#Fillaripäiväkirja
Jaska Halttunen
”It’s dangerous, going out your door. You step onto the road, and if you don’t keep your feet, there’s no knowing where you might be swept off to.”
Pyörä, polkupyörä, tuo kaksirenkainen kulkupeli, ajoneuvo, joka liikkuu kuljettajan polkemisen voimasta ja joka on ihmisiä liikuttanut pisteestä A pisteeseen B jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Minut tuo vekotin on kuljettanut uskomattomiin seikkailuihin, mihin en vielä jokunen vuosi sitten olisi voinut uskoa. En ikinä pitänyt mahdollisena, että polkaisen Hangosta Nuorgamiin.
Nyt, kun retkeily- ja fillarikärpänen on päässyt kunnolla puraisemaan, olen maastopyöräni eturenkaan suunnannut kerta toisensa jälkeen kohti metsää. Polkupyörä on minulle urheiluvälineen lisäksi myös väline taittaa työmatkat sekä retkeillen saavuttaa luonto, metsä ja sen rauha. Pyörä on juhta, muuli, joka kantaa tai vaihtoehtoisesti vetää kaiken mitä 1–4 yön retkillä tarvitsen: varusteet, sapuskan sekä majoitteen – siis kaiken.
Packraft kulkee välillä myös mukana, ja sen avulla retket saavat aivan uuden ulottuvuuden, kun voin ylittää järviä tai vaihtaa maisemaa jokia pitkin. Talviretkeily pyörällä on haastavaa, leveät renkaat ja perässä vedettävä ahkio tuovat tarvittavaa apua upottavilla poluilla selviämiseen.
Tärkeintä on lähteminen… Ja seikkailut jatkuu… Joten pistähän seuraten!
