Peikonpolku sijaitsee Hankoniemen pohjoispuolella. Sen varrella on pähkinäpensaslehtoja, jylhiä rantakallioita sekä luonnontilaista hiekkarantaa. Furunäsin niemen kärjessä on laavu ja tulipaikka.
Valkeisjärvi on todella kirkasvetinen, sillä se syntyy 16 lähteestä järven pohjassa. Järven voi kiertää rengasreitillä, joka kulkee suurilta osin aivan rannan tuntumassa. Rannassa on mukavia istuskelupaikkoja pitkin matkaa – ja hienoin taukopaikka laavuineen ja tulipaikkoineen on reitin puolivälissä.
Saaren kansanpuisto on kokoaan suurempi retkikohde Tammelan kirkonkylän kupeessa. Sen helmiä ovat kirkasvetinen Suujärvi uimarantoineen, harjupolut sekä Kaukolanharjun huipulla kohoava vanha puinen näkötorni maisemineen, jotka kultakauden taiteilija Albert Edelfeltkin ikuisti tauluunsa. Kesän puhjetessa vehreään loistoonsa kannattaa suunnata nauttimaan Rantareitin ihanista maisemista ja tunnelmista. Saavumme Saaren kansanpuistoon lauantaina aamupäivällä, upeana kevätpäivänä. Olemme lähes ensimmäiset saapujat, vaikka […]
Vuokraamamme mummonmökki Vesterålenissa Norjassa oli sopivasti vain kilometrin päässä rannikon patikkareitin (Kyststien) alkupisteestä. Olimme nautiskelleet hitaasta aamusta pitkän ajopäivän jälkeen, kun vihdoin lähdimme eväsreput täynnä kohti Åsandin rantaa. Kohde kartalla Koko Kyststien on noin 10 kilometrin pituinen, mutta meille riitti edestakainen, noin seitsemän kilometrin matka tälle valkoiselle rannalle. Majapaikastamme laskien matkaa tuli pari kilometriä lisää. […]
Pysäköimme auton Fredvangin kylässä sijaitsevalle parkkipaikalle. Olimme saapuneet aikaisin. Lähdimme kävelemään hieman yli yhdeksän aikaan aamulla, kun sää oli viileä ja pilvinen. Kevyt tuuli teki aamusta täydellisen vuoriretkelle: kapuaisimme 540 metrin korkeuteen Rytenin huipulle. Kohde kartalla Heti alussa, kun kävelimme suon yli, meidän piti tottua norjalaisten pitkospuihin. Pitkospuiden päällä oli kapeammat, poikkisuuntaiset palkit. Niiden välinen […]
Jos liikut Yyterin suunnalla ja aikaa on pari tuntia, kannattaa käväistä kävelemässä noin viiden kilometrin pituinen Santojen lenkki. Reitin varrella näkee hienoimmat osat harvinaisesta dyyniluonnosta. Maisemia voi kävellessä ihailla aivan rannan tuntumasta ja korkeimman dyynin eli Keisarinpankin laelta.
Entisessä Lohtajan kunnassa sijaitsevan Ohtakarin historia on mielenkiintoinen. Kalastajakylässä on asuttu kausittain, sinne on siirrytty vuosittain parhaaseen pyyntiaikaan. Lyhyt pengersilta saareen saatiin 1970-luvulla. Täällä on sijainnut myös luotsiasema. Nykyisin saareen voi tutustua mm, käväisemällä kalastajamuseossa ja saaren pohjoisreunaa kulkevalla luontopolulla.
Kaunissaari on Helsingin itäisin ulkoilusaari – se sijaitsee ihan ulkomeren tuntumassa ja on maantieteellisesti Sipoon alueella. Saarella on luontopolku, jonka varrella voi ihastella merta moneen suuntaan ja istuskella vaikkapa useassakin paikassa evästauolla. Kaunissaareen voi myös ottaa teltan mukaan ja retkeillä useammankin päivän.
Pentalan saari sijaitsee Espoon Suvisaaristossa. Se on suurimmaksi osaksi luonnonsuojelualuetta. Saaristolaiskylästä on luotu viehättävä museoalue ja sen laidalta voi myös suunnata parin kilometrin luontopolulle. Polun kohokohta on hieno Diksandin hiekkaranta saaren etelärannalla.
Tiilikkajärven kansallispuiston tunnetuin paikka lienee upea Venäjänhiekka. Tämän kauniin rannan lisäksi täällä on tarjolla soita ja harjuja. Kävelijälle on tarjolla muutama erimittainen reitti. Luontopolkumies tutustui kahteen reittiin yhdellä iskulla.