Naantalin Luolalanjärven luontopolku – luonnonkauneutta ja kulttuurillista merkitystä

Teksti ja kuvat: Janika Mattila

Luolalanjärveä kiertävä luontopolku kulkee vuosisatoja vanhoissa kulttuurimaisemissa, tarjoten samalla mahdollisuuden tutustua tunnetun kylpyläkaupungin paikalliseen historiaan ja sen juuriin. Reitillä maasto on monipuolista ja vaihtelevaa, sillä reitti kulkee sekä järven yli, että tasaista peltomaata jopa yli 30 metrin korkeuteen metsän keskelle.

• Kohde kartalla
• Reitin pituus: 2–3 km
• Tulipaikka: Ei
• Esteetön: Osittain, Järveläntien-puoleinen lintutorni
• Saapuminen autolla: P-alue järven molemmin puolin lintutornien läheisyydessä osoitteessa
• Järveläntie 10 ja Laidunpolku 33, Naantali, johon kulku Emännänkadun kautta.
• Saapuminen julkisilla: Fölin linjat 6 ja 7, lähin pysäkki (1,5 km) Naantalin keskustassa, ks. Fölin reittiopas.

”Järven pohjoispuolella sijaitsevalla Viluluodon alueella toimi vuodesta 1723 lähtien Viluluodon lähde, jonka ympärille kehittyi vähitellen kaupungin menestyvä liiketoiminta. Aluksi Viluluodolla oli vain Naantalin ensimmäinen Kaivohuone, jonka ympärillä vedenjuontiseremonioita järjestettiin useita kertoja päivässä. Kaivohuoneen vieressä oli vaunuvaja ja hevostalli, johon vieraat saivat jättää ajokkinsa. 1700-luvun lopussa luodolle rakennettiin Naantalin ensimmäinen terveyskylpylä – Nådendals Hälsokälla. Viluluodon lähde sijaitsi kylpylärakennuksen alakerrassa, ja pian terveyskylpylässä oli saatavilla myös savihoitoja, joihin käytettävä savi saatiin järven pohjasta. Vuonna 1863 Ailoistenniemellä aloitti Naantalin toinen kylpylä, ja tiedetään, että Viluluodolla kävi viimeinen kylpylävieras vielä vuonna 1866. Seuraavalla vuosikymmenellä kaikki Viluluodon rakennukset myytiin ja muistoksi jäi vain vankat pohjat, joita täytettiin maalla 1980-luvulla, kun Armonlaakson tietä rakennettiin.”

ProLuolalanjärvi Ry/Eeva Ståhle

Näin kerrotaan Naantalin kaupungin historian yhdestä merkittävimmistä alueista, jonka keskellä sijaitsee kylpyläkaupungille kulttuurillisesti arvokas kohde. Kyseessä on 1000-luvun loppupuolella merenlahdesta järveksi kuroutunut Luolalanjärvi, jonka maisemaa kiertää noin 3 kilometrin pituinen luontopolku.

Yön aikana halla on laskeutunut saaristoon, ja aamu valkenee jääkiteiden kimaltaessa aamuauringon ensisäteissä. Rannan kasvit ovat peittyneet hentoon valkoiseen kuuraan, ja utuinen vesihöyry nousee järven pinnalta.

”Luolalanjärven luontopolulla kulkija suorastaan hyppelee Naantalin ensimmäisen kylpylärakennuksen perustusten yli, lähestyessään Armonlaaksontien varteen nousevaa polkua.”

ProLuolalanjärvi Ry/Eeva Ståhle

Vanhan kylpylärakennuksen perustukset lepäävät Luolalanjärven maisemassa syvällä maan uumenissa, kuin unohdettu muisto menneestä ajasta. Armonlaaksontien vieressä kulkeva polku on tähän aikaan vuodesta osittain märkää ja pusikkoista, mutta se johtaa lopulta kunnostetulle kosteikkoalueelle järven pohjoisrannalle.

Kosteikkoalueet ovat erityisen arvokkaita luontokohteita, sillä ne tarjoavat elinympäristön monille erilaisille eläimille ja kasveille. Ne ovat herkkiä ja haavoittuvia ekosysteemejä, joissa veden ja maan vuorovaikutus on keskeinen tekijä.

Pellon laidalla näkyy nykyisin yksityisasunnoista koostuva entinen emäntä- ja karjatalouskoulu, joka on toiminut sodan aikana sotilassairaalana. Kylätontti on peräisin 1200-luvulta, mutta vuonna 1857 tontilla ollut tila kuitenkin paloi kokonaan, ja tilalle rakennettiin yli tuhatneliöinen Luolalan kartano.

Kartano on yksityisomistuksessa, mutta se on Museoviraston suojelema ja yksi Naantalin vanhimmista rakennuksista. Olisi mielenkiintoista tietää, millaiselta kartano on ennen vanhaan näyttänyt sisäpuolelta tai minkälainen maisema sen ikkunoista on joskus aikoinaan avautunut.

Kosteikkoalueen päädyssä on Laidunpolun pysäköintialue, jonka yhteydessä on toinen alueen lintutorneista. Lintutornin kylkeen on kiinnitetty kyltti, joka kertoo järvellä tavattavista lintulajeista. Niitä ovat mm. jalohaikara, uivelo, tukkasotka, pääsky, telkkä, tiira, silkkiuikku ja nokikana.

Okran, punaisen ja ruskean sävyinen maaruska peittää kosteikkoa. Vastarannalla puut nojaavat kohti vedenrajaa, ja peilityynen järven pinta heijastelee taivaanrannan sinertäviä sävyjä.

Vanhaa hiekkatietä ympäröivät koivut hehkuvat keltaisina, ja niiden lehdet kahisevat hiljaa tuulessa.
Lähempänä metsän reunaa ilmassa leijaili vielä hetki sitten hentoinen lampaanvillan tuoksu, mutta nyt talkoovoimin rakennettu perinneaitaus on tyhjä.

Perinneaitauksen pystytolpat ovat katajaa, jotka pelastettiin läheistä Tallipuistoa runtelevien työkoneiden alta hyötykäyttöön. Reitti jatkuu aitauksen vasemmalta puolelta ylös metsään, jossa neulasten peittämä metsäpolku kohoaa yhä korkeammalle mäntyjen ja kuusien keskellä.

”Mielessä oli muistolause: Nyt katajat saavat miehen iän mittaisen jatkoelämän riukuaitamme pystytolppina.”

Nasta 03/2023, Naantalin kaupunki

Päivä alkaa kirkastua, mutta hämärässä metsässä vallitsee vielä hiljaisuus ja rauha. Kallioisella näköalapaikalla luonto suojaa ympäröivää näkymää, ja ruskan sävyttämät puut reunustavat rantaviivaa.

Järvellä auringon lämpö saa vesihöyryn jo osittain haihtumaan, ja maisema muuttuu vähitellen jälleen tavalliseksi, syksyiseksi järvimaisemaksi. Näköalapaikalta on melko jyrkkä mäki alas, mutta polun viereen rakennettu kaide ja muutama porrasmainen askel helpottavat kulkua.

Hetken kuluttua reitti risteää sillalle, jonka kosteaan pintaan on piirtynyt pienehköjä jalanjälkiä. Järven halki kulkevalta sillalta erottaa hyvin, kuinka kymmeniä järvisimpukoita makaa savisessa pohjassa.

Joutsenia uinuu järvellä, niiden valkoiset höyhenet loistavat puhtaanvalkoisina tummanpuhuvan veden yllä. Näkymä tuo mieleen vanhan kansantarinan kalevalaisesta runoudesta, kahden maailman välillä seilaavasta joutsenesta.

Hiekkaisen polun varrella maa hohkaa yhä kirpeän pakkasaamun viileyttä. Kokonaisuudessaan reitti kulkee kevyenliikenteen väylää pitkin teollisuusalueella järven eteläpuolella. Reitti jatkuu järven reunasta pienen metsän läpi, pitkospuita pitkin trooppista jokisuistoa muistuttavalle tervaleppäalueelle sillan juureen.

Vaikka järvi kärsii vielä monilta osin ympäristön aiheuttamista haitoista, on paikallinen yhdistys ProLuolalanjärvi tehnyt ihan huikeaa yhteistyötä Naantalin kaupungin kanssa järven tilan ja alueen parantamiseen. Tuskin maltan odottaa, miltä järvi näyttää tulevaisuudessa.

Aamunkoittoon liittyy usko ja odotus, että päivä tuo tullessaan hyvää ja valoa pimeyden jälkeen.
Se muistuttaa meitä siitä, että jokainen päivä on uusi mahdollisuus, joka rohkaisee jatkamaan eteenpäin.

-Janika

Tiedoksi: Luontopolun voi kiertää kokonaisuudessaan, jolloin pituutta reitillä on noin 3 km, tai sitten oikaista järven halki siltaa pitkin, jolloin reitin pituus on hieman yli 2 km.

Lähteet:

Naantalin kaupunki, ProLuolalanjärvi Ry, Turun museokeskuksen aineisto

Sijainti: N=6713975.020, E=228056.155
(ETRS-TM35FIN)

Lue myös

Vaarjoen luontopolku Naantalissa – Lenkkeilyä jokivarren maisemissa

5 paikallisen vinkkiä Naantaliin – lähde retkelle aurinkoiseen saaristokaupunkiin!

Villivuori – 60 metriä merenpinnan yläpuolella Naantalin Otavan saarella

Turun kupeesta löytyy kätketty helmi: Karevansuo on täydellinen syysretkikohde

Aurinkokuru – 80 hehtaarin ulkoilureitistö Naantalin Luonnonmaan saarella