Ylivieskassa sijaitsevan Törmäjärven ympäri kiertää kiva retkeilypolku. Törmälän kurssikeskuksen pihasta aloitettuna kierroksen pituus on noin neljä kilometriä. Kauniita järvi- ja kosteikkomaisemia on tarjolla useassa paikassa – ja reitillä on myös kolme laavua.
Isojärvi-Ahvenlampi on retkeilyalue Oulaisissa, noin kymmenen kilometriä keskustasta etelään. Alueen valtti on sen luonnon monimuotoisuus. Ahvenlammen luontopolun varrella on soita, kallioita, puronvartta, lehtomaisia metsiä ja kangasmaastoa. Eikä unohdeta kahta ihastuttavaa laavua metsäjärvien rannoilla.
Mikonkarin retkeilyalue sijaitsee Pattijoen etelä- ja pohjoishaarojen välisessä maastossa. Raahen kaupunkiin on noin kolmisen kilometriä. Lyhyehkö luontopolku kulkee mielenkiintoisessa rantametsässä, josta putkahdetaan välillä lintutornille ja uimarannalle.
Hangasneva on entinen turvetuotantoalue Siikajoen kunnassa. Ennallistetulla turvesuolla kulkee nykyisin retkeilyreitti, jonka varrella on peräti kolme lintu- tai näkötornia. Upottavalle suolle täällä ei pidä astua – kulkijalle on rakennettu turvallinen pitkospuureitti.
Sievissä sijaitseva Maasydänjärven alue tarjoaa paljon ulkoilu- ja patikointimahdollisuuksia. Pisin rengasreitti on noin seitsemän kilometrin Huuhankallion luontopolku. Sen varrella on hulppea näkötorni, josta avautuu melkoiset metsänäkymät.
Tämä kirjoitus on jatkoa muistelmilleni Suomen vesiputousten kohisevilta rinteiltä kuluneiden vuosien takaa. Tällä kerralla suuntaamme Kuusamoon Kitkajoen Myllykoskelle, joka on ollut retkieni vakiokohde jo vuodesta 2009. Jos etsitään Suomen tunnetuimpia vapaina virtaavia koskia, on Kuusamon Kitkajoessa pauhaava Myllykoski yksi varteenotettava ehdokas. Mikäli lukija ei kohdetta kuitenkaan vielä tunne, niin kyseessä on vuolaana kohiseva, kulttuurihistoriallisesti arvokas […]
Kirjoitus on jatkoa muistelmilleni Suomen vesiputousten kohisevilta rinteiltä kuluneiden vuosien takaa. Tällä kerralla suuntaamme Kuusamoon vuoden 2009 kesäkuiseen iltaan, jolloin kuvasin Jyrävän upean könkään ensimmäistä kertaa. Kuten jo edeltävässä, Maaningan Korkeakoskea käsittelevässä muistelmassani kerroin, vuoden 2009 kesäkuu oli minulle erityinen ja unohtumaton etappi siihenastisella elämäntaipaleellani. Tuolloin lähdin elämäni ensimmäiselle täysin omatoimiselle Suomen kiertomatkalleni tutkimaan ja […]
Sievissä sijaitseva Kukonkylän luontopolku kulkee metsämaisemissa sekä Kotonevan avosuolla. Reitin varrella on lintutorni, tervahauta ja valtava määrä kivenmurikoita, osa keskellä suota. Taukopaikka on sekin jännittävällä ja kivisellä pikku kalliosaarekkeella suon keskellä.
Rokualla on paitsi kansallispuisto myös Suomen ensimmäinen Unesco Global Geopark -statuksen saavuttanut matkailualue. Ainutlaatuisella geologisella alueella voi tutustua jääkauden jälkiin – harjuihin, dyyneihin, suppiin tai vaikkapa jäätikköjärvien lahtiin. Niihin voi tutustua noin kuuden kilometrin Syvyydenkierroksella.
Liimanninkosken luontopolku Muhoksella kulkee lampaiden laiduntamalta niityltä synkkään kuusikkoon ja kuohuvalle Liimanninkoskelle. Polku kulkee mutkittelevan joen rannassa lehtojensuojelualueella. Taukopaikkoja on sekä koskimaisemassa että vanhassa puimalassa.