Tag Archive for: runo

Anu Suomalainen

Joulukalenteri, luukku 9: Talvimetsän uni

/by

Sukellan syvälle metsän uneen Lumisten oksien pitsiHatara kuva lapsuudesta Läpimärät lapasetPisara maailman itkua Kahlaan, upottaa Hankalat ajatukseni hautautuvatKääntävät kylkeä peiton allalahokantojen kanssa Omat toimeni, kiireeni, vajavaisuuteniNe sulavat suuremman sylissäOsaksi kuusien kuiskettaTuulen loputonta laulua Ja kiitollisuus, tiaisen kevyt,pyrähtää oksalta oksalleAlkaa seurata minua Kuvat on otettu Syötteen kansallispuiston Latva-Korte-Kärppävaaran alueella, joka sijaitsee Taivalkosken kunnassa.

Read more
Kati Soininen

Joulukalenteri, luukku 7: Taikametsä keskellä kaupunkia

/by

Vuoden pimeimpänä aikanayön pimeimpänä hetkenähavahtuu hereille sängyssään,lattialankku narahtaa paljaan jalan alla.Eteisessä solmii kengätsitoo villaisen huivin kaulaantunnustelee avaimet taskun pohjalla.Kuuntelee unista rappukäytäväähiipii portaat alasohi nukkuvien naapureidenastuu alaovesta ulos talviyöhön.Katsahtaa kauppojen juhlaan puetut ikkunat, autiolla kadullasuuntaa kohti Koivikkopuistoa,voimapaikkaansa keskellä kaupunkia.Ensin kuulee musiikintuntee kumahtelun koko kehossaan,sitten näkee väritkoivujen kyljet taittavat vihreää sinistä punaista.Väreissä tanssii sarvipäinen nainenkieppuu hurjasti,väreissä soivat rummuttanssittavat […]

Read more
Marja Utela

Haikuja haikeasta vuodesta

/by

Haikeat ajatukset ja haikut sopivat hyvin marraskuun pimeisiin iltoihin. Kaikki niistä eivät ehdi paperille ennen unohdusta, mutta jotkut sentään jäävät. Koronan aiheuttama eristys on tuonut sittenkin paljon hyvää mukanaan. Olen löytänyt lähimetsät ja oppinut näkemään ympärilläni olevia pieniä aarteita. En ole koskaan seurannut kevään heräämistä näin tarkasti, olen löytänyt lukemattomia uusia polkuja ja keväällä melkein […]

Read more
Kati Soininen

Sanani siirtävät tunturit ja kutsuvat kuukkelit ­­­­– Kuinka luonto inspiroi runoilijaa

/by

Vahvat sanat ja vahvat tunnelmat kiehtovat minua. Molempia olen löytänyt suomalaisesta luonnosta. Ensimmäisten Lapinretkieni jälkeen kirjoittelin ikäväpäissäni pohjoiselle omistettuja rakkausrunoja. Niissä puin sanoiksi kaiken sen, mitä olin vetänyt jokaisella aistillani sisään ja jäänyt kaipaamaan. Kirjoitin: On niin kova ikävä, että sen melkein luulisi siirtävän tunturit tänne, kutsuvan kuukkelit ikkunani taakse. Sen lisäksi että kirjoitan siitä, […]

Read more