Henttulan luontopolulla Velkualla humisee saaristometsän hiljaisuus

Teksti ja kuvat: Janika Mattila

Vain 30 minuutin matkan päässä Naantalin keskustasta, Velkuan saarella, sijaitsee Henttulan luontopolku. 3,8 kilometrin pituinen janareitti on mitä kauneimman metsän ympäröimä, ja sen keskellä vallitsee täydellinen hiljaisuus.

• Kohde kartalla
• Reitin pituus: 3,8 km
• Tulipaikka: Ei
• Esteetön: Ei
• Levähdyspaikka, opastauluja
• Saapuminen autolla: Suosittelemme saapumaan julkisilla. Luontopolun opastaulun osoittama pieni tienvarsipysäköinti kartalla, tietä ei saa tukkia autolla.
• Saapuminen julkisilla: Linjat 203, N5, N6 ja N9, lähin pysäkki (800 m) Velkuantien ja Jussilantien risteyksessä, ks. Fölin reittiopas.

Luontopolun alkupiste sijaitsee Henttulantiellä, joka kulkee paikallisen luomutilan mailla ja sen piha-alueen halki. Hiekkatien varrella on useita aitauksia, ja parhaimmillaan karjaa voikin nähdä ihan lähietäisyydeltä.

Polku kulkee pehmeästi sammaloituneiden kivien keskellä, ja jalkojen alla voi melkein tuntea metsän elämän sykkeen.

Reitti on valkoisella värillä merkitty, ja sen opasteina on puisia viittoja, maassa kulkusuuntaan osoittavia nuolia sekä himmeitä maaliympyröitä kivenlohkareissa ja puiden rungoissa. Luontopolun varrella on myös opastauluja, joista tässä artikkelissa käytetyt sitaatit ovat peräisin.

”Kallioimarteen lehdet säilyttävät muotonsa ja värinsä kuivattunakin ja siksi sitä käytetäänkin usein joulukoristekasvina. Kallioimarteen juurakon maku muistuttaa lakritsia ja rohdoksen lisäksi sitä on käytetty myös makeisena.”

Luontopolun opastaulu

Polun viistäessä jyrkkää kallion lakea, alapuolella sijaitsevan suon näkee kokonaisuudessaan. Kerrotaan, että suo voi syntyä merestä nousevan maan soistuessa, ja että metsämaa puolestaan soistuu, kun pohjaveden pinta nousee esimerkiksi metsäpalon yhteydessä. Lisäksi suo voi syntyä myös vesistön umpeenkasvun myötä. Soistumista on tapahtunut koko jääkauden ja kesien ajan, ja turpeen paksuuskasvustosta voidaan tutkia menneitä ilmasto-olosuhteita.

Kallion juurella lepäävien luiden ympäröimä vihreä sammal luo erityisen koskettavan näyn luonnon omasta ekosysteemistä. Näky muistuttaa luonnon kiertokulusta ja sen kovasta, kauniista todellisuudesta, jossa syntyy ja kuolee elämää.

Suota lähestyessä voi vielä tuntea, kuinka ilma muuttuu kosteammaksi ja tuoksuu turpeelle. Kellertävän sävyinen suo on täynnä korkeita heinäkasveja ja sammalia, ja se erottuu selkeästi metsästä erilaisen kasvillisuutensa vuoksi.

”Suopursua on Elias Lönnrotin mukaan käytetty nahan valmistuksessa. Kasvia on käytetty myös värjäyksessä, siitä saadaan vihreää, ruskeaa ja keltaista väriä.”

Luontopolun opastaulu

Kallioiset osuudet voivat olla hieman haastavampia kulkea, mutta samalla ne tarjoavat mukavaa vaihtelua ja tekstuuria vihreään metsämaisemaan. Kallioiden laella kasvaa mäntyjä, jäkäliä ja pieniä kasveja, jotka ovat sopeutuneet kovan ja karun ympäristön olosuhteisiin.

”Heti jääkauden päätyttyä mänty levittyi Suomeen ja nykyään se on Suomen runsain puulaji. Mäntyä on perinteisesti käytetty moneen tarkoitukseen. Männyn juurista valmistettiin naruja ja niistä edelleen punottiin köysiä. Katovuosina männyn nilaa kaavittiin pettuleivän jatkeeksi.”

Luontopolun opastaulu

Reitin puolessa välissä sijaitsee pieni taukoalue, jonka puinen pöytäryhmä on varustettu kääntyvillä penkeillä.

Kapea metsäpolku reitin varrella.

Reitti saapuu laakealle metsäalueelle, jota yhdistävät metsän ja suokasvillisuuden piirteet. Perinteisen metsän maaperä on pehmeää ja kosteaa, suoalueelle tyypillistä kasvillisuutta ripauksella niittymäisiä olosuhteita.

”Maitohorsmaa on käytetty monipuolisesti hyötykasvina, esimerkiksi lehmien maidontuotannon lisäämiseksi maitohorsmaa käytettiin aikoinaan rehuna. Siementen hahtuvia on käytetty tyynyjen täytteenä ja niistä on kehrätty myös kynttilän sydämiä.”

Luontopolun opastaulu

Laakea metsäalue vastakkaisesta suunnasta kuvattuna.

Polku laskeutuu alas kallioiselta metsäosuudelta merenrannan tuntumaan, josta luontopolku jatkuu opasteineen oikealle.

”Siankärsämöä on käytetty paljon rohdoskasvina ja se on tunnettu haavojen parantajana. Siankärsämön uskotaan hääkukkana takaavan seitsemän vuoden onnen.”

Luontopolun opastaulu

Raikas merituuli puhaltaa puiden lomasta, mukanaan meren suolainen vivahde, joka sekoittuu täydellisesti havupuiden tuoksujen kanssa.

Valonsäteet siivilöityvät ajoittain korpimaisella metsäosuudella kasvavien kuusien läpi, luoden taianomaisen leikin varjojen ja valon välillä. 

”Kuusi levisi Suomeen jääkauden jälkeen idästä paljon mäntyä myöhemmin. Varsinais-Suomeen kuusi saapui noin 3000 vuotta sitten. Kuusi on otollisissa olosuhteissa metsäsukkession viimeisin puulaji ja valtias.”

Luontopolun opastaulu

Näkymää metsän keskellä sijaitsevalta puusillalta.

Laakean metsäaukean keskellä on helppo uppoutua ympäröivän luonnon rauhaan, kun merituulen tuiverrus ja metsän äänet yhdistyvät harmoniseksi sinfoniseksi sävelmäksi.

”Mäkikuismaa on käytetty kansanlääkinnässä monin eri tavoin. Perimätiedon mukaan kuismalla oli yhteyksiä taivaallisiin voimiin ja siksi kuisman kukkia laitettiin ikkunalaudalle salaman iskuja estämään.”

Luontopolun opastaulu

Polun vieressä sijaitseva luonnonmukainen metsälampi.

Polku myötäilee kallion reunaa pitkin reitin alussa sijaitsevaan metsäristeykseen, josta on paluu takaisin luontopolun alkuun.

”Katajan tuoksuvaa puuainesta on käytetty koriste-esineissä ja kalansavustuksessa tuomaan kalalle hyvän aromin. Perimätiedon mukaan katajasta valmistetusta aidasta tuli kestävä, jos seipäät oli valmistettu katajasta, aidaspuut haavasta ja sitomisvitsakset kuusesta.”

Luontopolun opastaulu

Hyviä ohjeita reitillä kulkemiseen (pdf)

Sijainti: N=6715077.700, E=209387.824 (ETRS-TM35FIN)

Lue myös

Vaarjoen luontopolku Naantalissa – Lenkkeilyä jokivarren maisemissa

5 paikallisen vinkkiä Naantaliin – lähde retkelle aurinkoiseen saaristokaupunkiin!

Naantalin Luolalanjärven luontopolku – luonnonkauneutta ja kulttuurillista merkitystä

Villivuori – 60 metriä merenpinnan yläpuolella Naantalin Otavan saarella

Turun kupeesta löytyy kätketty helmi: Karevansuo on täydellinen syysretkikohde

Aurinkokuru – 80 hehtaarin ulkoilureitistö Naantalin Luonnonmaan saarella