Riisitunturin kansallispuisto on talviretkeilijän ja valokuvaajan lumoava elämyskohde – poimi tästä itsellesi kattava retkikohdekuvaus ja kätevät retkivinkit

On talvi kauneimmillaan. Kaamos vaihtuu sydäntalveen, ja auringon ensisäteet valaisevat pohjoisen kylmälle taivaalle vuoden ensimmäisiä ja kauneimpia säteitään.

Tuntuu taas siltä, että valtavan moni retkeilijä, luontoihminen ja valokuvaaja suuntaa kurssinsa tuohon suloisen pieneen kansallispuistoon. Riisitunturin tykkylumikuuset valtaavat sosiaalisen median julkaisuja, ja monet miettivät: kuinka minäkin pääsisin tuonne?

Riisitunturi viehättää monia kävijöitä

Jotkut meistä vaeltajista kaipaamme toisinaan kilometrien edestä taivalta, voidaksemme kulkea sinne missä kaupunki on vain pieni muisto. Kuljettujen kilometrien jälkeinen maisema palkitsee sitä enemmän, mitä enemmän niiden eteen joutui näkemään vaivaa. Toisinaan ei kuitenkaan tarvitse kulkea pitkään, kunnes olemme seestyneet ja unohtaneet mistä me tulimme.

Riisitunturi viehättää monia kävijöitä, koska sinne on kohtalaisen helppo kulkea. Kansallispuiston lähtöpisteeltä on lyhyt matka tunturihuipulle, sille kuuluisalle Riisin autiotuvalle ja lähistön kauniille Soilun laavullekin. Muutama pieni rengasreittikin löytyy, ja alue on hyvin sopiva päiväretkeilijöille, sekä muutaman yön kulkijoille.

Riisitunturin kansallispuiston kaamosajan hiljentävät maisemat ja tykkylumiset kuuset. Puiston halki kulkiessa tuntuu kuin haihtuisi itsekin tuohon ympäröivään, pehmän pumpulimaiseen maisemaan.

Riisitunturin tuvan tulipaikka talvella. Elämyksellisyys on taattu, kun kaamoksen sinisen hetken aikaan grillaa retkieväänsä ulkona.

Kesäisin kansallispuistossa voi hyödyntää merkittyjä reittejä, joista löytyy tietoa esimerkiksi luontoon.fi -sivustolta. Talvisin maastossa voi kulkea lumikengillä tai suksilla umpihangessa, sekä ajoittain näkyvissä olevilla reiteillä. Omilla Riisitunturin-visiiteilläni käyttänyt lumikenkiä matkantekoon, sillä käynnit ovat ajoittuneet loppiaisen tai uudenvuoden tienoille, jolloin lunta on paljon. Lumikengillä on mukava kulkea kansallispuiston tuvalle ja käydä retkeilemässä ympäröivässä maastossa ja tunturihuipuilla.

Ilman sopivia kulkuvälineitä ei hangille ole asiaa, sillä syvä hanki upottaa pelkillä talvikengillä askeltavan kinokseen. Lumikenkien kanssa kulkemista tukee riittävän pitkät sauvat.

Kartan kuvakaappaus on poimittu Karttaselain Maastokartta -mobiilisovelluksesta. Merkit alhaalta ylöspäin 1. kansallispuiston lähtöpiste/parkkipaikka, 2. Riisitunturin autiotupa ja 3. Soilun laavu. Sovellus on mainio esim. retkien suunnittelemiseen. Maastossa liikkuessa on hyvä huomioida, että kännykästä voi aina loppua virta. Siksi perinteisen kartan ja kompassin käytön osaaminen on erittäin hyödyllistä.

Ainutlaatuiset maisemat: tykkylumisia kynttiläkuusia ja rinnesoita

Riisitunturin maisemat ovat unohtumattomat, sen voi luvata. Etenkin talvella valkea ja luminen ympäristö, sekä ylväästi kumartavat tykkylumiset kuuset tekevät näkymästä ikimuistoisen.

Lumikenkäilijä ja ahkio, valokuvaushetken ja tauon paikka. Voiko tämän idyllisempää suomalaista talvimaisemaa olla?

Riisitunturi sijaitsee melkein kokonaisuudessaan yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Puisto on perinteistä lappilaista vaaramaisemaa, ja luonnon tunnusmerkkejä ovat runsaat rinnesuot, paksut sammalet ja kynttiläkuuset. Riisitunturin rinnesuot ja tykkylumikuuset ovat seurausta luonnon kiinnostavasta kiertokulusta. Rinnesoita löytyy etenkin Kuusamosta ja Itä-Lapista, jossa kosteutta valuu runsaiden sateiden johdosta rinteitä pitkin alaspäin. Soiden muodostumista edistää suuri kosteus viileässä ilmanalassa.

Tuntureilla viipyvä kosteus (kostea rinne ja sumupilvet) kohoaa ylöspäin, ja etenkin talvella kosteus tiivistyy runsaaksi huurteeksi ja lumeksi puiden oksille. Tykkylunta alkaa muodostua, kun alijäähtynyt vesi puihin osuessaan kiinnittyy hyvin vahvasti painaviksi jääkiteiksi puiden pinnalle. Tykkylumi on juuri näille Itä-Lapin ja Riisitunturin vaaroille tyypillinen ilmiö, sillä tunturin juurella ja rinteillä oleva kosteus kohoaa tunturin rinteitä pitkin ylöspäin ja samalla jäähtyessään tiivistyy ja muodostaa tykkylumi-ilmiön.

Kiinnostava yksityiskohta tykkylumesta keskustellessa on erottaa nämä oikeat tykkylumi-ilmiöt esimerkiksi Kainuun seudun vuodenvaihteen sankoista lumisateista. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa satoi 2017–2018 vuodenvaihteessa ronski määrä lunta, mutta tällöin ei ollut kyse tykkylumen muodostumisesta puiden pinnoille, vaikka valtavan lumimäärän johdosta tähän ilmiöön laajasti viitattiinkin. Kyseessä oli yksinkertaisesti lyhyessä ajassa satanut valtava määrä lunta ja räntää, joka painollaan katkoi puita ja sen seurauksena myös voimalinjoja. Tykkylumen muodostumismekanismi vaatii kuitenkin juuri yllä kuvatunlaiset olosuhteet muodostuakseen.

Tykkylumesta voi lukea lisää ilmatieteenlaitoksen sivuilta, sekä aiheesta Ylen sivuilla 22.1.2018 julkaistusta uutisesta.

Riisitunturin saavuttaa helposti Kuusamon suunnalta

Riisitunturin kansallispuisto sijaitsee Posion kunnassa Lapin maakunnassa, noin 55 kilometriä Kuusamosta luoteeseen. Kansallispuiston lähtöpisteeseen pääsee autolla Yli-Kitka-järven lansipuolella kulkevan Tolvantien (9471) varresta. Selkeät saapumisohjeet löydät esimerkiksi Metsähallituksen sivuilta. Posion kylältä on Riisitunturille matkaa noin 30 kilometriä.

Talvella on hyvä huomioida, että lähistön pienimpiä teitä ei välttämättä aurata laisinkaan. Molempina kertoina Riisitunturilla käydessäni tiet ovat kuitenkin olleet vähintään kohtalaisessa kunnossa. Useita päiviä kestänyt lumisade ja kova pakkanen voi joka tapauksessa tehdä ajokelistä hyvinkin haastavan, joten matkaan on hyvä lähteä asianmukaisesti varustautuneena.

Suloisin pieni autiotupa

Riisitunturin autiotupa on todella tunnelmallinen. Siitä kertonevat kuvat kaikista parhaiten. Tupaan mahtuu kuutisen henkeä nukkumaan, ja monesti tuvalla saattaakin olla paljon retkeilijöitä. On siis hyvä varautua riittävillä varusteilla, jotta tarvittaessa kykenee nukkumaan esimerkiksi ulkona teltassa, talvellakin.

Olen viipynyt Riisitunturin tuvassa niin, että viimeisin hyvin myöhään illalla tullut retkeilijä nukkui sopuisasti lattialla. Pieneen tupaan kertyy tungosta helposti. Tuvan koordinaatit Euref-Fin järjestelmällä (~ WGS84) ovat lat: 66° 13.6578′ lon: 28° 34.0383′. Tupa kartalla.

Kuinka hämmästyttävän kaunis yksi yksinkertainen erämaatupa voikaan olla?

Maailman idyllisin puucee

Tuvan pienen pöydän äärellä voi lueskella muiden kulkijoiden kertomuksia ja vaikka tarinoita pohjoisen mytologiasta, kuten tämä erittäin mukava nuori retkeilijä teki.

Riisitunturin huurteinen tupa

Riisitunturin autiotuvassa on kaksi vierekkäistä makuulaveria. Molemmille puolille mahtuu yläpetiin yksi henkilö ja alapetiin kaksi henkilöä vierekkäin.

Muistathan nämä asiat lähtiessäsi maastoon

Tunturissa retkeillessä on muutama tosiasia hyvä pitää mielessä. Nyt kahdesti Riisitunturilla käyneenä olen havainnut lisääntyneen retkeilyn varjopuolen. Koska Riisitunturin huipulle ja Riisin autiotuvalle on kartan mukaan niin lyhyt matka, kulkee tunturissa myös kokemattomia retkeilijöitä, ja moni retkeilijä lähtee liikkeelle liian vähin varustein.

Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat liikkuneet alueella ilman lumikenkiä tai suksia, vain talvikengät tai kumisaappaat jalassaan. Talvella täällä tunturissa ei ole minkäänlaista huollettua latupohjaa tai muuta polkua jota pitkin voisi luotettavasti kävellä. Vaikka ihmisten reiteistä syntyykin täällä talvella tampattua uraa, ei sen olemassaoloon voi luottaa mitenkään. Riittää, että sääolot muuttuvat pariksi päiväksi ja kova lumipyry piilottaa kinosten alle kaikki aikaisempien kulkijoiden jäljet.

Sankassa pilvisessä säässä näkyvyys heikkenee myös todella paljon, eikä tunturissa näe kauas eteensä. Kesällä näkyvillä olevat reittimerkit peittyvät kuuraan. Tunturissa kulkevan tulee osata suunnistaa ja liikkua myös ilman niitä. Huonolla säällä reitin tuvalle hävitessä pehmeään ja koskemattomaan lumivaippaan, voi tupakin olla metsän siimeksestä hankala löytää. Päiväretkeilijän on siis syytä valmistautua tunturissa kulkemiseen huolella.

Jos esimerkiksi Riisitunturin tuvalla aikoo yöpyä, tulisi varusteiden myös olla riittävät pitämään lämpimänä, kun lämpötila yöllä laskee. Autiotuvissa voi aina pitää tulta yllä kamiinassa kohtuudella, mutta on turhaa lämmittää tupaa koko yön läpeensä. Makuupussin ja lämmittävien vaatteiden tulisi olla niin hyviä, että kykenee yöpymään kylmässä, sillä tuvan lämpötila laskee nopeasti vastaamaan ulkona vallitsevaa lämpötilaa. Kun tupaa ei lämmitä yöllä holtittomasti, säilyy puita myös seuraaville retkeilijöille.

Ahkion kanssa retkeillessä talvella, saa mukaan vaikka minkälaista tavaraa. Riisitunturille voi kuitenkin hyvin mennä talvella hyvin myös rinkan kanssa.

Mistä lisää tietoa Riisitunturin kansallispuistosta?

Sinulle, jota houkuttaa lähteä Riisitunturille retkeilemään ja valokuvailemaan, olen koonnut alle joitakin kiinnostavia linkkejä lisätietoineen.

Olen itse kirjoittanut aikaisemmin talviretkeilyn aloittamisesta ja omasta ensimmäisestä retkestäni Riisitunturille. Myös varusteoivalluksista voit lukea omasta blogistani alla olevien linkkien kautta.

Talviretkeilyä aloittelijalle
Ahaa-elämyksiä talviretkistä ja varusteista

Rimma + Laura ovat kirjoittaneet muutamia kiehtovia kirjoituksia omasta vuodentakaisesta seikkailustaan Riisitunturille. Heille kerroin myös talviretkeilyyn liittyviä omia varustemieltymyksiäni ja talviretkeilyvinkkejä.

Kuinka selvitä talvivaellukseesta hengissä
Itsensä ylittäjät yönselässä talvisella Riisitunturilla

Lisää Retkipaikka-kertomuksia Riisitunturilta:

Koiravaljakolla Riisitunturilla
10 maagista kuvaa Riisitunturin kansallispuistosta
Riisin rääpäsy johdattaa kuvankauniin ikkunalammen reunalle Riisitunturin kansallispuistossa
Riisitunturi, talviretkeilijän paratiisi

Lisätietoa Riisitunturin kansallispuistosta löydät mm. Metsähallituksen luontoon.fi -sivustolta, sekä Posion ja Kuusamon matkailusivustoilta.

Riisitunturin kansallispuisto – Metsähallituksen informatiiviset sivut
Taianomaiset tykkymetsät, harvinaiset rinnesuot ja avarat järvimaisemat – Riisitunturi on retkeilijän ja valokuvaajan paratiisi” – Posion matkailuyhdistyksen sivut
Rennosti Riisille: reittejä monelle retkikengälle! – Kuusamon kaupungin sivut

? Autiotupa kartalla.

Kuullaksesi lisää retkivinkkejä, elämyksellisiä vaellustarinoita ja ajatuksia tämän luonnossa viihtyvän kaupunkilaisen oivalluksista, suosittelen tutustumaan Kean Retki -blogiin, jossa tämä artikkeli on alunperin julkaistu.