The Karkkilan Wuorten Walloitus / 25 – 28.6.2020 / OSA 2 – Loukkumäki ja Ruuhilammen jylhät polut

Tervehdys! Tervetuloa seuraamaan retkeä läpi Karkkilan komeimpien kunnaiden, pitkin vaihtelevia polkuja ja halki kirkasvetisten järvien, matkaa yli humisevien harjujen ja yli vuorien. Tein retkeni bikepacking-meinigillä, eli kaikki mitä retkelläni oli mukana kulki pyörän päällä: sapuska, majoite, muut varusteet, kaikki. Neljän kesäpäivän aikana kiersin useiden Karkkilan luontonähtävyyksien kautta. Tässä kolmiosaisen juttusarjan toisessa osassa tutustun Uudenmaan korkeimpaan kohtaan eli Loukkumäkeen ja kiertelen myös Ruuhilammen kallioisilla poluilla.

Reitin kokonaispituus: MTB-osuus 84 km / nousua 1850 m / melontaa 14 km

⚫⚫⚫ Vaikea reitti

Lataa MTB-GPX tästä

Lataa melonta-GPX tästä

Lue juttusarjan 1. osa tästä

Päivä 2: Vähävesi – Loukkumäki – Ruuhilalampi – Saarlampi

Paikka kartalla / Vähäveden tila

Kas huomenta. Niinhän se sitten tämäkin päivä alkoi aurinkoisena ja helteisenä. Mutta eipä haittaa ei, sillä riippumatossa on mukava loikoilla rantakoivikon suomassa varjossa ja järveltä puhaltavan vienon tuulen vilvoittaessa. Eikä ole pöllömpi herätä, kun vieressä odottaa vakallinen sapuskaa. Vähäveden tilalta saa tilattua aamupalan leiripaikalle, ja voin sanoa, että sitä on tarpeeksi. Itse söin tästä aamupalasta myös lounaan ja välipalan.

Eilisestä päivästä otin opikseni ja ajattelin viettää (omien ja varusteiden) akkuja lataillen koko helteisen aamupäivän riippumatossa loikoillen. Akkujen latailu ja nestetankkaus tulivat tarpeeseen, sillä eilinen helteinen repäisy oli fillarimiehen voimia vienyt, ja kenties tuonut mukanaan kevyttä nestehukkaa, joka ilmeni päänsärkynä ja voimattomuutena. Riippumatossa loikoilu tuotti toivotun tuloksen, ja päänsärky heltesi tuijotellen puunlatvustoon, josta kirkkaat auringonsäteet siivilöytyivät kauniisti.

Purettuani leirini takaisin fillarin päälle hyppäsin satulaan vasta kello neljän kieppeillä, ilman vielä ollessa kovinkin helteinen. Valuin hikeä kun sain karavaanini rannasta kammettua Vähäveden tilalle, jossa kävin vielä kiittämässä isäntäpariskuntaa Jenniä ja Mikkoa vieraanvaraisuudesta ja loistavasta palvelusta.

Paikka kartalla / Loukkumäki

Matkani jatkui Kitislammentiellä, josta erkanee polku viitan mukaan kohti Karkkilaa. Polku on vanhaa Ilvesreittiä ja paikoin kovinkin puskittunut pieneltä pätkältä, mutta sen pääsee suuremmitta vaivoitta läpi polun päässä olevalle hiekka-autotielle. Reitti johdattaa Vintinojan laavun kautta kohti Loukkumäkeä, Uudenmaan korkeinta (174 m) kohtaa. Loukkumäessä sijaitsee kolmiomittaustorni, johon on aikoinaan päässyt kiipeämään, mutta joka tänä päivänä on niin raihnaisessa kunnossa, että sinne kiipeäminen jää haaveeksi. Sepäs ei kuitenkaan haittaa, sillä mäen päältä aukeaa laaja näkymä ympäröivään maisemaan.

Tämä kertakaikkinen helle oli saanut myös siivekkäät kaverit liikkeelle – paarmoja, paarmoja ja paarmoja, noita kirittäjiä riitti enemmän kuin tarpeeksi. Ne pääsevät polkiessakin hyvin tuulensuojaan pohkeiden taakse ja jurskauttavat kipeästi vieden palan pohjetta mennessään. Paarmojen lisäksi myös kärpäset olivat erittäin kiinnostuneita hikisestä matkamiehestä, ja hekin pitivät huolen siitä, että paikoillaan olo ei tullut kysymykseenkään. 

Paikka kartalla / Lautlammen kota

Hetken taukoa pidettyäni jatkoin matkaa Ilvereittiä mukaillen kohti Lautlammen kotaa ja edelleen kohti Sontiaista, kirkasvetistä järveä, jossa kävin pulahtamassa ja sain tankattua myös vesivarannot turvallisesti putsarin läpi. Olin hommannut Sawyer-microputsariini jämäkämmän täyttöpussin, jotta saan sitten samalla pussilla vaikka 3 x 0,75L -kokoiset pullot täyteen. Tärkeää on myös muistaa laitteen huolto reissun jälkeen!

Viilentävä pulahdus oli tässä kohtaa enemmän kuin paikallaan, vaikka Sontiaisen mäen päälle tunkattuani tippuikin hiki taas nokan päästä. Tästä mäen päältä lähtee valehtelematta yksi Karkkilan komeimmista poluista, ja se laskee loivasti kohti Ruuhilammen rotkoa ja sen päällä olevaa näköalatasannetta. 

Paikka kartalla / Ruuhilampi

Paikka kartalla / Saarlampi

Eikä upea maisemapolku tähän lopu, vaan se jatkuu muutaman kilometrin verran aina Pusulantielle asti, josta tulevan yön leiripaikkaani Saarlammelle oli enää muutaman kilometrin matka. Sen poljin leppoisan rauhallisesti auringon jo painuessa mailleen. Löysin oivallisen leiripaikan riippumatolleni lammen reunassa olevan pienen kukkulan laelta. Siinä kaksi puuta suorastaan odotti minua ripustamaan riippumattoni. Siinä se meni ilta sapuskaa tehden ja myöhäisen illan uimareiden juttuja ja melskettä kuunnellen. Ranta ja sen touhut rauhoittuivat puolen yön kieppeillä, ja minä pujahdin riippumattooni odottelemaan unta sekä seuraavaa seikkailuntäyteistä päivää.

Öitä!

Jatkuu…

The Karkkilan Wuorten Walloitus on kolmiosainen kertomussarja retkestä läpi Karkkilan komeimpien maisemien. Juttusarjan seuraavassa ja viimeisessä osassa kipuan ja tunkkaan mm. Alhovuoren sekä Lemmoinvuoren korkeimmille kohdille sekä poljen vasta avatun Karkkilan koskireitin kulkien läpi Högforsin tiilisillan ja pitkin Karjaanjoen satumaisen kaunista joenpiennarta. Kolmas osa julkaistaan 22.9.2020!

Lue lisää:

#FILLARIPÄIVÄKIRJAFacebookInstagramRetkipaikka.fiYouTube

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.