Torpparintaival lienee Seitsemisen kansallispuiston monipuolisin rengasreitti. Sen varrella on upeita aarniometsiä, perinnemaisemaa, soita ja viehättäviä lampia. Reitin lähtöpiste on Koveron perinnetilalla, jossa kannattaa ilman muuta samalla pistäytyä ihailemassa viime vuosisadan alkuun sijoittuvaa elämänmenoa ja hyvin vaalittua kulttuurimaisemaa!
Byabäckenin luontopolku tai ”Ponun perinepostia”-luontopolku on lyhyehkö kierros Sipoonkorven koillisosassa. Alun nousussa on melkoista alppirinteen tuntua, sen jälkeen reitillä kuljetaankin Sipoonkorven rehevissä vihreissä metsissä ja käväistään myös perinnemaisemassa laiduntavine lehmineen.
Vahteriston luonnonsuojelualue Riihimäellä on 121 hehtaarin luontokokonaisuus; metsiä ja pieniä suoalueita. Vahteriston luontopolku kulkee kuusivaltaisessa kangasmetsässä. Ollaan aivan lähellä Riihimäen keskustaa, mutta melkeinpä korpimetsässä – täällä voi hiljentyä kuuntelemaan luonnon rauhaa ja ihailla valoja ja varjoja.
Komion luonnonsuojelualueella Lopella voi kävellä useammankin eri ympyräreitin. Pikku Samo on reiteistä lyhyin, noin kolme ja puoli kilometriä. Reitti käy todella viehättävän Luutalammen rannalla ja kurvaa sen jälkeen mukaviin kangasmaastoihin. Symppis ja helposti kierrettävä kävelypolku!
Tremanskärr on kaunis ja luonnontilainen suo Espoossa, Vihdintien varrella. Suon lähistöllä on kallioisia metsiä ja korpilaaksoja. Tremanskärriin voi tutustua mukavaa noin kolmen kilometrin luontopolkua pitkin – suon lisäksi pääsee idyllisen Kurkijärven metsälammelle. Tiedätkö muuten, mistä Tremanskärr on saanut nimensä?
Salmen ulkoilualue on Vihdissä sijaitseva Helsingin kaupungin virkistysalue. Alue on suuri, 860 hehtaaria ja sieltä on yhteys myös Nuuksion pohjoisosaan. Salmen alueella on kolme merkittyä luontopolkua, pisin niistä on noin kymmenen kilometrin mittainen Tapion Taival. Se on hyväkuntoinen ulkoilureitti, jonka varrella on monenlaisia metsämaisemia ja hienoja rantapaikkoja.
Koitajoki on noin 200 kilometriä pitkä joki ja se mutkittelee Suomen ja Venäjän alueilla laskien lopulta Pieliseen. Koitajoen varrella on useampikin retkeilyalue, Luontopolkumies suuntasi aivan Venäjän rajan pintaan, lähes Suomen itäisimmälle pisteelle. Koitajoen eteläinen kierros kulkee avarien ja upeiden suoaukeiden, valoisien mäntykankaiden ja Koitajoen rantapenkereiden maisemissa.
Hiidenportti on karu ja jylhä murroslaakso, jonka seinämät nousevat rotkosta paikoitellen jopa 20 metriä korkealle. Rotkon pohjalla on mustia pikku lampia. Hiidenportin kansallispuistossa on useita merkittyjä reittejä – Hiidenkierros lienee niistä tunnetuin. Se vie kauniin Palolammen rannoilta Hiidenportin rotkolaaksoon ja Kovasinvaaran erämaatalon pihalle ja niityille.
Pieni Karhunkierros on aika lailla Suomen tunnetuimpia retkeilyreittejä – jos ei tunnetuin. Ja arvostetuimpia ja varmasti myös perinteisimpiä, ikää Karhunkierroksella on jo yli 60 vuotta. Siitä tuli myös Luontopolkumiehen suosikkireitti – maisemat ovat kohdallaan, taukopaikkoja on riittävästi ja jalan alla on välillä polkua, välillä siltaa ja välillä pitkospuuta. Myös luonto on yllättävän monipuolinen!
Puumalan kirkonkylän läheisyydessä sijaitsee mukava Kukkeistenpolku, jota tallustaessa on mukava rauhoittua. Reitti kulkee suurimmaksi osaksi kangasmetsissä, mutta matkalle osuu myös viehättävä suomaisema, jota voi ihailla suon laidalla sijaitsevalta laavulta. Matka sujuu metsäteitä, polkuja ja pitkospuita pitkin.