Keski-Penikka on 184 metrin korkeuteen yltävä vaara Martimoaavan soidensuojelualueella Keminmaalla. Sen huipulla on Kivalon autiotupa sekä vanha palovartijan torni, jonne voi kiivetä ihastelemaan ympärillä avautuvia suomaisemia. Vaativuustasoa lisää pirunpelto, jonka yli tornille on taivallettava.
Jaipaljukka on jääkauden aikainen purkausdelta. Sulamisvedet ovat kuljettaneet kallioruhjeeseen valtavan määrän kivenmurikoita, niitä on kertynyt 40 metriä korkeaksi lohkaremäeksi. Jaipaljukan luontopolku kiertelee erittäin hienoissa metsämaisemissa ja tekee piston tälle uhkealle kivikkovuorelle.
Lemin Huttulan kylällä voi patikoida kahdellakin luontopolulla. Polut lähtevät kylän liikunta-alueelta, jossa on myös laavu ja kota. Repovuoren luontopolku on noin neljän kilometrin luontopolku, jossa voi ihailla niin metsiä kuin peltomaisemiakin. Kohokohtana jylhä ja louhikkoinen Repovuori, jonka valloittaminen vaatii hieman ketteryyttä.
Julma-Ölkyn kanjoni on pitkä murroslaakso, johon on muodostunut noin kolme kilometriä pitkä rotkojärvi. Järvi on jopa 50 metriä syvä ja sen rannan seinämät ulottuvat jopa 50 metrin korkeuteen. Julma-Ölkyn maisemia voi ihailla kahdella eripituisella kävelyreitillä. Luontopolkumies suoritti vain lyhyemmän, Ölökyn ylityksen.
Vuosjärvessä on viisi suurempaa selkää, useita saaria ja nähtävää useammallekin retkelle, joskin tällä kertaa matkaa tehdään vesiteitse. Se sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa Kannonkosken ja osin Viitasaaren alueella. Pinta-alaa riittää lähes 40 neliökilometriä ja hyvinkin vaihtelevaa rantaviivaa 145 kilometriä, mutta järvi on suhteellisen matala ja runsaskivinen, keskimäärin vain noin 4 metriä syvä. Jos olet ajanut Sinistätietä tällä […]
Etelä-Pohjanmaan lounaiskulmalla sijaitseva Karijoki on erikoista seutua. Tasaista jokilaakson lakeutta reunustavat harjanteet, jotka kohoavat yllättävän jyrkkinä ja korkeina laakson yläpuolelle. Liki sadan metrin paikalliset korkeuserot ovat tavanomaisia. Karijoen korkein kohta Iso-Kakkori sijaitsee 5 kilometriä kirkonkylästä koilliseen. 145 metrin korkeuteen yltävälle huipulle kulkee merkitty reitti, joka on osa Karijoen ja Teuvan takamailla kulkevaa Muinaisvuorten reitistöä. Törmäsin […]
Kohde kartalla Maaningan Korkeakoski Kuopiossa on näyttävä luontokohde ja maamme korkein louhikkoputous. Putouksen korkeus on 36,4 metriä. Bongaatko videolta kosken kuohuissa lepäävän myllynkiven? Videon on tehnyt Pekka Honkakoski. Suomen korkein louhikkoputous – Korkeakoski – Pekka Honkakoski from Pekka Honkakoski on Vimeo. Lue lisää: Maaningan Korkeakoski, Suomen korkein vesiputous
Kun kivisten retkikohteiden kiertäjä tai luolaharrastaja kuulee nimen Rantasalmi, hän luultavasti heti ajettelee Porosalmea, luolarikasta ja geologisesti mielenkiintoista aluetta, jossa sijaitsee monta luolaa sekä mahtava Pirunkirkkovuori, Hiidenkirkko sekä kuuluisa Putelon portti. Rantasalmelta löytyy kuitenkin toinenkin luola-alue: Kotkansalo. Paikka on ilmeisesti retki- ja luolapiireissä vielä kohtalaisen tuntematon, joten olisi varmaan hyvä hieman esitellä tätä hienoa seikkailumaastoa, […]
Esittelin Kansallismuseolle oman kansallisaarteeni: Hornanmäen. Suvaksen selkien molemmin puolin pirut pitivät asuntojaan Vierunvuorella ja Hornanmäellä. Vuori-Kukkarin saari syntyi jättiläisen heiteltyä kiviä Hiidenkalliolta eli Hornanmäeltä Suvakseen. Näillä Vierunvuoren ja Hornanmäen piruilla, hiisillä tai jättiläisillä oli yhteinen hevosenkengitysvasara, jota ne heittelivät äänekkäästi selän yli. Vierunvuori on vierinyt veteen pirujen ajellessa hevosella sen ja Hornanlahen väliä. Läksimme tänään […]
Jossakin vuosisadan alkupuolella laajan Rautalammin pitäjän erämaissa samoilivat vielä metsämiehet etsien riistaa ja monesti myös sitä löytäen. Riistaeläimiä oli sata vuotta sitten vielä huomattavasti runsaammin liikkeellä kuin nykyään, ja monen eläimen nahka oli kovassa arvossa. Suurpedoista maksettiin aikonaan niin sanottua tapporahaa, ja petoeläimistä nimenomaan ilves (lynx lynx) oli listan kärkipaikoilla. Esimerkiksi jo 1600-luvulta saakka ilveksen […]