Mystisen tammilehdon syleilyssä: Inkoon Elisaaren poluilla ei kulkijalla ole huolta huomisesta

Lähtöpaikka kartalla
Reitti 2,9 km
3 grillikatosta ja 8 kuivakäymälää, uimapaikka
Elisaari.fi

Soita, metsä, kanteletta,

Kukuta, salo, käkeä

Alla kuusen kultalehvän,

Alla kaunihin katajan

Minun metsipäivinäni.

Elisaaren satumaisiin maisemiin, sen poluille ja havisevaan tammimetsään päädyin hieman vahingossa. Lupauduin lähtemään vaimoni suostuttelulla neljän päivän joogaretriittiin Elisaareen. En ottanut paikasta etukäteen selvää, ja kaikki mitä saari minulle tuli tarjoamaan, tuli totaalisena yllätyksenä, erittäin positiivisena sellaisena.

Itse Elisaarta lähestytään Bäronsalmesta lossiylityksellä kohti satamaa ja lyhyttä soutuveneylitystä. Isommat ryhmät voivat myös halutessaan tilata kyydin saaren isännältä – mutta sen tarpeesta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin.

Illan hämärtyessä tammilehto otti minut syleilyynsä

Elisaaren luonnonsuojelualueen luontopolulle lähdin iltahämärissä, viitakerttusen värikkään liverryksen saattelemana, iltapalan syötyäni, kahdeksan aikoihin illalla. Mereltä päivällä käynyt kylmähkö tuuli oli laantunut, ja lämmin ilta-aurinko toivotti minulle hyvää kävelyä astuessani niityn läpi kiermurtelevalle polulle. En ehtinyt kauaa kävellä, kun tulin niityn reunaan. Aidan ylittämiseksi oli tehty portaat ja pian selvisi, miksi – hetken päästä metsän reunan takaa joukko lehmiä vasikoineen tuli minua kohti.

Hetken siinä toisiamme ihmettelimme, ja jatkoimme sitten matkaamme.

Luontopolku kiemurtelee noin kolmen kilometrin mittaisen rengasreitin läpi tammimetsän, jossa ikivanhoilta näyttävien tammien lehvästöt liki peittävät taivaankaton. Polku kumpuilee pienille kumpareille ja avokalliolle, ja käväisee myös korpimetsän puolella, missä jämäkät kuuset ja vantterat männyt ylväinä vartioivat poluilla vaeltavia matkalaisia.

Rapinaa tiheikössä

Saari oli rauhallinen ja hiljainen ainakin näin kesäkuun alussa, sesongin ulkopuolella. 170 laivapaikkaa olivat vielä tyhjillään saaren edustalla. Saarella ei ole autoteitä, eikä siellä kuulu kuin satunnaisesti isännän mönkijän ääni, isännän hoitaessa askareitaan. Astuessasi poluille tulet varmasti näkemään kauriita, ja asustelee saarella myös jokunen hirvikin, joita itse en päässyt näkemään. Kauriit saavat nauttia saaren rauhasta pelkäämättä suurpetoja tai autoja, joten kovin luottavaisilta nämä kauniit elävät vaikuttivat, eivätkä matkamiehestä juuri välittäneet.

”Tammi

Täysikasvuisen metsätammen rungon kaarna on syväuurteinen ja väriltään tummanruskea. Vahvat, pitkät haarat ovat yläviistoon ja sivulle siirottavia. Latvus on kupumainen. (…) Lehtiruoti on tavallisesti 2–8 mm pitkä. Pariliuskainen lehtilapa on 10–15 cm pitkä, vastapuikea, tavallisesti herttatyvinen ja yleensä vain nuorena alta karvainen. (…) Suomessa metsätammi kukkii myöhään keväällä touko-kesäkuussa. Hedelmä on maljamaisen kehdon ympäröimä kova, 2–3 cm pitkä pähkinä eli terho.” -Wikipedia

Auringon viimeiset säteet

Auringonlaskun viimeisten säteiden siivilöityessä metsän puiden lomasta, aloin olla polkuni päässä. Muutaman kilometrin lenkille sain ”tuhlattua” liki puolitoista tuntia – mihin se aika hävisi? Se hävisi metsään, sen sammaleeseen ja jykeville tammien oksille. Sen vei kauris mennessään, ja mustarastaan laulu. Pieni taianomainen kävely tässä vanhassa vehreässä metsässä oli loistavan päivän loistavampi päätös. Astellessani majaani päin isolepinkäinen pyrähti tarpinnarulta lentoon minut huomatessaan. Levollisin mielin kömmin riippumattooni odottamaan unta ja seuraavaa päivää.

Elisaari ja sen ihmeet

Loppuyhteenvetona sanottakoon, että paljon nähneenä ja lukuisia polkuja kolunneena tämä lyhyt luontopolun pätkä loksautti leukani auki. Haltioutuneena kuljeskelin tämän polun vailla huolta huomisesta. Rauhallinen pieni saari, joka kätkee sisälleen pienen rauhan tyyssijan, jonne mielellään astuisin uudestaan. Saari itsessään kätkee monta tarinaa ja mainitsipa saaren isäntä senkin, että saaren toisessa päässä olisi myös unhoitettu aarniometsän palanen – jonne meneminen jää minulta seuraavaan seikkailuun.

HUOM!

Soutuveneet rannalla ovat käytössä salmen ylitykseen, mutta 4 venettä on nopeasti soudettu toiselle puolelle…
Retkeilijän kannattaa esimerkiksi kysyä kuljetuksia myös paikallisilta taksiveneiltä.

Haltioituminen

”Ihminen on sananmukaisesti haltioissaan, kun hänen haltijansa eli luontonsa hallitsee häntä. Haltioissaan oleva on esimerkiksi töissään tai tavoitteissaan kiihkeä tai fanaattinen. Tietäjät saattoivat tavoitella haltioitumisen tilaa yliluonnollisissa toimissaan, kuten sairauksien parantamisessa.”

#FILLARIPÄIVÄKIRJAn seikkailuja sekä tarinointia kaikkeen retkipyöräilyyn ja mettäilyyn liittyen voit seurata myös:

Instagramissa / Facebookissa / YouTubessa

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.