Tag Archive for: Lappi

Historiallinen kulttuurikohde kansallispuistossa – erakko Meänteisen asentopaikka UKK-puistossa

Suomen suurimmat kansallispuistot, Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistot pitävät laajutensa myötä sisällään paljon nähtävää. Vaihteleva maasto tarjoaa huikeita maisemia, mutta molemmissa puistoissa on myös omat kulttuurikohteensa, joihin tutustuminen sopii hyvin esimerkiksi vaelluksen välipäivän ohjelmaksi. Lemmenjoella on oma kirjastonsa Jäkäläpäällä, ja Urho Kekkosen kansallispuistosta löytyy historiallinen museokenttä – erakko Meänteisen asentopaikka. Keskivaikea reitti Paikka kartalla Meänteinen […]

Maisema palkitsee kivikossa kipuamisen – kesäretkellä Ukko-Luoston huipun reitillä

Ukko-Luoston huipulle voi kulkea joko portaita tai vaellusluontopolkua pitkin. 575 rappusta vievät huipulle ja komealle näköalapaikalle – ja vaellusluontopolun varrella on miellyttävä taukopaikka, Tikkalaavu.

Lunta, tunturipuroja ja hiihtäjille niin tuttuja maisemia – Luulammen rengasreitti Kiilopäällä

Luulampi on todennäköisesti ollut jo kivikautinen asuinpaikka. Maasto on sopivan kumpuilevaa peuranpyyntiin – ja niin myös mukavaan patikkaretkeen. Halutessaan Luulammen rengasreitin yhteyteen voi vielä liittää nousun Kiilopään huipulle, melkein 550 metrin korkeuteen. Vaativa, mutta palkitseva reitti!

Tunturimaisemaa parhaasta päästä – tällainen on Tankavaaran Kuukkelilenkki

Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto. Käveltävää ja vaellettavia reittejä riittäisi kuukausiksi. Tankavaarassakin on kolme eri mittaista luontopolkua, joista Kuukkelilenkki on se pisin – nousten aina Pikku-Tankavaaran huipulle asti. Nousun päältä on vaikuttavat maisemat Sompion luonnonpuistoon ja Nattastuntureille.

Lemmenjoen rantoja kävellen ja venekyydillä takaisin – Jokivarren retkeilyreitillä Lemmenjoen kansallispuistossa

Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin. Ollaan Lapin kullan mailla, aidon erämaan tunnelmassa. Retkeilyreitteihin liittyy olennaisesti myös kulkeminen jokiveneellä. Luontopolkumiehen ehdoton suositus: Jokivarren reittiä kävellen toiseen suuntaan ja jokiveneellä toiseen.

Seikkailua soiden ja tulvivien ojien maisemassa – Suoluontopolku kesäisellä Napapiirin retkeilyalueella

Napapiirin retkeilyalueen monipuolisista reiteistä voi valita itselle sopivan. Suoluontopolku on luultavasti tasaisin, mutta – Luontopolkumiehen kokemuksen mukaan haastavin, ainakin tulva-aikaan! Suopolku esittelee erilaisia suotyyppejä ja kulkee todella suurilta osin (juuri kunnostetuilla) pitkospuilla.

Avaraa maisemaa ihailemassa – Vaattunkivaaran luontopolulla ja näkötornissa

Vaattunkivaaran luontopolun lähtöpaikka on Vikakönkään parkkipaikka – ja polku nousee noin 80 metriä Vikakönkään riippusillalta vaaran huipulle. Siellä odottaa näkötorni, josta voi ihailla peräpohjalaista maisemaa. Näkymät ovat henkeäsalpaavan hienoja. Myös kallion laen vanhimmat männyt ovat komeita – ja jopa 450 vuotta vanhoja.

Seikkailu aapasoiden maisemissa – Kivalonaavan niittykulttuuripolulla Napapiirin retkeilyalueella

Napapiirin retkeilyalueen maisemaan kuuluvat laajat aapasuot. Niitä voi ihailla mm. Kivalonaavan niittykulttuuripolulle tallustaessaan. Itse polku esittelee perinteistä heinänkorjuuta suoniityllä – reitin varrella on viehättävä niittypirtti ja lato. Suoniittyä hoidetaan yhä perinteisin tavoin.

Suomen komeimmat pitkospuutko? Ounasvaaran luontopolku, Rovaniemi

Ounasvaara on tunnettu urheilukeskus sekä virkistysalue lähellä Rovaniemeä. Ounasvaaralla kulkee myös monipuolinen luontopolku, jonka varrella on kankaita, lehtoa ja avokallioita. Pohjoisimmassa kohdassa on hieno näköalapaikka Kemijoelle päin.

Luppioberget Ruotsissa tarjoilee kalliomuodostelmia ja henkesalpaavia näkymiä Tornionjokilaaksoon

Parkkipaikka kartalla Luppioberget sijaitsee 192 metriä merenpinnan yläpuolella, Ruotsin Övertorneåssa. Sen kiviaines kuuluu myöhäiskarjalaisiin graniitteihin ja alaryhmään, josta käytetään nimitystä lina-graniitti. Graniitille on ominaista, että se on lohjennut ja sorautunut. Vaara koostuu laattamaisista kivilohkareista, jotka tuntuvat melkein lepäävän sulassa sovussa päällekkäin. Sen selkäosa on säiden piiskaamaa hiotunutta kiveä, joka on kuin miehen selkä kumartuessa, kaareva […]