Orimattilan keskustan liepeillä sijaitseva Tönnön luontopolku kulkee suureksi osaksi harjumaisemissa, kuivassa kangasmetsässä. Lähtöpiste ja alkumatka kuljetaan tosin Porvoonjoen rantaa – ja lähtöpisteen lähellä on myös Suomen ensimmäinen teräsbetonisilta vuodelta 1911.
Suositun ulkoilualueen, Espoon Oittaan, lähistöllä kulkee lyhyehkö luontopolku. Se käy Bodomjärven rantamaisemassa sekä purolaakson luonnonsuojelualueella – puolentoista kilometrin matkaan mahtuu monta kivaa katselun ja kuuntelun kohdetta. Oittaa tarjoaa paljon muutakin – luontopolun voi ottaa vaikkapa osaksi mukavaa ulkoilupäivää!
Kasavuori on noin 64 metriä korkea kallioinen mäki Kauniaisten länsilaidalla. Se on suosittu ulkoilu- ja retkeilyalue ja siellä kulkee myös reilun kolmen kilometrin luontopolku. Kasavuorelta voi ihailla maisemaa Bembölen suuntaan. Luontopolulta voi poiketa myös ihmettelemään mahtipontista kartanoa, jota ei koskaan rakennettu – Stockmannin raunioita.
Paloheinä ja sen ympäristö lienee yksi tunnetuimmista ulkoilualueista pääkaupungissamme – tai pääkaupunkiseudulla, jos ei peräti Suomessa. Talvella seutu on suorastaan ruuhkainen, kun tuhannet hiihtäjät valtaavat ulkoiluväylät. Kesällä täällä voi kävellä ja ihailla luontoa, aarnimetsääkin. Haltiavuoren luontopolku on noin seitsemän kilometrin reitti, jossa kierrellään ulkoiluteitä ja polkuja pitkin sekä aarnialueella että Vantaanjoen rannassa.
Vantaan Hämeenkylästä löytyy hauska ja kompakti luontopolku. Soltorpin luonnonsuojelualueelle on tehty vajaan kilometrin mittainen polku, jonka varrella on peräti kymmenkunta rastia. Luontopolku on suunnattu 4–9-vuotiaille, mutta uskokaa tai älkää – hieman vanhempikin setä viihtyi hyvin polulla.
Matka Bjursin saarelle kannattaa – ensin pääsee kivalle pienelle merimatkalle Bärosundin lossilla ja sen jälkeen voi suunnata Bjursin luontopolulle. Luontopolku vie hyvin monipuoliseen luontoon ja kauniisiin merenrantamaisemiin. Mukavia metsiäkin on tarjolla, satumetsämäisiä kuusikoita ja reheviä tervaleppälehtoja.
Sarvikallio on Tuusulanjärven rantojen korkein kohta – peräti 25 metriä järven pinnan yläpuolella. Se on suosittu retkeilykohde ja viime vuosina palveluihin on panostettu, on tulipaikkaa ja uutta luontopolkua. Seittelinreitti on noin kolmen ja puolen kilometrin kävely, jonka varrella on kulttuurimaisemaa ja lehtometsiä – kruununa tietenkin Sarvikallion näköalapaikka!
Rokokallio on Uudenmaan kolmanneksi korkein paikka. Retkipaikka-sivustolla on aiempikin kohteen esittely, mutta maanomistajien toiveesta muuta sähköistä materiaalia ei ole. Henrikinpolku vie sekä Rokokalliolle että toiselle korkealle mäellä, Munamäelle.
Kalkkikallion luonnonsuojelualue sijaitsee Vantaan Kuninkaalassa, aivan Kehä III:n laidassa. Kalkkikallio kohoaa korkeimmillaan 65 metrin korkeuteen ja tarjoaa hienot maisemat kohti etelää – lisäksi suojelualueella on avokallioita, siirtolohkareita, luolamaisia onkaloita, lehtoja ja kangasmetsiä. Luontopolku johdattaa laaksosta kallion näköalapaikalle.
Kouvolan Saaramaan kylässä sijaitseva Kammarmäen luontopolku yllättää erämaisuudellaan, korkeuseroillaan ja hiljaisuudellaan. Polku vie läpi vaihtelevien metsätyppien, kuivilta kankailta luonnonsuojelualueiden satumetsiin ja jylhille kallioille. Reitin pituus 4,6 kmPaikka kartallaKeskivaikea reitti Maaliskuun aurinkoinen viikonloppu suorastaan pakottaa retkeilemään, ja päätän tutustua johonkin itselleni ennestään tuntemattomaan kohteeseen. Jostain syystä tämä kohtalaisen lähellä (maalla asuvalle lähellä tarkoittaa alle 50 km […]