Vuosi 2015 oli lopuillaan, mutta säät olivat edelleen hyvin suosiolliset lähiseutumatkailulle. Pukki oli kontissaan kiikuttanut minulle Suomen luolat -kirjan, sekä astetta tehokkaamman led-valon, joten olihan se nyt väkisinkin lähdettävä jotain luolia tarkastamaan! Muutamiltakin työkavereilta olin kuullut mainintoja Kangasalan luolista, joten päätimme ottaa kurssin niitä kohti. Pakkasta oli vain muutama aste ja aurinko oli vasta nousemassa ajaessamme […]
Tampereen lähiympäristön helmet ovat monelle kaupunkilaiselle tutkimattomia. Kangasalan neljästä näkötornista eteläisin kohoaa Vehoniemenharjulla, Längelmäveden ja Roineen välisellä harjukannaksella, joka tunnetaan myös maanmainiosta automuseosta. Harju on osa samaa ketjua, johon kuuluu myös Tampereen tunnettu Pyynikinharju. Sen pohjoispuolella aukeaa Kaivannon 1800-luvun alkupuolella kaivettu kanava, joka muuttui rakenteiden murtumisen takia huhtikuussa 1830 avoimena virtaavaksi kanavaksi. Längelmäveden pinta aleni […]
Lauantai 18.01.2014. Pakkasta noin 18 astetta, ei tuulen henkäystä, kaikki puut ja kasvit kuin sokerihuurrettuja. Lunta vain muutamia senttejä eli oikein mainio ulkoiluilma. Tänään olisi Punamultalukon valloitus tähtäimessä. Kangasala–Pälkäne välillä on Vehoniemen- ja Syrjänharjut, jotka kuuluvat Salpausselän harju kokonaisuuteen. Harjuissa on lukkoja, jotka ovat mahdottoman syviä ja isoja tai vieläkin isompia monttuja: Väärälukko, Mustalukko, Punamultalukko […]
Mobilian liikennemuseon (toiminnassa vuodesta 1992) parkkipaikan kupeesta lähtee ylös rinteeseen jyrkkä polku. Tätä Mobilian rakentamaa, 20 kysymysrastia käsittävää luontopolkua seurailemalla päätyy kahden järven – Roineen ja Längelmäveden – reunustamalle Keisarinharjulle, joka on yksi Suomen tunnetuimmista näköalapaikoista. Tampereen Pyynikinharjun kanssa samaan jääkauden muovaamaan harjuketjuun kuuluva Kangasalan Keisarinharju (aiemmalta nimeltään Syrjänkorkee) kohoaa luode-kaakkoissuunnassa noin 4 kilometriä Kangasalan […]