Etelä-Pohjanmaan huipulla – Suokonmäen näkötorni

Sain viettää lapsuuden kesät maalaiskylässä kahden mäen välisessä laaksossa. Kesät kuluivat luonnon rytmin mukaan. Keväällä alkoi vihertää, kesällä sato kasvoi ja pimeinä syyskesän iltoina kuivaajalta leijaili tuoreen viljan tuoksu. Vielä tuolloin en tiennyt asuvani hyvin poikkeuksellisessa paikassa, Lehtimäen Suokonmäellä.

Etelä-Pohjanmaan mittakaavassa harvinaisen korkea Suokonmäki sijaitsee Alajärven Lehtimäellä. Sen laella on ollut asutusta ja viljelyksiä pisimpään Pohjanmaalla. Vanhimmat viitteet asutuksesta ajoittuvat esikeraamisen Suomusjärven kulttuurin aikoihin. Pysyvä asutus alkoi 1500-luvulla, jolloin perustettiin ensimmäiset tilat. Suokonmäki oli 1700-luvulla Lehtimäen keskus ja liikenteellinen risteyspaikka, josta talvi- ja ratsutiet kulkivat Lappajärvelle, Kurejoelle ja Kuortaneelle. Alue määriteltiin 1995 valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi valtioneuvoston päätöksellä.

Suokonmäen 231 metriin kohoavat rinnepellot ja taloryhmät ovat piristävä poikkeus tasaisella Etelä-Pohjanmaalla. Suokonmäki on yhtä korkea kuin Etelä-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa sijaitsevan Lauhanvuoren kansallispuiston Lauhanvuori. Kun vedetään Suomen kartalla viivat läntisimmästä pisteestä Närpiöstä itäisimpään pisteeseen Ilomantsiin ja pohjoisimmista pisteestä Nuorgamista eteläisimpään pisteeseen Hankoniemeen, leikkaavat viivat toisensa Suokonmäen rinteessä.

Näkötornista voit nähdä merkkejä meteorin iskusta

Suokonmäen huikeita näköaloja voi ihailla parhaiten näkötornista. Nykyinen, järjestyksessään kolmas, 31 metriä korkea torni valmistui vuonna 2001 Suokonmäen seudun kylät ry:n talkootöinä. Puurakenteisen tornin huipulle johdattaa 132 porrasaskelmaa.

Suokonmäen näkötornia rakennettaessa tehtiin lähes 2500 talkootyötuntia.

Suokonmäen näkötornia rakennettaessa tehtiin lähes 2500 talkootyötuntia.

Näkymä huipulta on henkeäsalpaava. Läheisten rinnepeltojen ja taloryhmien takana aaltoilee tummanvihreä metsämeri. Havupuuvaltaiset metsät peittävät pääosan näkymästä horisonttiin asti. Tornin yli 260 metrin korkeuteen kohoavan huipun korkeus korostuu, kun lähistöllä ei ole muita yhtä korkeita kohtia. Tornista on entisaikaan näkynyt seitsemän kirkontornia.

Silmä erottaa metsämeren keskeltä myös muutamia järviä. Pohjoisen suunnalla siintävien Räyrinkijärvien epäillään olevan meteoriitin synnyttämät. Järvien läheisyydestä on löydetty meteorin iskussa syntyvää Sueviitti-kiveä, ja järvet ovat yhtä vanhoja kuin läheinen meteorin iskusta syntynyt Lappajärvi. Mikäli tutkimukset vahvistavat Räyrinkijärvien syntyneen meteorin iskusta, muodostavat ne yhdessä Lappajärven kanssa Suomen ainoan meteorin iskun synnyttämän useamman kraaterin ketjun. Kolme vierekkäistä kraaterijärveä olisi merkittävä nähtävyys myös kansainvälisesti.

suokonmaki3

Näkötornin vieressä on myös lehtimäkeläisiä perinteitä arvostava kotiseututalon pihapiiri. Näkötornin takaa huoltorakennuksesta löytyvät WC-tilat.

Näkötornin huolto- ja wc-rakennus.

Näkötornin huolto- ja wc-rakennus.

Suokonmäki sijaitsee noin 3 kilometriä Lehtimäen keskustasta Alajärven keskustan suuntaan. Tien 68 varrella on nähtävyystienviitta, minkä jälkeen käännytään oikealle, ajetaan muutama sata metriä tietä 7069 ja käännytään Suokonmäentielle Näkötorni-viitan kohdalta. Näkötornin osoite on Suokonmäentie 69.

Tornin huipulla voi kokea rauhan tunteen ympärillään. Tuntuu kuin olisi kaiken ympäröivän yläpuolella. Kuvan auringonlasku on kuvattu lokakuussa 2015.

Tornin huipulla voi kokea rauhan tunteen. Tuntuu kuin olisi kaiken ympäröivän yläpuolella. Kuvan auringonlasku on kuvattu lokakuussa 2015.

Kotiseututalon pihapiiri näkötornista kuvattuna.

Kotiseututalon pihapiiri näkötornista kuvattuna.

Auringonlaskukuvaa lukuunottamatta jutun kuvat on otettu 9. heinäkuuta 2016. Lisää kuvia tornista löydät esimerkiksi Kuvakulmilla –blogista jutuista On top of ostrobothnia  ja Auringonlasku Suokonmäen näkötornista.

Kartta. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6971344, E 344855.

Lähteet:
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Osa 2. Ympäristöministeriö. 1993.
Suomalainen kylätoiminta –lehti. 2/2014.
www.alajarvi.fi

2 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.