Hämeenlinnan Ahvenistonjärvellä järjestettiin vuoden 1952 olympialaisten nykyaikainen viisiottelu, jossa maastojuoksuosuus juostiin upeissa harjumaisemissa. Tänä päivänä samoilla reiteillä voi kulkea luontopolulla, joka on jopa hieman haastava korkeuserojensa takia. Reitti kulkee luonnonsuojelualueella, jossa on monia harvinaisiakin lajeja. Yksi Luontopolkumiehen suosikkireiteistä!
Mallusjoen vanha metsä on Natura-kohde – eli luonnon monimuotoisuuden säilymisen takia suojeltu lähes luonnontilainen metsä. Maastossa kulkee pari kilometriä polkuverkostoa ja pari merkittyä luontopolkua. Polkujen varrella voi ihailla järeitä kuusia ja haapoja sekä vanhan pihapiirin kasvillisuutta.
Orimattilan keskustan liepeillä sijaitseva Tönnön luontopolku kulkee suureksi osaksi harjumaisemissa, kuivassa kangasmetsässä. Lähtöpiste ja alkumatka kuljetaan tosin Porvoonjoen rantaa – ja lähtöpisteen lähellä on myös Suomen ensimmäinen teräsbetonisilta vuodelta 1911.
Suositun ulkoilualueen, Espoon Oittaan, lähistöllä kulkee lyhyehkö luontopolku. Se käy Bodomjärven rantamaisemassa sekä purolaakson luonnonsuojelualueella – puolentoista kilometrin matkaan mahtuu monta kivaa katselun ja kuuntelun kohdetta. Oittaa tarjoaa paljon muutakin – luontopolun voi ottaa vaikkapa osaksi mukavaa ulkoilupäivää!
Paloheinä ja sen ympäristö lienee yksi tunnetuimmista ulkoilualueista pääkaupungissamme – tai pääkaupunkiseudulla, jos ei peräti Suomessa. Talvella seutu on suorastaan ruuhkainen, kun tuhannet hiihtäjät valtaavat ulkoiluväylät. Kesällä täällä voi kävellä ja ihailla luontoa, aarnimetsääkin. Haltiavuoren luontopolku on noin seitsemän kilometrin reitti, jossa kierrellään ulkoiluteitä ja polkuja pitkin sekä aarnialueella että Vantaanjoen rannassa.
Rokokallio on Uudenmaan kolmanneksi korkein paikka. Retkipaikka-sivustolla on aiempikin kohteen esittely, mutta maanomistajien toiveesta muuta sähköistä materiaalia ei ole. Henrikinpolku vie sekä Rokokalliolle että toiselle korkealle mäellä, Munamäelle.
Porkkalanniemi on suosittu ja tunnettu retkeilykohde. Tänne on luotu kolme nimettyä reittiä – Pampskatanin pisto, Telebergetin lenkki sekä Vetokannaksen taival. Maisemat vaihtelevat avokallioista kangasmetsiin ja kerrassaan huikeisiin merimaisemiin. Myös lintujen mukaan nimettyjä taukopaikkoja on useita.
Kaksi vuotta sitten Helsingissä asuva Mika Markkanen sai idean: hän perustaisi blogin, jossa kertoo kiertämistään luontopoluista mahdollisimman tarkasti kaiken kokemansa, pysäköintialueen löytyvyydestä ja infotaulujen kiinnostavuudesta aina luonnon kauneuteen ja reittien rakenteisiinkin. Kahta päivää myöhemmin Luontopolkumiehen blogi ”Luontopolkuja ja retkeilyreittejä” oli julkaistu, ja nyt sieltä löytyy jo lähes sadan reitin esittelyt. Retkipaikankin tiimiin aiemmin tänä vuonna […]
Torronsuo lienee yksi Etelä-Suomen tunnetuimmista suoalueista. Superlatiiveihin voi lisätä myös sanat ”suurin” ja ”syvin” – suo on Etelä-Suomen suurin keidassuo ja taitaapa siellä olla myös Suomen paksuin turvekerros, paikoitellen jopa 12 metriä. Torronsuon kansallispuistossa on useampi reittimahdollisuus ja nykyisin myös pidempi ympyräreitti.
Pääjärven virkistysalue tarjoaa erinomaisia maastoja päiväretkeilijälle. Harjualueella reitit ovat suhteellisen helppokulkuisia ja rannat ovat hiekkapohjaisia luonnonrantoja. Kynnysniemen lenkki on noin viiden kilometrin kierros, jossa koet Pääjärven alueen parhaat puolet – harjuja, rantoja, koivikoita, männiköitä ja kuusikoita.