Upea Tunturin tarina -elokuva saapuu teattereihin 3. joulukuuta – ohjaaja Marko Röhr vinkkaa nyt kolme vaikuttavaa tunturikohdetta

Pääkuva: Kristiina Johansson / MPR Matila Röhr Productions

Tunturin tarina saapuu elokuvateatteriensi-iltaan 3. joulukuuta 2021. Marko Röhrin ohjaama ja Teemu Liakan kuvaama elokuva täydentää menestyselokuvien Metsän tarina ja Järven tarina kokonaisuuden ja toimii sen vaikuttavana loppuhuipennuksena. Retkipaikka kävi katsomassa uutuuselokuvan sen ennakkonäytöksessä 23. marraskuuta, ja samalla pääsimme vaihtamaan muutaman sanan ohjaajan kanssa.

Voit katsella elokuvan trailerin tämän artikkelin lopusta.

Tunturin tarina vie katsojat läpi Lapin erämaiden aina Pohjoiselle jäämerelle asti, missä tunturit laskeutuvat meren syleilyyn. Se on myyttinen kertomus, jonka tarina alkaa miljardien vuosien takaa, aikakaudelta, jolloin Maa-planeetan ensimmäiset vuoret syntyivät. Elokuvassa eläimet kuten karhu, kärppä, riekko ja tunturipöllö saavat näkyvän roolin. Muita keskeisiä eläimiä ovat muun muassa ahma, poro, ryhävalas, kettu, lapinpöllö sekä kotkat. Elokuva kertoo kuhunkin eläimeen liittyvistä uskomuksista ja tarinoista, mutta myös ihmisen suhteesta luontoon ja eläimiin. Elokuvan katsojille on luvassa postikorttimaisemia pohjoisesta, mytologian katkelmia tuntureiden kertomana, pörröisiä pikkueläimiä ja kaunista sinfoniamusiikkia.

– Tunturin tarina on lajityypiltään luontoelokuva, ei siis dokumentti, vaikka se onkin dokumentaarisesti kuvattu. Nämä ovat satuja, romanttisia unelmia luonnosta ja haavekuvia maailmasta, jossa ihmistä ei ole. Sellaisesta paikasta, jossa luonto eläimineen saa olla niin kuin on, kuvailee Marko Röhr.

– Kuvauspaikat ja näkymät ovat tarkoituksellisesti valittu niin, että mitään ihmisen rakentamaa ei näy. Yhtäkään kohtausta ei kuitenkaan ole lavastettu, vaan paikat ovat sellaisenaan olemassa siellä, missä ovat.

Tunnistatko tämän suomalaisen kansallispuistokohteen? Kuva: Tiina Törmänen, MRP Matila Röhr Productions.

Elokuvan taustakertomus perustuu Antti Tuurin ajatukseen tuntureista nukkuvina jättiläisinä, ja Röhr ja Tuuri ovat käsikirjoittaneet elokuvan yhdessä. Kuvauksesta vastaa kansainvälisesti palkittu Teemu Liakka, ja musiikkia kuullaan kansainvälisesti menestyneeltä Tuuletar-yhtyeeltä. Elokuvan musiikin on säveltänyt monesti palkittu, Jussi-palkinnonkin voittanut Panu Aaltio.

Röhr kertoo, että otoksia on kuvattu kaikkialla Pohjolassa.

– Itäisin ja eteläisin seutu oli Ruka–Kuusamon alueella. Kun ottaa Pohjoismaiden kartan esiin ja alkaa sieltä Rukalta piirtää siksakkia Suomen, Ruotsin ja Norjan maa-alueiden poikki aina merelle asti, ja värittää pohjoisimman Suomen, Ruotsin ja Norjan, niin siinä on aika tarkkaan kuvausalue.

Suomessa kuvauspaikkoja olivat Rukan lisäksi muun muassa Sallan seutu, ja suurin osa porokohtauksista on kuvattu Kaldoaivin erämaassa. Elokuvassa näkyy myös Paistunturien ja Tenon ruskaa.

Tunturin tarina on MRP Matila Röhr Productionsin luontoelokuvatuotannon vaativin projekti. Luontotrilogian aiemmat teokset ovat olleet menestyksiä; Metsän tarina keräsi Suomen elokuvateattereissa yli 90 000 katsojaa ja Järven tarina yli 191 000 katsojaa, ollen näin Suomen kaikkien aikojen katsotuin dokumentti. 

”On merkittävää, että tunturit ovat syntyneet miljardeja vuosia sitten ja ovat vaeltaneet tänne toiselle puolelle maailmaa. Pidän sitä suurena ihmeenä.”

Tunturin tarina -elokuvan ohjaaja Marko Röhr
Kuva: Kristiina Johansson, MRP Matila Röhr Productions.

Minkä retkipaikan tahtoisit jakaa muidenkin koettavaksi, Tunturin tarina -elokuvan ohjaaja Marko Röhr?

  • Utsjoella sijaitsevan Kevon reitit ovat merkittyjä reittejä ja maisema on upea.
  • Kaldoaivi ja Paistunturit sopivat omatoimiselle ja osaavalle vaeltajalle.
  • Riisitunturin seutu – äärettömän viehättävä, sekä helppo ja vaikuttava kohde. Ei tarvitse olla megakuntoinen eräihminen, jotta siellä pääsee nauttimaan luonnosta.

Lue lisää näistä kohteista:

Syksyn samoilija Kevolla

Kevon kanjoni kahdella tavalla, Utsjoki

Haudatkaa sydämeni Kaldoaiviin, osa siitä odottaa jo siellä

Paistunturin erämaa – Avotunturivaellus rautujärville ja erämaan rauhaan, juttusarja

Riisitunturin kansallispuisto on talviretkeilijän ja valokuvaajan lumoava elämyskohde

Röhrin luontosuhde on elämän mittaan kehittynyt seikkailijasta ihailijaksi. Nykyisin sitä osaa paremmin jäädä yksityiskohtiin ja hämmästyä pienistäkin asioista.

Hän toivoo, että ihmiset kunnioittaisivat luontoa enemmän.

– Ihmisen suurin ongelma on se, että kuvittelee olevansa kaiken yläpuolella ja että asiat ovat häntä varten. Miten saisin tästä enemmän itselleni? Luonnosta saa itselleen vain sillä, että koitat nöyrästi olla osa sitä ja seurata mitä siellä tapahtuu. Meidän pitäisi ymmärtää, että tämä ei ole meitä varten pelkästään. Minua järkyttää tämä meidän suhtautuminen veteen, metsiin, soihin… Että niiden ainoa tarkoitus on laskea mitä ne tuottavat.

Tunturin tarina -elokuvaa tehdessä Röhr on pysähtynyt miettimään myös tuntureiden menneisyyttä.

– On merkittävää, että tunturit ovat syntyneet miljardeja vuosia sitten ja ovat vaeltaneet tänne toiselle puolelle maailmaa. Pidän sitä suurena ihmeenä.

Kokemuksemme elokuvasta

Tunturin tarina on satumainen, unenomainen elokuva. Se on nojatuolimatka maailmaan, joka on ja ei ole. Sillä kyllähän erämaita on. Ja tuntureita ja telmiviä ketunpentuja, on revontulia ja soitimella kukkoilevia teeriä. Mutta en minä ole koskaan missään tätä ennen nähnyt lapinpöllön ilmeetöntä, ylevää ja pahaenteistä laskeutumista suoraan kohti tai samalla tavalla keskittynyt siihen, kuinka suuren joen jääpeite murtuu kevään koittaessa ja virtaavien vesien vapautuessa.

On syytä nähdä tämä elokuva neljä kertaa.

Ensimmäisellä kerralla ottaa se vastaan sellaisena kuin se tulee.

Toisella ja kolmannella kerralla voi valitsemassaan järjestyksessä ensin joko keskittyä katsomaan tai kuuntelemaan. On täysi mysteeri (eli hyvää elokuvantekoa) kuinka ihmeessä vuorosanattomaan kuvaan on saatu niin onnistuneita ja eri tunteita herättäviä otoksia ja katkelmia. Eivät tiedä kettu eikä korppi kuinka hyvän suorituksen ovat kameran edessä tehneet.

Kuuntelukerran tulee olla kunnianosoitus vaikuttavalle ja viihdyttävälle säveltäjäntyölle, äänisuunnittelulle, kertojaäänelle (Peter Franzén) ja Antti Tuurin tekstille. Odotan kovasti sitä, kun elokuva esitetään kokonaisen sinfoniaorkesterin säestämänä.

Neljännellä kerralla voi sitten valita, että nauttiiko elokuvasta sellaisenaan, kerääkö bucket-listaa koettavista luontokokemuksista vai koittaako bongailla tuttuja paikkoja.

Karoliina Säkö, Retkipaikka

Lue lisää

Nordiskfilm.fi, Tunturin tarina

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.