Jokin ei ollut kunnossa. Elokuinen metsä näytti sairaalta, piestyltä. Pidemmmälle ehdittyämme ylitimme heinikkoisen kosteikon, joka näytti samalta kuin metsä, jotenkin alistuneelta. En vaan saanut päähäni, mikä oli pielessä. Asia vaivasi. Mietin. Loikkasin pienen puron yli ja suuntasin kohti rinnettä. Aurinko jäi jonnekin sen taakse. Janne ja Harri tulivat perässäni. Olimme varjojen mailla, vuoren pimeällä puolella. […]