Karkkilan kätketty helmi – Toivikkeen suo

? Lähtöpaikka kartalla
➡ reitit 3,5–15 km
? tupa, grillipaikka ja kuivakäymälä
ℹ Toivike: Kartta

Toivikkeen alue Karkkilassa kätkee sisälleen monipuoliset luontoliikuntamahdollisuudet. Alueen vaihtelevat pinnanmuodot, monipuolinen luonto sekä Toivikkeen suo tarjoavat luontoliikkujalle elämyksiä ympärivuotisesti. Latuverkostoa riittää pitkälti toistakymmentä kilometriä. Kesäisin polkuverkosto liikuttaa ihmisiä jaloin ja maastopyörin. Polkuja alueella on varovaisen arvion mukaan kolmisenkymmentä kilometriä – latupohja mukaan lukien. Toivikkeelta löytyvät myös syksyn parhaat marjastus- ja sienestysmaastot.

Liikkujien taukopaikkana on toiminut jo 1970-luvulta lähtien Toivikkeen maja. Perimätiedon mukaan 1800-luvulta peräisin oleva tupa on siirretty nykyiselle paikalleen muualta, ja se on aikaisemmin toiminut sotilastorppana. Tupa sijaitsee noin puolivälissä suoaluetta kiertävää latupohjaa. Maja ja sen pihassa oleva nuotiopaikka ovat ympärivuotisesti kaikkien vapaassa käytössä.

Aamun kajossa liikkeelle

Heti aamupalan tempaistuani ja termariin vedet keittettyäni lähdin ulos raikkaaseen ilmaan. Tätä olin odottanut pitkään, että pääsisin auringon paisteessa lumisesta maisemasta nauttimaan. Lunta oli tupruttanut aikaisemmin viikolla pitkälti yli 20 senttiä. Niinpä hommasin itselleni lainaksi liukulumikengät, joilla arvelin matkanteon hieman joutuisammin käyvän.

Lumista taidetta polun varrella

Otin Huhdintien päästä suunnaksi Toivikkeen suon ja pian huomasin, että liukulumikengät tulivat tarpeeseen, sillä eipä ollut poluilla kukaan muu ehtinyt kuljeksimaan. Paksussa hangessa tarpominen sai hien valumaan, mutta tekemisen raskauden jotenkin unohti täysin, sillä luminen maisema otti minut omakseen ja johdatti minua valkoisen maiseman halki kohti määränpäätäni.

Keskellä kaiken valkoisen

Toivikkeen aluetta kiertää hieno latuverkosto, joka tämän retkeni aikana piti varovasti ylittää. Toivottavasti nyt aukaisemani ura kärää luokseen kulkijoita. Suon yli kulkee myös moottorikelkalla ajettu latu ja polku – siinä on molemminpuolinen liikenne, joten myös jalkapatikassa kulkevat saavat käyttää tätä reittiä. Kunhan ei kävele ladulla.

Suon ylittämisessä on jotain taikaa, jotain, mitä on todella vaikea sanoiksi taivuttaa. Vähän niin kuin häiritsisi jotakin ikiaikaista – siksi suo varmaan tuntuu pyhältä paikalta. Pitää kulkea siis nätisti ja vain ihailla tätä kaikkea kauneutta.

Toivikkeen suo

Toivikkeen maja

Muutaman kilometrin kestäneen suon ylityksen jälkeen vastaani tulee jo odotettu taukopaikka. Toivikkeen maja sijaitsee suon toisella laidalla, noin hiihtoreitin puolivälissä. Tämä maja on ympärivuotisessa ja ympärivuorokautisessa käytössä. Majan varustuksiin kuuluu takka, jossa on talvipakkasella mukava paistaa makkarat, ellei sitten halua laittaa tulia majan pihassa olevaan grilliin.

Näillä vanhoilla hirsillä on paljon tarinoita kerrottavanaan. Siinä leivät syötyäni ja teet juotuani hyppäsin jälleen “kengilleni” ja aloitin matkani takaisin päin.

Toivike

Auringon painuessa mailleen

Vaikka oli päivään jo pituutta tullut, niin alkoi se silti painua mailleen lähestyessä kotinurkkiani. Talviseen retkeilyyn kannattaa varata pikkasen enempi aikaa – kulku ei ole niin joutuisaa kun kesällä. Tätä noin 10 kilometrin lenkkia tein itse 4,5 tuntia. Toki minun menoni oli rauhallista, luonnosta, valosta ja lumesta nauttimista.

Haltioituminen

”Ihminen on sananmukaisesti haltioissaan, kun hänen haltijansa eli luontonsa hallitsee häntä. Haltioissaan oleva on esimerkiksi töissään tai tavoitteissaan kiihkeä tai fanaattinen. Tietäjät saattoivat tavoitella haltioitumisen tilaa yliluonnollisissa toimissaan, kuten sairauksien parantamisessa.”

Lähde

#FILLARIPÄIVÄKIRJA

#Fillaripäiväkirja on yhden miehen blogi, joka kertoi yhden tavallisen kammenpyörittäjän valmistautumisesta elämänsä retkeen. Se seurasi kesän 2016 pyöräretkeäni Hangosta – Nuorgamiin ja sieltä Näätämöön. Sen tarkoituksena oli myös jakaa tietoa retkipyöräilystä ja pyöräillen saavutettavista kohteista Suomen maassa. Toteutin retkestäni myös #FILLARIPÄIVÄKIRJAn (https://goo.gl/3wmxhG) sekä yhteistyössä In The Millin (Sami Myllys) retkestäni tehtiin myös dokumentti.

Nyt olisi sitten tarkoitus alkaa tekemään #FILLARIPÄIVÄKIRJA2:sta. Projekti pitää sisällään retkiä Suomen kunnaille, joista on tarkoitus tehdä kirja ja myös YouTube leffoja. Kirja tulee olemaan tietokirja pohjainen ja kokemuksellinen valokuvateos maastopyöräretkeilystä, luonnon / metsiemme hyvinvoinnista. Kirja korostaa ekologista kotimaan matkailua.

#FILLARIPÄIVÄKIRJAn seikkailuja sekä tarinointia kaikkeen retkipyöräilyyn ja mettäilyyn liittyen voit seurata myös:

Instagramissa / Facebookissa / YouTubessa

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.