Eroon vihatuista voikukista – syömällä!

Yksi vihatuimmista puutarhan kasveista lienee kiistattomasti voikukka. Siitä ei tunnu pääsevän millään eroon, joten paras kai ottaa kasvista kaikki ilo irti. Sen voi syödä. Ruuaksi ja juomaksi sen voi valmistaa monella eri tavalla ja tuotoksia voi nautiskella missä tahansa juhlista metsäretkiin.

voikukka-1-4

Villiyrttien syömisen hienoin asia on se, että ne ovat todellista lähiruokaa. Niitä ei ole kuskattu toiselta puolelta maapalloa ja voit täten pienentää hiilijalanjälkeäsi. Villiyrttien kasvattamiseen ei myöskään ole tarvittu lannoitteita tai torjunta-aineita, joten ruoka on puhdasta ja täynnä ravinteita.

Voikukan juurta on käytetty pula-aikaan kahvinkorvikkeena. Itse olen sen verran kiireinen, etten ehdi juuria ruuaksi kaivamaan ja puhdistamaan, joten olen tyytynyt maanpäällisiin osiin. Menen ulos ikäänkuin ruokakauppaan ja katson mitä on tarjolla. Voikukkia on yleensä paljonkin.

Jos pidät rucolasta, pidät myös voikukista. Kannattaa valita mahdollisimman sileäreunaisia lehtiä, sillä sahalaitaiset ovat kitkerämpiä. Oma alkukesän herkkuni on ihan vaan kunnon pala ruisleipää ja päälle voikukanlehtiä. Suomalaisen luonnon omaa rucolaa voi lisätä myös tavallisen salaatin joukkoon antamaan lisämakua.

voikukka-1-3

Jos taas pidät kapriksista, voi voikukannupuista niitä valmistaa. Parhaimmat ”köyhän miehen kaprikset” syntyvät pienistä nupuista, jotka eivät ole vielä kasvattaneet itselleen vartta. Lehtiruusukkeen keskellä olevat nuppunavat napsautellaan irti, huuhdellaan, laitetaan lasipurkkiin ja kaadetaan päälle kuuma etikkaliemi (samaan tapaan kuin maustekurkuille). Muutama päivä jääkaapissa ja kaprikset ovat syömäkelpoisia. Etikkanuppuja olen käyttänyt esimerkiksi patongin täytteenä vuohenjuuston kaverina.

voikukka-1

Nuppuja kaiken kokoisina ja kaikissa kasvuvaiheissa voi paistaa voissa pannulla. Suola ja mustapippuri riittävät mausteeksi. Nuppuja voi lisätä monenlaisiin ruokiin, kuten vaikkapa lasagneen ja munakkaisiin.

Kun voikukat ovat puhjenneet kukkimaan, alkavat herkkusuun luksusajat. Kukinnoista irroitetaan pelkät keltaiset osat käyttöön. Homma on hidasta, mutta palkitsee vaivannäön! Puuhaan kannattaa laittaa käsiin ohuet kumihanskat.

Terälehdistä keitetään voimakas mehu ja se siivilöidään. Tämän mehun voi sitten keittää joko hilloksi tai marmeladiksi perusohjeen mukaan. Maku on todella juhlallinen! Kun olet kerran maistanut voikukkamarmeladia, katsot kasvia ihan uusin silmin.

Voikukan terälehdistä voi myös valmistaa simaa. Voikukkasima oli aikoinaan yleinen kevään herkkujuoma.

Simasatsiin tarvitset 2,5 litraa voikukkia, 5 litraa vettä, 1 dl (vaaleaa) siirappia, 4,5dl sokeria, 1,5 sitruunaa ja 5g hiivaa.

  • Revi terälehdet, huuhtele lävikössä
  • Kiehauta vesi+terälehdet, anna kiehua 15 minuuttia
  • Makeuta, lisää kuorittu+viipaloitu sitruuna
  • Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi, lisää liuotettu hiiva
  • Anna käydä huoneenlämmössä 1,5–2 vuorokautta
  • Pullota puhtaisiin pulloihin, joiden pohjalla on ripaus sokeria ja pari rusinaa.
  • Anna olla kylmässä.
  • Sima on valmista kun rusinat nousevat pinnalle.

Voikukanlehtiä voi käyttää ruuissa ihan samalla tavalla kuin mitä tahansa vihreää kasvista. Niitä voi silputa kastikkeisiin, leipätaikinaan tai tehdä niistä vaikka pestoa. Lehtiä voi myös kuivata ja murskata viherjauheeksi tarven varalle.

voikukka-1-2

Olet varmaan joskus maistanut isoäidin kurkkuja? Rakkaalla lapsella on monta nimeä, joten olet saattanut kuulla myös hölskykurkuista tai ylös-alas-kurkuista. Samaa herkkua voi tehdä pienistä voikukan nupuista seuraavasti:

  • 1dl etikkaa
  • 2dl sokeria
  • 3dl vettä

Laita nuput purkkiin, kaada muut aineet päälle. Mausta haluamallasi tavalla, ei tosin kaipaa välttämättä mitään. Anna huilata jääkaapissa pari päivää ja ravistele aina jääkaapilla käydessäsi.  Nauti sellaisenaan ruuan lisukkeena tai vaikka evässämpylöiden välissä!

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.