Mitä ovat geoparkit ja mitä iloa niistä on retkeilijälle? Näin bongaat ne kaikki!

Kaupallisessa yhteistyössä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke

Tiesitkö sinä, että Suomessa on viisi geoparkia? En tiennyt minäkään! Kansallispuistot ovat retkikohteiden superjulkkiksia, mutta geoparkien nimeen törmää harvemmin. Mitä ne oikein ovat? Lähdin selvittämään tätä asiaa tukevasti kotisohvalla istuen. Tammikuusta alkaen nimittäin olen kollegani Karon kanssa lähdössä tutustumaan Suomen eri geoparkeihin voidakseni esitellä niiden hienoimpia retkikohteita myös teille!

Ja mistäpä muualta se sohvaretkeily alkaisi kuin internetsistä. Siispä kääriydyn lämpöiseen peittoon, vedän läppärin syliini ja avaan hakukoneen. Lähde kanssani katsomaan, mitä geoparkit ovat ja mitä ne voivat tarjota meille retkeilijöille!

Googlaamalla tietoja geoparkeista, vaikkapa hakemalla ”mikä on geopark” tai ”Suomen geoparkit” löytää monia tuloksia, joista suurin osa näyttää ohjaavan eri kuntien, kaupunkien, matkailualueiden ja yksittäisten geoparkien sivuille. Näillä sivuilla sitten kukin alue esittelee konseptia oman geoparkinsa näkökulmasta, toiset pidemmin, toiset lyhyemmin. Jotta nettiretkeilijä ei uppoa geopark-sivustojen sinänsä kiehtovaan mutta varsin moniulotteiseen suohon, on onneksi myös selkeä sivustokokonaisuus kattona kaikkien maamme geoparkien yllä: geoparksfinland.fi.

Nyt kokonaisuus ei tunnukaan enää niin rönsyilevältä, että hiki nousisi pintaan kuin harjunrinnettä noustessa konsanaan. Geoparksfinland.fi osoittautuu olevan hyvä ja selkeä sivusto, jonka takana ovat geoparkit itse, joten tiedän, että siihen voi myös luottaa. Se ohjaa sujuvasti myös eteenpäin kunkin geoparkin omalle viralliselle sivustolle, jotka keskenään ovat varsin erilaisia, kuten itse geoparkitkin. Käytän tässä jutussa kyseistä pääsivustoa sekä geoparkien omia sivustoja lähteinä. Listaan linkit jutun loppuun.

Suomen geoparkit ja niiden sijainnit

Aloitetaanpa sitten ihan perusteista. Geoparkeja näyttää olevan viisi kappaletta, ja heti ensisilmäyksellä näkee, että alueet ovat paljon suurempia kuin keskivertokansallispuistomme.

Tältä näyttävät Suomen geoparkit kartalla:

Aluksi – tällaisena kansallispuistoihin tottuneena – tuntuu hämmentävältä, että geoparkien rajoja ei ole määritelty maastoon tai kartoille. Mutta kun mietin asiaa uudelleen, niin ei se oikeasti taida olla mikään ongelma. Ei hieno luonto lopu siihen missä jonkin tällaisen alueen raja menee, ja retkeilijänä minulle on tärkeintä löytää hienot kohteet ja reitit sen sijaan, että tietäisin tarkasti minkä alueen raja kulkee missäkin.

Kansallispuistoissa rajojen tietäminen on siinä mielessä olennaista, että ne sanelevat myös retkeilyyn liittyviä sääntöjä. Kunkin puiston oma järjestyssääntö määrittää esimerkiksi sen, miten alueella saa liikkua ja missä saa vaikkapa telttailla – vai saako telttailla ollenkaan. Geoparkien tapauksessa tällaista ulottuvuutta ei ole, sillä geopark itsessään ei ole luonnonsuojelualue jolla olisi omat sääntönsä. Geoparkeissa retkeillä voi siis pääasiassa jokaisenoikeuksien puitteissa, mutta pysyttelemällä valmiilla poluilla auttaa osaltaan säästämään luontoa. Ja toki on niin, että geoparkien sisällä olevissa kansallispuistoissa vallitsevat kansallispuistojen järjestyssäännöt, eli minimissään sen verran on rajoista hyvä olla tietoinen.

Missä kunnissa ja kaupungeissa Geoparkit sijaitsevat?

Geopark-kokonaisuuksia on helpointa hahmottaa kuntien ja kaupunkien kautta.

• Salpausselkä UNESCO Global Geopark: Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Padasjoki ja Sysmä.
• Saimaa UNESCO Global Geopark: Imatra, Juva, Lappeenranta, Mikkeli, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari.
• Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark: Isojoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Parkano ja Siikainen.
• Kraatterijärvi UNESCO Global Geopark: Alajärvi, Lappajärvi, Vimpeli ja Evijärvi.
• Rokua UNESCO Global Geopark: Muhos, Utajärvi ja Vaala.

Geologisten voimien arvokkaimmat veistokset

Alan pikkuhiljaa päästä kärryille. Geoparkit ovat siis maantieteellisesti yhtenäisiä alueita, joiden geologiassa on jotakin poikkeuksellisen erityistä ja joissa on geologisesti merkittäviä kohteita. Voisi sanoa, että ne ovat maamme geologisen historian keskeisimpiä taidonnäytteitä ja arvokkaimpia veistoksia, joista jokainen on omanlaisensa ja persoonallinen!

Koska geoparkit ovat laajoja, ne myös pitävät paljon sisällään. Niihin voi kuulua muun muassa:

• kansallispuistoja, kuten Rokuan ja Lauhanvuoren kansallispuistot;
• retkeily- ja virkistysalueita, kuten Hämeenkangas ja Tiirismaa;
• yksittäisiä reittejä, kuten Alkkianvuoren luontopolku;
• yksittäisiä kohteita, kuten kuuluisa Kummakivi.

On ilmiselvää, että näiltä alueilta löytyy sopivaa maastoa liikkua luonnossa kaikin mahdollisin eri tavoin. Saimaa UGG:ssa voi vaikka potkukelkkailla, Lauhanvuori-Hämeenkankaalla – johon muuten kuuluu Lauhanvuoren lisäksi myös Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto – on upeat pyöräilymahdollisuudet. Itse olen snorklannut jo kahdessa geoparkissa, ja ensi kesänä, tämän nyt alkavan projektin tiimoilta, aion snorklata myös kolmannessa. Toivottavasti osuu aurinkoinen sää, niin saan upeat kuvat sieltä pinnan alta. En malta odottaa!

Huh tässähän alkaa retkikuume jo ihan nousta…

Geoparkien verkosto näköjään on laaja, ja niitä on muuallakin kuin Suomessa. Osa niistä on UNESCO Global Geopark- eli kätevämmin UGG-kohteita. Pelkästään näitä on maailmassa jopa 195 kappaletta (lista maittain), ja ne löytyvät 44 valtion alueelta. UGG-statusta voi kukin puisto erikseen hakea. Suomessa sen on saanut peräti neljä viidestä, mikä on aika hyvin! Myös Norjassa UNESCO Global Geoparkeja on tällä hetkellä neljä, mutta Tanskassa ja Islannissa kaksi, Ruotsissa yksi ja Baltiassa ei yhtään. Mietin, että ehkä Suomen viides geopark, Kraatterijärvi, ei vain ole kerennyt hakea vielä? Asiaan tulee selvyys tuonnempana. EDIT 28.3.2024: Kraatterijärvi Geoparkin UNESCO-status vahvistui maaliskuussa 2024. Asiasta uutisoi muun muassa YLE. Onnea Kraatterijärvi!

Geopark-konseptissa on myös kulttuuriperintöä

Mikä sitten on geoparkien tarkoitus, kun ne kerran eivät ole luonnonsuojelualueita? Itse asiassa tarkoituksia on monia, ja ne kuulostavat olevan todella antoisia niin paikallisten kuin meidän retkeilijöiden ja matkailijoidenkin näkökulmasta.

Geoparkien tarkoitukseksi mainitaan esimerkiksi:

• Kertoa maapallon tarinaa ja tehdä geologiaa tutuksi ihmisille, niin paikallisille kuin matkailijoille.
• Alueellisten luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen.
• Paikallisidentiteetin vahvistaminen.
• Elinkeinotoiminnan edistäminen kestävän kehityksen keinoin.
• Kohteiden näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen kansainvälisesti Geopark-verkoston ja UNESCO Global Geopark -statusten avulla sekä yhteistyö verkoston sisällä.

Yllä oleva huomioon ottaen ei tule yllätyksenä, että geoparkien omilla sivuilla ei esitellä pelkästään geologisia kohteita ja luontoreittejä, vaan myös kulttuurikohteita. Tästä upea videoesimerkki alempana artikkelissa Lauhanvuori-Hämeenkangas UGG:n kohdalla. Myös täältä Retkipaikasta löytyy tietenkin esimerkkejä geoparkien kulttuurikohteista: esimerkiksi Liehtalanniemen museotila kohoaa Saimaa UNESCO Global Geoparkiin kuuluvassa Puumalassa! Alueen sivuilla tiedetään kertoa kohteen geologiasta, että Liehtalanniemen rantakalliot ovat 1,9 miljardia (!) vuotta vanhaa kiillegneissiä.

Katsotaanpa sitten jokaista geoparkia erikseen. Mitkä ovat niiden kuinkin kasvot, muodot ja luonteenpiirteet osana kaunista maatamme, Suomi-neitoamme?

Salpausselkä UNESCO Global Geopark

Salpausselkä UNESCO Global Geopark on mannerjäätikön sulamisvesistä muodostunut laaja, vesien rikkaasti ja kauniisti täyttämä alue. Sen kuuluisimpia muodostelmia ovat jäätikköjokien kerrostamat Salpausselät, joista opimme jo ala-asteella Suomen maantietoa tarkastellessa ja jotka muuten näkyvät kuulemma avaruuteen saakka. Erittäin keskeisiä kohteita siis!

Alueella on merkittäviä ja hienoja retkikohteita, joista tunnetuimpia ovat Päijänteen kansallispuisto ja esimerkiksi siihen kuuluva Pulkkilanharju pikku luontopolkuineen avarissa järvinäköaloissa. Tunnettu on etenkin kansallispuistoon kuuluva Kelventeen kaunis, pitkä retkisaari.

Alueen alla on runsaat varannot pohjavettä, jota suodattuu sen paksujen sora- ja hiekkakerrosten läpi. Hauskaa on, että harjumuodostelmat voivat jatkua jopa veden alla. Itse olen käynyt joitakin kesiä sitten snorklaamassa eräällä vedenalaisella harjulla Paistjärven upealla retkeilyalueella, jonka vasta myöhemmin sain tietää olevan Salpausselkä UGG:n aluetta. Kyseessä on kirkasvetinen ja erittäin kaunis Sonnanen. Olin kuullut sen vedenalaisesta harjusta jostakin, ja ilmakuva ohjasi minut suoraan harjun ylle kellumaan. Ilmakuvia ja peruskarttaa kannattaa aina hyödyntää tutkimusretkillä!

Paistjärvellä on muuten myös hienot retkeilyreitit. Esimerkiksi kuuluisa Paistjärven Pirunkirkko, rapakivigraniittinen viistojyrkänne, kertoo omaa tarinaansa alueen geologisesta menneisyydestä ja on geoparkin merkittävimpiä kalliokohteita. Geoparkin oppaaseen on kirjattu myös, että Pirunkirkolle olisi isonvihan aikaan paettu piiloon venäläisiltä sotajoukoilta.

Saimaa UNESCO Global Geopark

Saimaa UGG näyttää olevan vesien valtakuntaa! Sen luonnon nykyinen kauneus ja monipuolisuus juontaa juurensa todella kauas. Palautetaanpa mieleen – siltä varalta että joku, vaikkapa allekirjoittanut, olisi unohtanut – että miten Saimaa oikein syntyi:

Saimaan maiseman perusta syntyi muinaismeren pohjalla runsaat 1900 miljoonaa vuotta sitten. (…) 1 885 miljoonaa vuotta sitten maan kivikehän laattojen törmäys synnytti muinaisen vuoriston (…) Vuoristo kului aikojen saatossa pois, ja se on nykyään hiekkaa Saimaan rannoilla. Vuoriston rikkonainen pohja näkyy edelleen mosaiikkimaisena maisemana, jota vesi sekä kallio- ja maa-alueet täplittävät vuorotellen.

Saimaageopark.fi

Siispä Saimaasta nousevat kallioiset saaret ovat vanhan vuoriston juuria, ja hiekat Saimaan rannoilla vuoristoa itseään, hienoksi hioutuneena. Vuorien juurakkoa voi ihailla muun muassa Linnansaaren erämaisessa kansallispuistossa, ja vuoriston tarinaa voi muistella vaikkapa Ruokolahden uskomattoman hienolla Huuhanrannalla, jossa hiekkaa on käsittämätön määrä.

Maan kohotessa jääkauden väistyessä Saimaan vedet kuroutuivat erilleen merestä, ja asukkaaksi Saimaalle jäi ja kehittyi omalaatuinen saimaannorppamme, jonka näkeminen on hyvinkin mahdollista Saimaa UGG:n alueella vaikka melontaretkellä. Saimaan laskujoki Vuoksi puolestaan ryöpsähti syntyynsä, kun maa kohosi Pohjanlahdella ja kallisti idempänä vedet vasten Salpausselkää niin, että sen reunamuodostelma murtui noin 5700 vuotta sitten. Laatokkaan laskeva Vuoksi on virtaamaltaan Suomen suurin joki, ja sen kuuluisin nähtävyys Imatrankoski.

Päätin tutustua alueeseen vielä fiilistelemällä Retkipaikan Metsien Kätkemä -televisiosarjan Saimaa-jaksoa. Jaksossa mm. soudetaan hyisen Vuoksen mustilla laineilla ja kiivetään korkeille kallioille, muinaisen vuoriston juurien rinteille. Siinä tutustutaan myös alueen vesireitteihin ja kalliomaalauksiin, jotka molemmat mainitaan Geopark-sivustolla juuri tämän geopark-kohteen keskeisiksi piirteiksi. Jakso löytyy Yle Areenasta ja voit katsoa sen tästä:

Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark

Myös tältä alueelta on kaksi miljardia vuotta sitten poimuttunut vuoristo jo pyyhkiytynyt pois, mutta tyystin erilaisin lopputuloksin kuin Saimaalla. Ehkä vedet juuri täältä lirisivät maan kohotessa Saimaalle? Lauhanvuori-Hämeenkankaalla muistot vuorista ovat muuttuneet soiksi ja kangasmetsiksi, harjuiksi ja kirkasvetisiksi lähteiksi. Tiedän, että kyseessä on hienojen retkikohteiden runsaudensarvi, joka ansaitsisi tulla löydetyksi paremmin.

Geoparkissa on kaksi kansallispuistoa: männiköistään, pirunpelloistaan ja muinaisista rantavalleistaan tunnettu Lauhanvuori, jonka kruununa oleva näkötorni avaa maiseman lakeuksille, sekä soistaan ja jylhästä Katikankanjonistaan kuuluisa Kauhaneva-Pohjankangas. Geoparkin nimessä oleva Hämeenkangas ei ole kansallispuisto, mutta Hämeenkankaan massiivinen harju on vaikuttava ja lappimainen retkikohde, jonka helmoilla tuikkii kristallinkirkkaita ja kuuluisia lähteitä.

Nimenomaan suot ovat lähteiden mukaan – siis tietolähteiden, ei Hämeenkankaan raikasta vettä pulppuavien lähteiden – Lauhanvuori-Hämeenkangas UGG:n kruununjalokivi ja keskeisin piirre. Luonnontilaiset suot peittävät jopa kolmanneksen koko alueesta, mikä kuulostaa melko valtavalta alalta näin eteläisessä Suomessa! Tätä tutkiessani tuli mieleeni, että pitääpä poiketa samalla käynnillä myös geopark-alueeseen kuuluvalla Kyllikki Saaren suohaudalla, olemme avioliiton kautta sukulaisia.

Geoparkien omat sivustot, jotka kuten mainittua ovat keskenään aika erilaisia, korostavat, että geoparkeissa kyse ei ole vain geologiasta, vaan myös alueiden luonnosta, kulttuuriperinnöstä ja halusta lisätä matkailua kestävästi ja siten tukea alueen elinkeinoja. Lauhanvuori-Hämeenkankaan geoparkin sivuilla on hieno video, jossa tämä seikka korostuu vaikuttavalla tavalla:

Kraatterijärvi UNESCO Global Geopark

Kraatterijärvi Geoparkin syntyhistoria on ehkä pähein koko joukosta: alue on syntynyt siihen 78 miljoonaa vuotta sitten törmänneen meteoriitin muovaamana. Siis avaruuden kädenjälkeä! Meteoriittitarina innostaa minua dinosaurusfanina, vaikka niinhän se on, että avaruudesta syöksyneet jättimäiset murkulat eivät ainakaan hyvää tienneet suurimmalle osalle planeettamme dinosauruksista… No, ainakin linnut selvisivät.

Myös suurena avaruuden ystävänä ilahduin, että geoparkin sivuilla tiedetään kertoa tapahtumat näinkin tarkasti:

Kraatterijärvi Lappajärvi syntyi 78 miljoonaa vuotta sitten, kun eräs n. 4,5 miljardia vuotta aurinkoa kiertänyt asteroidi törmäsi toiseen samanlaiseen Marsin ja Jupiterin välisellä kiertoradalla. Törmäyksen seurauksena yli kilometrin halkaisijaltaan ollut meteoriitti iskeytyi kosmisella nopeudella maahan (n. 10-40 km/s) nykyisen Lappajärven kohdalle, joka silloin sijaitsi lähempänä päiväntasaajaa. Törmäys aiheutti valtavaa tuhoa hävittäen kaiken elollisen usean sadan kilometrin säteellä ja synnyttäen kraatterin, jonka reunat kohosivat 750 metrin korkeuteen ja jonka halkaisija oli 22 km.

Kraatterijarvigeopark.fi

Kraatterijärvi Geoparkin alueella retkeillessä voi siis viihdyttää itseään sellaisellakin ajatuksella, että maankamara jalkojen alla on aikoinaan ollut päiväntasaajan hujakoilla.

Peruskoulussa jo muistan oppineeni Lappajärven olevan tällainen kraatterijärvi, ja Lappajärvi onkin tämän geoparkin keskeisin maisema. Siihen voi luoda hiveleviä silmäyksiä vaikkapa Lakeaharjulta ja Pyhävuorelta, jotka ovat muinaisen avaruudellisen törmäyksen synnyttämiä valleja. Maisemat ovat niin komeat, että Pyhävuori on saanut lempinimen ”Pohjanmaan Koli”. Kraatterin keskuskohouman tunnemme Kärnänsaarena. Aika huikeaa! Avaruuden katseleminen on lempiharrastuksiani ja tuntuu vaikuttavalta ajatella, että avaruus on itse ihan kädestä pitäen tehnyt tänne kraatterin rantavalleineen.

Alueen retkikohteisiin lukeutuvat myös mm. Suokonmäen näkötorni laakeine maisemineen sekä kirkasvetinen Valkealampi ympäröivine retkimaastoineen – kohde, jota itse odotan ensi kesältä kuin kuuta nousevaa, snorklausmaski jo puoliksi kasvoilla. Alueella on myös erityinen Meteoriittikeskus, jossa myös tulemme vierailemaan.

Rokua UNESCO Global Geopark

Pohjoisin Suomen geoparkeista on Rokua. Se on Suomen ensimmäinen geopark ja jäin miettimään, voisiko se olla jopa maailman pohjoisin geopark? Geoparkin omilla sivuilla se nimetään yhdeksi pohjoisimmista, monet muut lähteet kertovat sen olevan pohjoisin.

Rokua UGG on jääkauden kaunista käsialaa: harjuja, kirkkaita lampia ja järviä, elämää uhkuvia jokiuomia. Harjut ovat jäätikön sulamisvesien kasaamia, ja suppakuopat ovat syntyneet, kun maan alle jääneet jäälohkareet ovat sulaneet. Suppakuopissa tapaa olla ihanan kirkas vesi!

Rokuan kansallispuisto on todella erikoinen paikka: muutoin niin aakeanlaakean maalaismaiseman keskellä on yhtäkkiä hurjan muodokas maa, jossa hiekkaharjanteiden rinteet ovat paksujen jäkälien peitossa, kohoavat korkeuksiin ja putoavat kauas alas, ja niiden kainaloissa on kirkkaita ihania lampia sekä kapeita pikku polkuja (sekä muuten kuulemma paljon myös herkkutatteja). Olen kerran snorklannut Rokualla, vaikka oli sateinen ja aika kolea sää. Pinnan alla oli kaunista ja hiljaista, mutta kuviin ei valo kunnolla riittänyt. Mäntykankaiden keskellä siellä täällä ryöpsähtänyt runsaampi vehreys yllätti ja teki vaikutuksen esimerkiksi Harjunpolulla.

Mutta Rokua UGG on paljon muutakin kuin kansallispuisto: siihen kuuluu esimerkiksi Oulujärven erikoislaatuinen retkeilyalue, jossa kohoavat muun muassa Manamansalo ja Ärjänsaari hiekkatörmärantoineen. Manamansalosta olen kerran ajellut läpi vain nopein pysähdyksin, koska oli hirmuinen tuuli ja vesisade. Paikka on kuitenkin varannut sydämestäni ihan erityisen paikan, sillä olen syönyt siellä yhden elämäni parhaista kasvishampurilaisista. Myös odotukset snorklausmahdollisuuksien suhteen alueen lammissa ovat korkealla!

Vierailu Suomen geoparkeissa

Kuten mainittua, tämä sukellus Suomen geoparkeihin oli vain ensimmäinen askel geopark-seikkailussamme. Tammikuusta alkaen minä sekä ystäväni ja kollegani Karo lähdemme kiertämään kaikkia Suomen geoparkeja ja tutustumaan niiden retkikohteisiin.

Tässä kohdelistamme 2024:

• Rokuan kansallispuisto, Rokua UGG (Muhos, Utajärvi, Vaala)
• Meteoriittikeskus, Kraatterijärvi UGG (Lappajärvi)
• Katikankanjoni, Lauhanvuoren-Hämeenkankaan UGG (Kauhajoki)
• Kärnäkosken linnoitus, Saimaa UGG (Savitaipale)
• Aurinkovuori, Salpausselkä UGG (Asikkala)
• Salpausselkä Trails, Salpausselkä UGG (Lahti)
• Valkealammen ulkoilualue, Kraatterijärvi UGG (Alajärvi)
• Lauhanvuoren kansallispuisto, Lauhanvuoren-Hämeenkankaan UGG (Isojoki/Kauhajoki/Kankaanpää)
• Sarviniemet, Saimaa UGG (Taipalsaari)
• Lemmenpolku, Rokua UGG (Muhos)
• Manamansalo, Rokua UGG (Vaala)

Seikkailumme seuraava askel on koota Retkipaikkaan oma sivu, josta geoparkit kohteineen löytyvät ja jonka avulla sinun on helpompi suunnitella omia retkiäsi. Ehkä alat keräilemään geoparkeja? Monessako olet mahtanut jo käydä, ihastellut niitä tietämättäsi kuten minä?

Tammikuussa on aika sitten jalkautua maastoon, kun lähdemme metsästämään hiljaisuutta ja paksuja hankia Rokualle, toivoen myös kirkasta tähtitaivasta.

Jos sinulla herää kysymyksiä tai ajatuksia näistä tai muista geopark-kohteista, voit aina jättää kysymyksesi tai vaikka vinkkisi kommenttina tähän juttuun!

Linkit Suomen Geopark-sivuille

GeoparksFinland.fi

Salpausselkä UNESCO Global Geopark

Saimaa UNESCO Global Geopark

Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark

Kraatterijärvi UNESCO Global Geopark

Rokua UNESCO Global Geopark