnaista meidän retkillämme vastaantullutta. Vaan tunnistatko kaikki? Helppo homma, vai onko sittenkään? Yllä tunnistettava puu numero 1. Tässä puu numero 2 tunnistettavaksi. Entäpä numero 3, mikä puu on kuvassa? Ja viimeiseksi yllä numero 4? Oikein arvanneiden kesken arvottiin mainio, Tapion lahjoittama Metsäkasviopas. Oikea rivi on […]

Oletko nähnyt taviokuurnan?

Tilhiin ja rastaisiin verrattuna taviokuurnat eivät ole kovin huomiota herättäviä: ne liikkuvat pikku parvissa ja ovat verrattaen hiljaisia. Ne ovat kuitenkin hyvin pelottomia ihmisiä kohtaan, ja ruokailevan parven lähellä voi kuunnella niiden jokeltelevaa viheltelyä ja jutustelua. Lentäessään linnut viheltelevät kovemmin, kauniin huilumaisesti. Taviokuurna pesii pohjoisessa, havumetsävyöhykkeellä. Se suosii vanhoja, aluskasvillisuudeltaan marjaisia kuusimetsiä. Kuurnat vaeltavat etelään, […]