Vaarjoen luontopolku Naantalissa – Lenkkeilyä jokivarren maisemissa

Teksti ja kuvat: Janika Mattila

Vaarjoki on peltojen ympäröimä pieni ja kapea joki, joka laskee Naantalin Luikkionlahdelta Saaristomereen. Joen rantatörmää pitkin kulkevan luontopolun varrella on laituri, hyvin varusteltu huoltorakennus ja tilava laavu, jonka grillitulen äärellä kelpaa syödä eväitä isommallakin seurueella. Laavulle on myös esteetön pääsy.

Reitin pituus: 3 km (osittain rengasreitti)
Tulipaikka: kyllä, laavu
Esteetön: Osittain (Kartanontieltä laavulle)
Saapuminen autolla: Tienvarsialue osoitteessa Soinistentie, Naantali. Vaihtoehtona P-alue Asemiehentien puolella Kartanontientien pysäkin yhteydessä.
Saapuminen julkisilla: Fölin N1- bussilinja, lähin pysäkki (400 m) Kartanontiellä, josta myös esteetön kulku laavulle Asemiehentieltä.
Muut palvelut: Opastauluja, laituri, huoltorakennus ja käymälä.
Alueen reittikartta: Naantali.fi

Olen aina ollut sitä mieltä, että jokainen reitti tarjoaa ainakin jotain näkemisen arvoista. Olin lukenut, että Vaarjoen reitillä on usein märkää ja että se kulkee osittain lähellä asutusta, mutta halusin ehdottomasti nähdä ja kokea reitin myös omin silmin. Voin itsekin kokemukseni perusteella kertoa, että tälle reitille on suositeltavaa varustautua hyvillä vedenkestävillä kengillä, vaikkapa kumisaappailla – erityisesti jos kuljet reitin sateen jälkeen niin kuin me teimme. Itse reitti on kuitenkin kaunis ja laavu on hienolla paikalla joen rannalla, joten kulkematta tätä reittiä ei kannata jättää!
Allekirjoittanut nimimerkillä Vettä kengässä ja sukka märkänä

Soinistentieltä reitti alkaa läheiseltä kevyenliikenteen väylältä, niittyalueen reunasta. Polulla on vielä kymmeniä lehtokoteloita aivan metsän rajaan asti, eikä viimeaikaisilla hallaöillä ole näyttänyt olleen niihin vaikutusta. Rehevä ja suojaisa niitty on tarjonnut niille erinomaisen elinympäristön, sillä etanat viihtyvät kosteissa ja lehtevissä ympäristöissä, ja ne tarvitsevat kosteutta säilyäkseen elinvoimaisina.

Polun alussa, ympärillä kasvava metsä on pääsääntöisesti vanhaa kuusimetsää, jonka juurilla tummaa maata värjäävät ikivihreät mustikkapensaat. Joku on joskus tehnyt puisen majan läheiseen koivuun, joka muistuttaa hyvin paljon rauduskoivun mutaatiota eli visakoivua.

”Visaa kasvaa vain niin kaukana kirkolta, kuin kirkonkellon ääni kantaa.”
Visaseura

Reitti kulkee metsän ja pellon välimaastossa, heinikkoista polkua pitkin suuren laidunalueen reunaan.
Näkymästä herää mieleen ajatus, miten kaunis reitti voisi olla myös aamuisin, kun peltojen keskeltä nousee sumua tai pakkasyön jälkeen, kun kuura on peitellyt maisemaa hennon valkoisella peitteellä.

Laidunaluetta kiertävään aitaan on kiinnitetty opasviitta. Puisessa opasviitassa lukee ”oikopolku”, ja se ohjaa läheiseen metsään, Asemiehentien suuntaan. Kartan mukaan luontopolku kulkee laidunalueen läpi joen varteen.

Oikopolku vie lyhyen matkaa metsän läpi risteykseen, josta reitti risteää hiekkaisella huoltotiellä kahteen eri suuntaan, laavulle ja Asemiehentien asutusta kohti. Kolmen kilometrin pituinen reitti saapuu vastakkaista metsän reunaa pitkin asutukselle, jolloin samaa metsäpolkua kuljetaan myös takaisin reitin lähtöpisteelle Soinistentielle.

Laidunalueen läpi kuljettaessa luontopolku jatkuu pellon laidalla, mukaillen joen rantatörmää. Rantatörmän osuuden varrella on paljon pieniä ylikulkusiltoja ja eri muotoisia koivuja, jotka koristavat maisemaa. Järviruokoja kohoaa liki kahden metrin korkeuteen, ja ne suojaavat tiiviisti näkymää polun ympärillä.

Vaarjoen virkistysalueen keskellä on alueen opastaulu, jonka karttaan on reittien lisäksi merkitty niiden etäisyydet. Virkistysalueella reitit ovat suhteellisen selkeitä, mutta ajoittain oikea kulkusuunta saattaa olla epäselvä, mikäli alue on ennestään tuntematon. Naantalin kaupungin sivuilta löydät alueen kartan, ja myös alueella sijaitsevien, lähtöpisteiden yhteydessä olevien opastaulujen kartoista voi ottaa vaikka valokuvan.

Laavu ja sen vieressä oleva huoltorakennus ovat melko uusia ja erittäin hyvin varusteltuja. Huoltorakennuksessa on ääriään myöten täynnä oleva puukatos polttopuiden säilyttämistä varten sekä siisti käymälä retkeilijöiden vapaassa käytössä. Laavun edustalla on laituri, jotta alueelle voi saapua myös Vaarjokea pitkin melomalla.

Hieman lyhyempi ja helppokulkuisempi reitti on noin kaksi kilometriä pitkä, ja se poikkeaa luontopolulta huoltorakennuksen vierestä lähtevälle hiekkatielle. Kolmen kilometrin pituinen reitti taas kulkee opasteiden mukaisesti laavulta koivikon rajaan, hieman villiintyneen heinikon läpi vanhalle hylätylle kaivolle.

Koivujen ja rantalepikkojen välissä kulkeva polku mutkittelee kaislikkoista rantatörmää pitkin vanhalle peltotielle, joka johdattaa takaisin kohti asutusta. Kapealla polulla kasvaa lukuisia erilaisia sieniä kuten kärpässieniä, tatteja ja haperoja.

Hiirihaukka näkyy saalistavan pellon yllä, ja syksyinen maisema hohtaa ajoittain kultaisena, auringon pilkahdellessa harmaansävyisen pilvipeitteen takaa. Lehtipuiden viimeiset kullankeltaiset lehdet leijailevat hitaasti maahan tuulen voimasta, muodostaen pehmeitä mattoja metsän reunassa kulkevalle peltotielle.

Vehreän metsän läpi kulkeva polku kaartuu loivasti suuren laidunalueen reunaan, josta reitti kulkee takaisin Soinistentien lähtöpisteelle.

Esteetön reitti laavulle lähtee Asemiehentieltä, ja se kulkee peltojen välissä hiekkaista huoltotietä pitkin, pienen metsäalueen läpi suoraan alueelle.

Valitettavasti alue myös saa jonkin verran ilkivaltaa osakseen ja kaupunki yrittää parhaansa mukaan aina korjata jälkiä. Kunpa kaikki ymmärtäisivät, miten tärkeää on säilyttää tällaiset paikat, jotta kaikenikäiset ja kuntoiset ihmiset pääsisivät myös nauttimaan retkeilystä.