Kotajärven polku on noin kuuden ja puolen kilometrin lenkki aarnimetsistään tunnetussa Pyhä-Häkin kansallispuistossa Saarijärvellä. Reitin varrella on todellisia ikihonkia, niillä on ikää jopa 400 vuotta. Vanhojen männiköiden lisäksi reitti kulkee myös värikkäillä soilla.
Seitsemisen kansallispuistossa riittää nähtävää ja erilaisia kävelyreittejä. Saari-Soljasen luontopolku puiston itäosassa on noin kahden kilometrin reitti, joka kertoo ennen kaikkea suoluonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Esteetöntä reittiä pääsee Kirkas-Soljasen rantaan katselulavalle – ja metsäosuuksien keskellä on toinen Soljastensuon katselulava.
Hasselholmen sijaitsee Porvoon keskustan itäpuolella. Melko helppokulkuinen polku kiertelee vehreän niemen maisemissa, lehtimetsän suojassa. Reitin lähtöpaikka on kaiken lisäksi suositun uimarannan laidalla.
Sysipatterin luontopolku on noin kahden ja puolen kilometrin mittainen luontopolku Kuhmoisten Päijälässä. Reitti kulkee Päijälän pirtiltä kallioiselle näköalapaikalle ja sieltä suomaisemiin – paluu tapahtuu hiekkatietä pitkin mukavassa maalaismaisemassa.
Iso-Vuorijärven retkeilyreitti kulkee erämaaluonnon keskellä. Reitti on onnistunut yhdistelmä metsäisiä osuuksia, suotaipaleita ja kallioisia järvien rantoja. Iso-Vuorijärven riippukalliot ja lippaluola ovat myös melkoisen ainutlaatuinen nähtävyys – ja lipan suojassa voi pitää taukoa, olipa sitten sateista tai aurinkoista!
Siikaneva on Pirkanmaan laajin suoalue ja samalla soidensuojelualue. Metsäsaarekkeiden ja avosoiden laikut rytmittävät hauskasti kahta kävelyreittiä, joista Siikanevan kierros on pidempi, noin kymmenen kilometrin ympyräreitti. Reitin varrella on pari taukopaikkaa ja kymmeniä kuvauksellisia suomaisemia.
Luukki tai Luukkaa kuuluu pääkaupunkiseudun suosituimpiin ulkoilualueisiin. Luukki on päiväretkikohde, sillä siellä on telttailu kielletty. Reittejä riittää, samoin hyvin varustettuja taukopaikkoja ja keittokatoksia. Reitit ovat leveitä, hyvin hoidettuja ja suhteellisen helppokulkuisia. Varsin hyvä kävelykohde – oli vuodenaika mikä tahansa.
Sammallahdenmäki Raumalla on nimetty UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1999. Melko laajan ja kallioisen mäen laella on huomattava määrä pronssikautisia hautaröykkiöitä ja niiden lomassa kiertelee luontopolku.
Kiviteollisuus työllisti aikoinaan todella paljon Vehmaan asukkaita, nyttemmin graniitin louhinta on lopetettu ja Tummamäkeen on jäänyt ihmeteltäväksi louhoslampia ja rääpekivivuoria. Niiden välissä kulkee nyt puolentoista kilometrin mittainen Tummamäen luontopolku.
Laitilassa sijaitsevalla Vähä-Tulejärvellä on rantaviivaa reilu kilometri. Järveä kiertävä luontopolku on melkein viisi kertaa pidempi, se tekee reilun kierroksen ympäristön kankailla ja aarnimetsissä. Reitin varrella on muutama mielenkiintoinen kohde – esimerkiksi Jukolan viestin lähtöalue vuodelta 1985.