Artikkelit

Lönnhammarin lehtikuusimetsä

Kirjallisten lähteiden mukaan Nyky-Suomen vanhimmat siperianlehtikuusimetsiköt sijaitsevat Kiteellä (Puhos) ja Raaseporin Fiskarsissa. Lehtikuusihan ei kuulu Suomen alkuperäiseen jääkauden jälkeiseen lajistoon, vaan kaikki maassamme kasvavat lehtikuuset ovat viljeltyjä. Kartanoiden puistoissa näkee toisinaan euroopanlehtikuusta (Larix decidua), mutta siperialaista harvemmin. Siperianlehtikuusta (Larix sibirica) onkin maassamme viljelty enimmäkseen metsäpuuna. Vanhan siperianlehtikuusen erottaa parhaiten euroopanlehtikuusesta sen pyöreämpien käpyjen, suoremman rungon […]

Jättiläisten temppelin arvoitus, Kiesimä, Rautalampi

Ettiessäni mielenkiintoisia retkuilukohteita kyläkirjoista jne. olen useasti törmännyt lähteissä kangasniemeläisen itseoppineen kansakouluopettaja Henrik Laitisen (1832−1882) muinaismuistoyhistyksen stipentiaattina tekemiin kansallisarkistossa säilytettäviin muistiinpanoihin. Laitinen kiersi Savossa ja Karjalassa 1860−70-luvuilla keräämässä talteen tietoja kansan muistissa olleista muinaismuistoista. Viime syksynä rupesin etsiskelemään mistä mahtaisin saaha käsiini kyseiset muistiinpanot Rautalammin kihlakunnasta ja sattumoisin ne löytyi kopioituna Leppävirran kirjastosta. Vietin talvella […]

Rämemelontaa kurkien ja peurojen kanssa

Karjalohjan Hotopohjanoja on yksi monista järvenlahdekkeista, jotka ovat maannousun seurauksena kuivettuneet. Jäljelle ovat jääneet useimmiten lahdelman syvimmille kohdille ojia, jotka ovat uurtaneet itselleen yhä syvempiä kulkuväyliä. Hotopohjanoja kuuluu Hauraveteen, joka sijaitsee Lohjanjärven itäisimmässä osassa. Muutamien vuosituhansien kuluttua Hauravesi on oma itsenäinen järvi kun kapea vesialueita yhdistävä uoma umpeutuu ja muuttuu joeksi. Hotonpohjanojan alue on suhteellisen kapea, mutta […]

Ämmänuuni

Ämmänuuninkallio, Karjalohja, Lohja

Alkuperäinen ajatukseni oli viettää sunnuntaita kotinurkilla ja ottaa rennosti. Jostain oudosta syystä olin kuitenkin jo ennen puolta päivää taas asetttunut kaverin autoon. Tällä kertaa nokka osoitti kohti Uudenmaan lääniä, tarkemmin sanottuna Karkalinniemeä. Mutta mikä saa vaihtamaan kotoisat nurkkakunnat ja vapaapäivän umpihankeen kahlaamiseen? Ämmänuunit. Itselleni moinen nimitys ei sanonut mitään. ”Ryssänuuneista” olisin kenties jotain voinut tietääkin. […]