Kävin kesäkuisena päivänä assistentti Ritan kanssa kuvaamassa muutaman kohteen Joutsenosta ja esittelen tässä niistä yhden, nimittäin Arposenniemeltä löytyvän kuppikiven. Pientä hakemistahan tuo vaati ja assistentti jo vinoili, että miksi Joutsenossa kuvataan aina tappohelteiden aikaan? Jep, vähän hiki tuli matkalla, mutta eiköhän se ole meille kummallekin vain eduksi? Liikakilojahan meillä on molemmilla… Jarkko, sinne Jänhiälän kiviröykkiö […]
Noin kahdenkymmenen kilometrin päässä Oulun keskustasta itään sijaitsee Kalimeen-Isokankaan retkeilyalue. Alue rajoittuu etelässä maantiehen 8331 (Sanginjoentie) ja pohjoisessa maantiehen 833 (Ylikiimingintie). Isokankaan luonnonsuojelualue on Oulun seudun tärkeimpiä luonnontilassa säilytettyjä alueita ja hyvin suosittu retkeilykohde. Alueella kulkee kolme viitoitettua retkeilypolkua: Kalimeen ja Isokankaan reitit sekä Korpilammen riistapolku. Viimeksi mainittu on luontopolku, jonka opastauluissa esitellään Korpilammen ympäristön […]
Kartalta se osui taas silmiin. Kiinnostava paikannimi. Papinkammari. Mikä mahtoi olla paikkojaan? Ja mistä moinen nimi? Oliko siinä jokin luolantapainen, jossa pastori oli sijaansa pitänyt? Vai olisiko paikka vetten äärellä viite siihen, että siinä oli kala toisensa jälkeen saanut papilta aamenen ennen ruokapataan joutumistaan? Kysymyksiä voisi keksiä loputtomasti, mutta jos vastauksia mieli saada, oli suunnattava […]
Usein kuulee puhuttavan Lapin hulluudesta, joka vetää ihmisiä taianomaisesti takaisin paikan päälle, vuosi vuoden perään. Itselleni tuo hulluus on sitten tainnut iskostua Ahvenanmaata kohtaan. Tietenkin asiaa helpottaa lyhyt välimatka ja hyvät kulkuyhteydet Turkuun. Saariston luonnon monimuotoisuus on tavoitettavissa pienellä alaa, joten kokeminen ei vaadi satojen kilometrien ajomatkoja, että voi siirtyä todella kukkaloistoisesta lehdosta, liki puuttomaan […]
Sorsaveen Laitilanniemen vuorijonoa olen ihmetellyt kartalla moneen kertaan. Se alkaa Leppävirran korkeimmasta kohdasta Kotamäestä ja jatkuu etelään 7 km päähän Havukkasaareen. Matkalle jää lukemattomia jyrkänteitä ja paljakoita. Miten sellainen on säilynyt jääkaudesta? Miten korkea se on ollutkaan ennen jäävirtojen höylää? Läksin tänään selvittämään erästä tunnettua luolaa – Iso-Vuorisen luolaa. Parkkeerasin auton Laitilanniementielle Vehkalahden rannalle. Käyskentelin jäätä […]
Marraskuussa teimme Suomen luolaseuran kanssa reissun Kuhmoisten kuntaan, joka on, tai jonka ainakin pitäisi olla tunnettu useasta maassamme merkittävästä luolasta. Niiden lisäksi kun seudulla on vielä jokunen muukin mainittava kohde ja Isojärven kansallispuisto, voi pitäjän sanoa olevan retkeilyllisesti erittäin kiinnostava. Reissumme ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui ainoa valtatien itäpuolelle jäänyt kohde, Kammiovuori. Vuoren nimi on jo vahva […]
Mikä olisi sellainen tekijä joka yhdistää seuraavia Suomen paikkakuntia: Vihti, Vaasa, Rauma, Pälkäne ja Hämeenkoski? Siellä joku jo arvasikin oikein! Paikkoja yhdistävät keskiaikaisten kivikirkkojen rauniot (kts. Vihdin Pyhän Birgitan rauniokirkko). Nyt ajattelin tutustuttaa teidät yhteen niistä. Kyseessä on Suomen komein keskiajan kirkollinen raunio ja paikka kantaa taustallaan varsin moninaisen historian, josta voisi veistää vaikka kirjan […]
Huntilan linnavuori on pieni rautakautinen mäkilinna Pälkäneellä. Mäki on kalliopohjainen. Linnavuoren muinaisista vallituksista näkyy noin 50 metriä mäen koillisreunalla. Keskustasta sinne on noin 12 kilometriä. Pälkäneen keskustasta mennään VT 12 ja lähdetään Tamperetta kohti. Viiden kilometrin jälkeen käännytään oikealle. Kyltissä lukee Ihari ja tienumero on 3231. Tätä ajellaan 4,3 kilometriä ja käännytään oikealle Huntilantielle. Huntilantietä […]
Olli Koivistoinen oli Suonenjoen ja Karttulan rajamailla sijaitsevalla Kakkisen salon erämaa-alueella – tiettömällä ja kivikkoisella seudulla asunut suustaan ketterä savolaisukko. Tunnettiinpa Olli myös Kakkisen salon muaherrana. Hänen 1870-luvulta 1900-luvun puoleen väliin kestneest elämstään on jäänyt elämään koko joukko tarinoita. Olli toimi jonkinmoisena metsänvartijana Kakkisen salolla. Siellä hän piti tupaansa vaimoineen suon laidassa sijainneessa vanhassa mökissä. Sen […]
Tuossa yhtenä päivänä karttoja tutkiessani silmiin osui nimi Kalevanpojankivi. Kivi näytti olevan metsätien varrella, lähellä isompaa tietä, joten saavutettavuuskin oli erinomainen. Matkaa kotiovelta ei ollut kovinkaan paljon, joten päätin lähteä vilkaisemaan. Ennen metsätien alkua oli rakennuksia. Kohteliaasti kiersin ne metsän kautta ja jatkoin metsätien löydettyäni eteenpäin. Jalkaisin kun olin liikeellä, niin en huomannut katsoa pysäköintipaikkoja […]