600-vuotiaan Laukon kartanon musta hevonen on Lönnrotin kantele

On kesäinen päivä Vesilahdessa, kun saavun Laukon kartanon maille. Käännyn motoristien suosimalta mutkatieltä Hinsalantielle, ja eteeni avautuu näkymä Suomalaiseen Pemberleyhin, romanttiseen kartanomiljööseen, jonka voisi kuvitella vain Jane Austenin fiktioksi.

laukko-22

Vanha koivukuja johtaa peltojen poikki kohti valkoisia rakennuksia, Pyhäjärven rantojen väliin jäävää kannasta myöten. Pellon matalin ja keväisin tulviva kohta on joutsenten suosiossa.

laukko-2

Tien oikealla puolella, Laukonselällä, siintää myyttinen Pohdon saari. Sama, jolla kansantarinan mukaan taistelivat pirkkalaispäällikkö Matti Kurki ja venäläispäällikkö Pohto. Matti Kurki sai myöhemmin kuninkaaltaan Laukon palkkioksi voitostaan.

laukko-1

Tie on osa Vesilahden kulttuurimaisemaa, Klaus Kurjen tietä. Laukon kartanoon ja Kurkien sukuun liittyy myös Elinan surma -legenda, joka on osa reitin kertomusta.

Saaresta, sen sijaan, löydettiin myöhemmin konkreettinen muinaisaarre: kolmipäinen kotka -koru.

Myyttinen Pohdon saari on yhä luonnontilassa.

laukko-3

Tie jatkuu Laukon nykyaikaan. Ensimmäisenä rakennuksena vierailijaa tervehtii upea Juhlatalli. Se on entinen kilpahevosten ykköstalli, joka on viime vuosina kunnostettu uuteen käyttötarkoitukseen: ravintolaksi, juhlatilaksi ja myymäläksi.

laukko-12

Juhlatallin etupihalle voit saapua Laukko-bussilla, suoraan Tampereen keskustasta.

Vaihtoehtoisesti voit saapua myös Hopealinjan laivalla Tampereelta, Laukontorilta. Itse suosittelen omaa autoa, sillä Vesilahden maisemat ovat kauniit ja näkemisen arvoiset – saavut sitten Nokialta Tottijärven kautta tai Lempäälästä.

laukko-8

Laukon kartanoa hallitsevat valkoiset, 1930-luvulla rakennetut uusklassiset rakennukset – mutta ne edustavat vain yhtä vuosisataa Laukon tarunhohtoisessa historiassa. Ensimmäisen kerran Laukko mainittiin kirjallisissa lähteissä vuonna 1416, kansantaruissa paikka eli jo 1200-luvulla.

laukko-7

Mitä Laukko merkitsee nykypäivän vierailijalle?

Monille hevosharrastajille Laukko tuo mieleen mustat, kultaisilla kehyksillä koristetut isäoriesittelyt lämminveriravurien siitosoriluettelossa – toisille Laukko merkitsee valkohäntäpeuroja, ”laukonpeuroja”, ja metsästysmaita. Monille paikallisille Laukko on entinen työnantaja. Tamperelaiset tunnistavat varmasti Laukontorin: nykyinen mustanmakkaran saalistuspaikka oli aikanaan Laukko-siipirataslaivan kotilaituri.

600 vuotta pitävät sisällään monta aikakautta, monta tarinaa. Vuonna 2016 on tullut aika avata Laukon oven lukko ja paljastaa salaisuus, jos toinenkin.

laukko-10

laukko-66

Parhaiten saat kartanovierailusta irti, jos tutustut ennakkoon johonkin Laukosta kertovaan teokseen. Sinulla on valinnan varaa, oli näkökulmasi sitten tutkia Laukon omistajia ja vaiheita (Yrjö Raevuori, 1932) tai mestariravureita. Vaihtoehtoisesti voit etsiä itsellesi läheisen Narvan kylän keskustasta paikallisen oppaan – ja kuulet varmasti tarinoita, joita et löydä kirjoista…

Nähtäväksi jää, millaista historiaa Laukon nykyisyydestä kirjoitetaan.

Laukon kartanon monet omistajat muinaisuudesta nykyiseen Lagerstamien omistajasukuun edustavat vaiheikkaita aikakausia. Toivon, että Laukko jatkaa tarinaansa paitsi matkailukohteena, myös jonkinlaisin korkeammin tavoittein. Paikka, jossa Elias Lönnrot kirjasi Kalevalan, paperitehtailija Rafael Haarla haaveili suuresta suomalaisesta kartanokylästä ja Juhani Lagerstam päätti saavuttaa kymmenessä vuodessa Euroopan huipputason suomalaisessa raviurheilussa, on kunnianhimon, kovan työn ja onnistumisen tyysija.

Ehkäpä tällainen missio löytyy tulevaisuudessa kulttuurin saralta?

Laukon kartanon nykyinen omistaja Liisa Lagerstam on kulttuurihistorian tutkijatohtori.

laukko-6

Laukon kartanon kohteet esitellään pihamaan info-kyltissä. Muutamat rakennukset ovat yksityiskäytössä, mutta lähes puolet ovat avoinna yleisölle. Kartasta puuttuvat muistomerkit, Laukon suurorien – 1300 suomalaista ravihevosta jättäneen Choctaw Braven ja yhä maamme ainoan Euroopan mestarin, Houston Laukon, haudat olen merkinnyt lisäksi keltaisella.

laukko-69

Houston Laukon (1988-2012) hautakivi Impilinnan pihalla. Euroopan mestari kilpaili 103 kertaa, saavuttaen 33 voittoa, 20 kakkostilaa ja 12 kolmostilaa. Voittosumma 1 236 781,00 €.

Laukon kartanon kierros tarjoaa kolme merkittävää nähtävyyttä: kartanopuiston, päärakennuksen taideteoksineen ja Lagerstamien Laukkoa esittelevän valokuvanäyttelyn, joka on esillä upeasti remontoidussa Juhlatallissa. Laukko on kattaus silmiä hivelevää kauneutta – arkkitehtuuria, taidetta ja luontoa, unohtamatta muinaisuuden ja ritariajan haarniskaromantiikkaa.

Juhlatallin valokuvanäyttely tuo Laukon luonnon ja vuodenajat sisätiloihin.

laukko-25

Hevoskuvat ovat arvatenkin peräisin Laukon omista arkistoista, vuosien varrelta.

laukko-11

laukko-62

Kurki-salissa on puolestaan esillä Erja Lempisen näyttäviä otoksia.

laukko-21

Osa valokuvista kertoo tarinoita menneisyydestä, esimerkiksi Kurkien ajalta.

laukko-14

Juhlatallin muutos on toteutettu hyvällä maulla, tyylikkäästi ja arkkitehtuuria kunnioittaen.

laukko-18

laukko-20

Nälkäkään ei matkailijalle iske, sillä tarjolla on ravintolan ja kahvion herkullisia tuotteita. Itse ruokailu kannattaa tosin varata ennakkoon, jotta saat varmasti pöytäpaikan. Kartanossa vierailee paljon ryhmiä, lounashetki on ruuhka-aikaa.

laukko-15

Parasta Juhlatallissa on ikkunoista avautuva näköala Laukon vehreille pelloille. Myös uusi terassi on kaunis ja kutsuva.

Tässä olisi hevos- tai kulttuuri-ihmisen unelmien juhlapaikka, ehkäpä häiden tai merkkipäivän viettoa varten?

laukko-19

Juhlatallin jälkeen saavut kartanopuistoon.

laukko-26

Laukonpeurat karttavat ihmisvilinää, joskin niitä saattaa nähdä laiduntamassa pelloilla. Pääskysiä, perhosia ja romanttista omenapuutarhaa et kuitenkaan voi ohittaa huomaamatta.

laukko-23

laukko-24

Kartanopuisto on tunnelmallinen ja sopusoinnussa rakennustensa kanssa.

laukko-49

Aikoinaan puisto rajautui aatelisten ja palvelusväen kesken, mutta nykyisin jokainen saa katsella vapaasti ympäröivää kauneutta.

laukko-53

laukko-50

Kartanon pihalta avautuvat upeat järvinäkymät ja jos hyvin käy, puistokonsertin lempeät sävelet kantautuvat jalopuiden keskellä.

laukko-58

Pyhäjärvelle avautuvat huikeat näkymät ja sinisenä siintävä Laukonselkä.

laukko-52

Lapsillekin kartano tarjoaa kiehtovia elämyksiä: kivisen kellarin ja lammashaan sen nurkilla.

laukko-54

laukko-56

Kartanon nykyinen päärakennus on komea, valkoiseksi rapattu linna. Edellinen poltettiin sisällissodan aikaan, mutta se seisoi lähes samalla paikalla.

Sisäänkäynnin Laukon hirvi -patsaat pystytettiin 1934, ensimmäisten Laukon peurojen saapuessa kartanon maille.

laukko-27

Sisällä kohtaavat erilaiset tyylikaudet. Mahtavimmat salit ovat tummaa barokkia ja muinaisaikaa hohkaavaa hirttä.

laukko-28

laukko-29

Tumma sisustus on täydellinen kontrasti valkean linnan ulkomuodolle. Antiikki luo myyttistä ja mahtavaa tunnelmaa, sillä linnaa koristavat kristallikruunut, kultaukset sekä erähenkiset huonekalut ja esineet.

laukko-32

Alakerrassa esitellään Laukon muinaislöytöjä ja Kurkien kivilinnaa. Laukon kartanon mailta on löydetty useita ratakautisia kalmistoja ja lapinraunioita.

laukko-30

laukko-31

Toisaalla pääset tutustumaan mahtavaan ritariaikaan.

laukko-39

Kaikesta näkee, että Juhani Lagerstam oli mahtipontinen keräilijä ja taiteen ystävä. Monissa kartanon muotokuvissa esiintyvät Laukon entiset isännät, kuninkaat ja ruhtinaat.

laukko-38

laukko-40

Yläkerrassa on alakerran prameasta tyylistä poiketen esillä nykytaidetta, ja kalustus henkii herkkää romantiikkaa.

laukko-36

Yksi vaikuttavimpia Laukon taideteoksia on Uuno Eskolan ”Laukon kyntäjä” (1931), joka on sijoitettu portaikon ylle. Teoksessa on jotakin todella perisuomalaista, periksiantamatonta.

laukko-17

Laukon todellinen salaisuus ja aarre on kuitenkin Elias Lönnrotin musta kantele, joka löytyy yläkerrasta.

laukko-34

Laukko oli Lönnrotin nuoruuden kesäkoti: hän toimi kartanossa kotiopettajana. Kartanon rouva Eva Törngren oli nuoren kielentutkijan suojelija, jolle Lönnrot päiväsi Kalevalan Laukossa huhtikuussa 1849.

laukko-33

Elias Lönnrot elää yhä Laukon taiteessa, tauluissa ja veistoksissa.

laukko-35

Kaiken historian ja nähtävän keskellä henkilökohtainen suosikkini on viimeisimmän edesmenneen isännän, Juhani Lagerstamin (1940–2006) työhuone.

Juhani keskittyi ensin uudenaikaistamaan karjataloutta ja edistämään suomalaista ratsastusurheilua. 1980-luvun alussa hän ryhtyi vanhimman poikansa Erkki Lagerstamin kanssa rakentamaan Laukkoon kansainvälisen tason ravihevossiittolaa, jossa kasvatettaisiin kotikartanonsa nimeä kantavia huippuhevosia.

Loppu on suomalaisen raviurheilun historiaa. Lähes kolmen vuosikymmenen ajan Laukko-hevoset niittivät mainetta kotimaisilla ja kansainvälisillä kilpakentillä. Kartanon kasvateista tunnetuin on Euroopan mestari Houston Laukko.

Lähde: Laukon kartanon www-sivut.

laukko-41

Miksikö suosikkini?

Isännän otteissa on jotain hyvin samankaltaista kuin vanhoissa villin lännen elokuvissa: karjankasvatusta, metsästystä ja ennen kaikkea hevosia.

laukko-42

laukko-45

Laukko on ollut näyttämönä monelle tapahtumalle, torpparien kosto-tuhopoltosta ratsastuksen SM-kilpailuihin.

laukko-46

Päällimmäisenä vierailusta jää kuitenkin mieleen kullankimallus, voittamisen maku ja muinaisen Laukon saaren kauneus.

laukko-48

Jos vierailet kartanossa, pysähdy hetkeksi menneiden voittajahevosten haudoilla.

Mieti, millaisia unelmia  nuo hevoset ovat  toteuttaneet omistajilleen – ja toteuttavat edelleen kilpailevien Laukko-hevosten omistajille. Choctaw Braven sukulinja voi ja elää hyvin.

Hetki edustaa vain silmänräpäystä Laukon (hevos)historiassa, mutta olen iloinen voidessani todeta, että sain kokea muutaman vuoden Laukon hevosten aikaa. Ohessa henkilökohtainen muistoni Laukon kartanosta, kesältä 2015. Miksikö? Koska kilpahevonen on nelijalkainen, elävä unelma.

laukko-72

Kuvassa – paikalla, jolla sijaitsee nykyisin kartanovieraiden parkkipaikka – oma kasvattini ja toistaiseksi viimeinen kartanon siittolan tallissa syntynyt ravurivarsa Feels Like Flying. Viimeinen Laukon oma kasvatti, Morris Laukko, syntyi vuonna 2013.

Vietä sinäkin kaunis kesäpäivä Laukossa, inspiroidu, nauti historian havinaa ja tervehdi maisemaa, jonka mullista moni suomalainen menestystarina on ponnistanut!

laukko-73

Lue lisää: Laukon kartanon www-sivut.

Kartta.
Kuvat © Johanna Valkama 2016.

Kirjoittaja Johanna Valkama on raviharrastaja ja Otavan esikoiskirjailija (2016). Hänen esikoisromaaninsa Itämeren Auri, rautakauden Pohjolaan sijoittuva romanttinen ja myyttinen seikkailu, syntyi samoihin aikoihin, kun Valkaman hevoset asuivat vielä Laukon kartanon tallissa vuosina 2013-2015. 

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.