Historiallinen kulttuurikohde kansallispuistossa – erakko Meänteisen asentopaikka UKK-puistossa

Suomen suurimmat kansallispuistot, Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistot pitävät laajutensa myötä sisällään paljon nähtävää. Vaihteleva maasto tarjoaa huikeita maisemia, mutta molemmissa puistoissa on myös omat kulttuurikohteensa, joihin tutustuminen sopii hyvin esimerkiksi vaelluksen välipäivän ohjelmaksi. Lemmenjoella on oma kirjastonsa Jäkäläpäällä, ja Urho Kekkosen kansallispuistosta löytyy historiallinen museokenttä – erakko Meänteisen asentopaikka.

Keskivaikea reitti

Paikka kartalla

Reitti Rautulammelta Lankojärvelle seurailee Rautuojaa.

Meänteinen oli erakko, joka eli Lankojärvellä, nykyisen UK-puiston erämaaosassa. Hänen elämästään ja teoistaan erakkoajoilta kerrotaan monenlaista:

Salaperäisen miehen vaiheisiin Koilliskairassa liittyy lukuisia kertomuksia, jotka ovat ajan saatossa muokkautuneet suuntaan jos toiseen ja alkaneet elää omaa elämäänsä. Huhut kertovat miehen harmistuneen kertaalleen erämaan rauhan särkymisestä niin, että rupesi uhkailemaan kulkijoita ja varastelemaan heidän kantamuksiaan. Useimmat tarinat ovat liioiteltuja tai huvikseen keksittyjä. Silti Savinainen piipahti syytöksien vuoksi kuritushuoneessakin ja viihtyi siellä lämpimien seinien ja ruoan ääressä kurjien savottojen sijaan.

Lähde: Eräluvat.fi

Reijo Savinaista pidettiin erakkona, vaikka hän sai asentopaikalleen Lankojärvelle usein vieraakseen vaeltajia ja työskenteli välillä metsäsavotoilla. Hän asui kansallispuistossa 1950–1970-luvuilla, myöhemmin hän on asettunut Pohjois-Pohjanmaalle.

Meänteisen asentopaikka on yhä löydettävissä Urho Kekkosen kansallispuistosta. Museokentän vastarannalla on Lankojärven varaus- ja autiotupa, sekä kämpän ympäristön tulipaikat, liiterit ja käymälät – siis täyden palvelun leiripaikka. Opasteita Meänteisen asentopaikalle ei tuvan pihapiiristä ole, mutta se näkyy vaelluskartoissa, joiden perusteella oikea niemennokka löytyy helposti. Kämpän pihalta lähtee myös selvästi maastossa erottuva polku, jota pitkin löytää helpoimman reitin Meänteisen kotiniemen kärkeen.

Meänteisen museoalueelta löytyy niliaitta, verkkovaja, ruuhi sekä verkonkuivatusriuku. Kansallispuistosta löytyy myös toisaalta erakko Meänteisen rakentama isompi niliaitta. Suurempi niliaitta on Lankojärveltä lounaaseen, Mukkavaaran laidalla.

Meille Meänteisen museokentällä vierailu oli sopivaa sateisen välipäivän ohjelmaa. Reittimme kulki Kiilopäältä yöksi Rautulammen päivätuvan läheisyyteen, siitä jatkoimme seuraavana päivänä Rautuojan viertä seurailevaa reittiä pitkin Lankojärvelle, jossa vietimme pari yötä. Useilla matka Rautulammelta kuitenkin jatkuu kohti Lankojärveä, joten reitti on erittäin helposti havaittavissa maastossa, vaikka sitä ei olekaan merkitty saman tasoisesti kuin Kiilopään läheisyydessä olevat reitit.

Lankojärven autio- ja varaustupa ovat museoalueen vastarannalla.

Lankojärvi sijaitsee Pohjois-Lapille tyypillisessä mäntymetsässä. Reitti Rautulammelta Lankojärvelle on helppokulkuinen. Pääsimme reissullamme nauttimaan myös Pohjois-Lapille tyypillisestä tunturiylängöstä reissun alussa ja lopussa Kiilopään läheisyydessä.

Sijainti: N=7577360.750, E=533571.750 (ETRS-TM35FIN)

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.