Artikkelit

Samaa reittiä taimenien kanssa – Longinojan Luontopolku Kehä 1:n laitamilla

Longinoja on totisesti ollut viime aikoina tapetilla. Sitä on kunnostettu useiden vapaaehtoisten toimesta jo monen vuoden ajan, kun meritaimenille on tehty kutupaikkoja ja ojaa on muutenkin muokattu ja parannettu nimenomaan luontonäkökulmista ja kaloja ajatellen. Pari kuukautta sitten Longinojan kunnostustyö palkittiin Parhaana luontotekona. N. 2,5 km (per suunta)Kulkuaika 1,5 hHelppo reitti Paikka kartalla Asun lähellä Longinojaa […]

Taimenistaan tunnettu Longinoja on Koillis-Helsingin helmi ja kaupunkiluontoa parhaimmillaan

Longinoja on arvokas lähiluontokohde Koillis-Helsingissä. Parhaiten Longinoja tunnetaan taimenistaan, mutta puro ja sen ympäristö tarjoavat urbaanille retkeilijälle paljon muutakin. Puro on kokonaisuudessaan 6 kilometriä pitkä, mutta olemme valinneet tarkempaan esittelyyn 2 kilometrin osuuden Malmilta Vantaanjoelle. Reitti sopii koko perheelle ja onkin oiva paikka tutustua eläimiin, luontoon ja niiden suojeluun. Longinojan seutu on yhdistelmä luontoa ja […]

Paistunturin erämaa – Avotunturivaellus rautujärville ja erämaan rauhaan, osa 2/3

Osa 1/3 täällä Päivä 4: Sää oli selkeytynyt – ainakin aiempaan verraten. Taivas oli pilvinen, mutta sumu oli hälvennyt ja tunturit kauempanakin näyttäytyivät vihdoinkin meille. Viileän yön jäljiltä hyttysetkin olivat vielä kankeina ja vähin joukoin liikkeellä, joten menimme ulos keittelemään vettä aamiaistarpeisiin. Jälkiuunipaloille Koskenlaskijaa levitellessäni muistin edellisenä päivänä graavaamani raudun ja kiirehdin rinkalleni hakemaan kalan aamiaispöytään, […]

Helsingin Keskuspuistossa on metsän tuntua

Helsingin Keskuspuiston nimen pitäisi oikeammin olla Keskusmetsä. Keskeisiltä osiltaan puistoa ei ole hoidettu talousmetsänä liki 100 vuoteen, vaan sen on annettu kasvaa ja kehittyä liki luonnontilaisena. Keskuspuisto on stadin keuhkot ja henkireikä. Se kurottautuu liki 10 kilometrin pituisena saarekkeena Töölöstä Haltialaan, Vantaanjoen varteen. Hienointa on, että kaikkialta kaupungista pääsee sinne fillarilla tai kävellen, joten ei ole ihme, […]

Konnekosken kalaisat pauhut – Etelä-Konneveden Kansallispuisto

Hankavesi ja Konnevesi sekoittuvat pauhavassa Konnekoskessa. Entisaikojen vilkkaalla kirkkoreitillä virtaa vettä sen verran vauhilla, että vetää se puoleensa kovia vedenkauhojia eli melojia ja koskenlaskijoita. Virtaavalla vedellä on myös oma kannattajakuntansa evällisten eli kalojen keskuudessa, jonka vuoksi rannalla saattaa helposti törmätä hiljaiseen kalastajaan. Kosken ylittävän sillan viereen on tehty parkkipaikka, mihinkä koskelle pysähtyvä saattaa näppärästi jättää auton. Parkkipaikalla on […]

Ahvenanmaan keväässä välkkyvät aurinko, meritaimenten kyljet ja kalastajien hymyt

Vaikka hienoinen matkaväsymys edellisen reissupäivän ja illan kohteiden kiertämisen jälkeen oli läsnä aamuherätyksen hetkellä, karisivat unet silmistä nopeasti. Ulkona valkeni kirkkaan kuulas kevät aamu ja edessä oli upea reissu merelle. Avarien maisemien, aaltojen kohinan ja kimalluksen lisäksi ohjelmassa oli kalastusta oppaan kanssa. Kahvin ja aamiaisen jälkeen teimme siirtymän Maarinanhaminan länsipuolelle Kungsjön-alueelle. Siellä näimme jo matkan […]

Taimen syö – se on kuin tanssia

Damsels in Distress julkaisija Sharptail Media.

Kututaimenten bongausta Longinojalla

Taimen on upea kala, jonka luonnonkannat Suomessa ovat monin paikoin erittäin uhanalaisia. Siksi on erityisen upeaa, että pieni, mutta aktiivinen porukka jaksaa tehdä talkootyötä taimenten hyväksi ja kunnostaa niille kutupaikkoja. Longinojaa on kunnostettu vuodesta 2001 alkaen Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Taimentiimin ja Virtavesien hoitoyhdistyksen toimesta. Nyt on erinomainen aika nauttia heidän työnsä hedelmistä. Viime viikkojen sateet […]

Sähkökalastusta Jyväskylässä

Sähkökalastus on eräs kalabiologian tutkimusmenetelmistä. Menetelmänä se on suhteellisen tehokas pienissä joissa ja puroissa, ja sillä saa melko hyvän arvioin tutkittavan alueen lajikirjosta ja kantojen koosta. Sähkökalastukseseen tarvitaan kaksi: sähköttäjä ja haavimies. Sähköttäjä kantaa rinkkatelineessä olevaa akkusysteemiä selässään, josta lähtee veteen menevä häntä: katodi. Toisessa kädessä sähköttäjällä on sauvamainen anodi. Katodin ja anodin välille muodostuu […]