Erämaatilan tunnelmaa Närängänvaarassa

Minulle onnekkaalle tämä erämaan keidas on lähiretkeilykohde – Kuusamosta tunnin ajon kuluttua voin heittää repun selkään ja suunnata kulkuni kohti Närängän erämaatilaa. Kun haluan päästä nauttimaan erämaisesta tunnelmasta, luonnonmetsän rauhasta tai lintusuon äänimaailmasta, käännän auton keulan kohti Närängänvaaraa ja Hyöteikönsuota.

Näränkävaaran luoteisrinteen luonnonmetsää

Närängänvaaran luoteisrinteen luonnonmetsää

Retkikaverin kanssa kipaisemme vaaran alta parkkipaikalta sorastettua polkua ylös vaaraan.

Karhunpentuko se on rapsahtanut puuhun, vai muutenko kontio on vaan kynsiään kokeillut, mietimme männyn kaarnan kynsimisjälkiä katsellessamme.

Parkkipaikalta on noin kilometrin matka Närängän erämaatilalle. Polku kipuaa rehevän vaaran rinnettä ylös korpipainanteiden ja rinnenorojen yli. Lämpimässä ja kuumankosteassa illassa hyttysetkin ovat liikkeellä ihan haitoille asti – emme jää nyt pidemmäksi aikaa ihailemaan ikikuusikkoa, vaan kiiruhdamme ylös kohti vaaran länsipäässä sijaitsevaa tilaa.

Näränkävaaran erämaatila

Närängän erämaatila

Näränkä on Metsähallituksen entisöimä erämaatila, jonka historiaan pääsee tutustumaan pienimuotoisessa näyttelyssä. ”Puojiin” eli tilan vanhaan talousrakennukseen on koottu tilalta löytyneistä vanhoista käyttöesineistä ja tavaroista kiinnostava näyttely. Infotauluissa kerrotaan elävästi tilan värikkäistä vaiheista Kyllisten ja muiden tilalla asuneiden perheiden kohtaloiden kautta.

Tällä kertaa emme käy päärakennuksessa, koska se on varattuna tilan lammaspaimenille. Eteisen ikkunasta meitä seuraakin paimenkoira, muu paimennusporukka taitaa olla omilla retkillään. Pienen houkuttelupäkätyksen jälkeen kesälampaat havahtuvat ja kirmaavat tervehtimään meitä.

Täälläkö sitä leipää jaetaan?

Näränkä on yksi Metsähallituksen suosituista lammaspaimenkohteista. Jos lammaspaimenviikko Närängässä kiinnostaa, viikko on varattavissa tammikuussa. Tätä nykyä paimenviikot taitavat olla niin kysyttyjä, että paimeneksi pääsemiseen tarvitaan myös rahtunen arpaonnea.

Tila on kokonaisuudessaan kunnostettu 50-luvun tyyliin. Viimeistään tupaan astuessaan tuntee siirtyvänsä ajassa taaksepäin – arjen kiireet ja nykypäivän mobiilitekniikka joutavat sivuun. Täällä huokuu rauha ja levollisuus. Mikäpä on pirtinpöydän äärellä istuskella, nauttia luonnon rauhasta ja antaa sinisten ajatusten karata.

Koska lampaille tarkoitetut leipäpalaset unohtuivat auton peräkonttiin, annoimme kesyimmille (ahneimmille?) lampaille muutaman makupalan omista eväsleivistämme. Söimme itse loput murkinat pihan nuotiopaikalla ennen Kirkkokalliolle ja Yheksänsylenkalliolle johtavalla polulle suuntaamista.

Kirkkokalliolta on huikeat näkymät pohjoisen puolelle. Täältä näkyy pitkälle Venäjälle, jopa rajavyöhykkeen merkit Laattajajärven poikki erottuvat hyvin kalliolle. Vaaran toisella kupeella on Yheksänsylen kallio, jolta avautuu hieno näkymä Hyöteikönsuolle. Parhaana laululintuaikana olen monta kertaa istuskellut kalliolla kuunnellen sinipyrstön, laulurastaan, peukaloisen ja punarinnan laulua. Monesti kiehtovan kauniin sinipyrstökoiraan pääsee näkemäänkin kalliolta, jolta on hyvä näkyvyys laajan alueen kynttiläkuusikon latvustoon. Lintu valitsee laulupaikakseen korkean kuusenlatvan ja täältä kalliolta on mainio tähystellä missä laulaja on.

Kirkkokalliolta voi ihalla keskikesän auringon piipahtamista Iivaaran takana

Jos ei pelkää pieniä vastuksia ja vaikeampaa kulkua, Hyöteikönsuon läpi kulkeva polku johdattaa todelliselle Lintupaikalle.

Pitkokset ovat tulleet elinkaarensa päähän ja kaipaisivat uudistamista, virallisesti reitti onkin nyt suljettu. Tietoisena tästä ja omalla vastuulla vietin yhden yösydämen toukokuun lopussa Hyöteikönsuolla.

Alkukesän maagisen hienossa yössä täällä soidinsi useampi jänkäkurppa, suopöllöemo haukatteli varoitushuutojeen rämeellä ja helmipöllö puputti vaarankupeessa. Suon laiteet olivat valkoisenaan hillan kukkia, ja rahkamättäillä punersivat suokukat täydessä kukassa.

Suon keskellä sijaitseva lava on oiva katselu-, kuuntelu- ja evästelypaikka.

Hyöteikönsuo

Tällä reissulla lintujen aktiivisin reviirilauluaika on jo ohi, ja emot keskittyvät jälkikasvun ruokintaan. Niinpä palailemme vähin erin autolle ja kotia kohti, koska hillojakaan ei näytä nyt olevan kerättäväksi. Paluumatkalla pysähdymme vielä kuvaamaan metsäauton tienpenkkojen serpentiinipikkutervakkoja. Ne ovat levinneet tänne ilmeisesti soran mukana läheiseltä ultraemäksiseltä Hanhiharjulta.

Kokonaisuutena Närängänvaara on monipuolinen, erämainen retkeilykohde, josta löytää luonnonmetsän rauhaa, mystistä tunnelmaa, rajaseudun tuntua ja monipuolista luontoa. Täällä voi kohdata niin suurpetoja kuin rupikonniakin, joskus muita retkeilijöitäkin.

KARTTA

ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit: N 7282137 E 622573

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.