Menossa Kurpitsaviikoille Saloon? Tee samalla retki! Nämä 14 kohdetta löydät Kurpitsapuiston läheltä

Kaupallisessa yhteistyössä Visit Salo

Kurpitsaviikot vetävät lokakuussa väkeä Salon Halikkoon eri puolilta Suomea. Rannikon Puutarhan Kurpitsapuistossa mitä veikeimmät kurpitsaolennot hehkuvat illan pimeydessä jälleen 10.–26. lokakuuta 2025. Monet tulevat matkan takaa, ja itse salolaisena haluan vinkata tapahtuma-alueen lähiseudulta retkipaikkoja, joissa pääsee Halloween-huuman lisäksi nauttimaan myös luonnon rauhasta ja kauneudesta sekä ehkä tulistelemaan syysluonnon äärellä. Alla listaan 14 erilaista kohdetta Kurpitsapuiston lähiseudulta!

Esittelen alempana seuraavat kohteet:

Suluissa etäisyys Kurpitsapuistosta per suunta.

  • Heti Kurpistapuiston kupeessa:
    • Halikon museosilta (100 m)
    • Halikonjoen kirkonniitty (250 m)
    • Halikon museo (300 m)
    • Halikon kirkko (600 m)
    • Rikalanmäki (900 m)
  • Seikkailuhenkisille: Rikalan linnamäki eli Rikalan muinaislinna (1,2 km)
  • Tulistelijoille (tuo omat polttopuut):
    • Märynummen laavu ja ulkoilureitti (7 km)
    • Lautatarhan laavu ja reitti Vartsalassa (11 km)
    • Vaskion luontopolku (12,2 km)
  • Kepeään ulkoiluun ja lintujen tarkkailuun meren äärellä:
    • Halikonlahden esteetön reitti (5 km)
    • Vuohensaari (6,2 km)
  • Suurten puiden ystäville: Vaisakon lehto (7 km)
  • Taiteesta ja herraskaisuudesta nauttiville: Wiurilan kartano (3,8 km)
  • Pikaiseen poikkeamiseen: Kreivinmäen ulkomuseo (3,8 km)

Halikon museosilta, kirkonniitty, museo ja kirkko

  • Museosillan ja kirkonniityn osoite: Vanha Turuntie 11
  • Vinkki! Jos saavut viikonloppuna ja haluat välttää pysäköintipähkäilyt Kurpitsapuiston alueella, jätä auto Halikon Prisman tilavalle parkkialueelle ja hyppää Prismalta Kurpitsabussin kyytiin. Ilmaiset Kurpitsabussit kulkevat Kurpitsaviikkojen ruuhka-aikoina eli la–su-iltaisin niin Prismalta kuin Salon keskustastakin suoraan tapahtuma-alueelle.

Jos olet käynyt Kurpitsaviikoilla aiemmin, olet todennäköisesti kulkenut myös Halikon museosillalla, jonka tolpannokissa hehkuvat tapahtuma-aikaan irvinaamaiset kurpitsat ja jonka alla Halikonjoella olet saattanut nähdä myös Halloween-teemaisesti koristautuneita melojia tapahtumailtoina.

Halikon museosilta on siis osana tapahtuma-aluetta – Kurpitsapuisto käytännössä alkaa sen länsipäästä – mutta silta on nähtävyys jo itsessään. Vuosina 1865–1866 rakennettu silta on ollut osa yhtä maamme keskeisimmistä maaliikenneyhteyksistä aikanaan, Turku–Viipuri-reittiä. Sillan paikka, kuten lähellä oleva kirkkokin, ovat peräisin aina keskiajalta saakka.

Puisen tukisillan eli ponsiansassillan rakenne on saman tyyppinen kuin kivisissä holvisilloissa. Kun viereen valmistui uusi betonisilta 1970-luvulla, jäi vanha silta kevyen liikenteen väyläksi. 1980-luvulla se kunnostettiin museosillaksi. Kun kopistelet sillan puisella kannella ja katselet maisemaa joelle, suo ajatus sille, että tämä on ollut asutuksen keskeistä aluetta jo rautakaudella ja keskiajalla. Ketkähän kaikki tästä ovatkaan kulkeneet?

Halikon museosilta on 75 metriä pitkä. Paikalla on ollut silta iät ja ajat – esimerkiksi Suuressa Pohjan sodassa 1700-luvun alussa silloinen silta tältä paikalta tuhottiin.

Sillan toisessa päässä: Halikonjoen kirkonniitty

Kun kuljet Kurpitsapuistosta vanhan sillan ylitse ja vilkaiset puuston reunaan vasemmalla puolella, näet siinä lähes vierekkäin kaksi opastaulua – pienen oranssin ja isomman ruskean, molemmat yllä kuvassa. Oikein tarkkasilmäinen päivänvalossa kulkeva huomaa, että opastaulujen välistä luikahtaa pieni polku heinikkoiseen maastoon. Jos olet liikkeellä valoisaan aikaan, voit piipahtaa polulla ja nauttia Halikonjoen Kirkonniityn rauhasta sekä jokivarren maisemista. Täältä käsin näet museosillan alaviistosta, jolloin sen rakenteet ovat hienosti esillä.

Kirkonniitylle pujahdetaan portista, joka suljetaan aina siitä kulkiessa. Opastaulu portin pielessä kertoo alueen luonnosta muun muassa seuraavaa:

”Kirkonniitty on Halikonjoen itärannalla noin 10 hehtaarin laajuinen jokivarsiniitty, joka on pääosin tuoretta heinäniittyä. Alue on osa Uskelanjoen ja Halikonjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.”

Perinnemaiseman hoidosta alueella vastaavat muun muassa lampaat toukokuun alusta syyskuun loppuun, ja tällä aikavälillä portista alueen sisäpuolelle ei saa kulkea koirien kanssa.

Halikon museo

  • Kohde kartalla, Kirkkorinne 7
  • 300 metrin päässä Kurpitsapuistosta

Kun kuljet Kurpitsapuiston ja Halikon kirkon väliä, tulet ohittaneeksi Halikon museon. Kyseessä on vuonna 1849 valmistunut jyhkeä kivirakennus, viljamakasiini, jossa siis aikoinaan on säilytetty viljaa. Systeemi on toiminut pankin tapaan. Vilja vietiin makasiiniin säilöön hyvään talteen, sillä seinien paksuus on jopa kolme metriä! Katovuosina viljaa sai lainata viljamakasiinista korkoa vastaan.

Museokäytössä rakennus on ollut vuodesta 1955 lähtien, ja museo levittäytyy rakennuksen uumenissa kolmeen eri kerrokseen. Sieltä saa hienon kattauksen Halikon vaikuttavasta historiasta. Tiesitkö, että koko Suomen arvokkain aarrekätkö on löydetty täältä Halikosta? Museon näyttelyt tutustuttavat muun muassa maatalouselämään, Halikon piirimielisairaalan tarinaan sekä raha- ja asekokoelmiin miekkoineen ja sapeleineen.

Vaikka Halikon museo on normaalisti auki vain kesäisin, avaa se ovensa myös Kurpitsaviikkojen aikana. Lisätietoja saat Tapahtumakalenterista.

Halikon museo toimii vanhassa viljamakasiinissa, jonka seinillä on paksuutta jopa kolme metriä.

Halikon kirkko

Mäennyppylän päällä Halikonjokilaakson laidalla kohoavan Halikon kirkon katto ja tapuli näkyvät kauas, saapuipa alueelle melkein mistä suunnasta tahansa. Kauniin, puistomaisen hautausmaan keskellä kohoava kivikirkko on alueen vanhimpia. Museovirasto kertoo rky.fi-sivuillaan kirkosta seuraavaa:

”Keskiaikaista harmaakivikirkkoa on laajennettu runkohuonetta matalammilla ristivarsilla ja kolmitaitteisella kuoriosalla ja sen nykyasu on 1700-luvun lopulla aloitettujen laajennusten tulos.”

Nykyisen kirkon arvellaan valmistuneen vuonna 1440, mutta paikalla on ollut kirkko paljon kauemminkin. Kuten sitaatti yllä ilmaisee, nykyinen rakennus on alun perin ollut muodoltaan pitkulainen pitkäkirkko, mutta laajennuksessa se sai kylkiinsä ristivarret, eli siitä tuli ilmasta katsottuna ristin muotoinen. Kellotapuli on järjestyksessään kolmas, se on vuodelta 1773.

Kirkon kauniilla hautausmaalla kannattaa ehdottomasti poiketa kävelylle ja hiljentymään Kurpitsapuiston hälinästä. Keskiaikaisen rakennuksen vankka, vakaa ja turvallinen energia on omiaan rauhoittamaan mielen poukkoilut.

Kesäisin tiekirkkona toimivalla Halikon kirkolla on laajennetut aukioloajat myös Kurpitsaviikkojen 2025 aikana. Kirkolla järjestetään mm. opastettuja Ritareita ja enkeleitä -kävelykierroksia sekä Valon leikki -tapahtuma useina iltoina (12.–19.10. klo 19–23). Lisätietoja saat Tapahtumakalenterista.

Rikalanmäen muinaispolku

Hiekkainen Rikalantie johdattaa jalankulkijat Kurpitsapuistolta suoraan Rikalanmäelle. Historiallisen kukkulan laella odottavat muinaispolku sekä ravintola Rikalan Krouvi tiluksineen. Reitti alkaa ravintolan pihasta ja myös palaa pihalle.

Rikalanmäen muinaispolku kiertelee metsäisellä kukkulalla avarissa maisemissa sekä puuston suojilla. Useat opastaulut kertovat alueen historiasta. Taustalla kuvassa ravintola Rikalan Krouvi.

Rikalanmäki, kuten viereinen Rikalan linnamäkikin, oli aikoinaan meren saari, ja ihminen on liikkunut täällä pitkään. Täällä saatettiin pysähtyä leiriytymään pitkillä pyyntimatkoilla, kunnes asutuksesta tuli pysyvämpää. Rikalanmäeltä on tehty arvokkaita löytöjä, kuten Gicelin-miekka (vastaavan miekan kopio on nähtävillä ravintolan sisätiloissa) sekä erilaisia rahoja. Nykyään kumparetta ympäröivät meren sijaan pellot, joiden ansiosta näköalat kantavat yhä kauas, vaikka meri on täältä jo vetäytynytkin. Muun muassa Uskelan kivikirkon silhuetti erottuu maiseman reunalta komeasti.

Nelisensataa metriä pitkä muinaispolku kulkee avarissa maisemissa, ja sen metsäinen osuuskin on valoisa. Opastaulut esittelevät mielenkiintoisin faktoin alueen historiaa ja perehdyttävät muun muassa polun varrelle osuvaan Rikalanmäen ruumiskalmistoon, josta on tehty ja valokuvattu monenlaisia löytöjä.

Lue myös: ”Kansantarinat kertovat rikkaasta Rikalan muinaiskaupungista” – tällainen on Rikalanmäen muinaispolku Halikossa

Rikalanmäen muinaispolun maasto on kuivaa ja melko helppokulkuista.

Rikalanmäeltä on helppo lähteä tutustumaan myös vierellä kohoavaan Rikalan linnamäkeen, kun vain jatkat Rikalantietä eteenpäin. Huomaa kuitenkin, että kuten alla kerron, Rikalan linnamäen maasto on huomattavasti vaativampaa.

Rikalan linnamäki eli Rikalan muinaislinna

Rikalan muinaislinna kuuluu Halikon kirkonseutuun ja kohoaa alueen lounaispuolella. Peltojen keskeltä tummana ja metsäisenä mäkenä jo kauas näkyvä kukkula kannattaa käydä tsekkaamassa lähempää, mikäli jalat ovat ketterät, kengät tukevat ja mieli seikkailullinen!

Muinaislinnan juurella heti reitin alkupäässä on opastaulu, joka kertoo paikan historiasta.

Vinkki! Parkkitilaa löytyy 500 metrin päästä, Rikalanmäeltä.

Polun alussa opastaulun vieressä on pieni puinen siltarakennelma, josta polku suuntaa vasemmalle metsään. Matalat maahan pystytetyt puutapit, joissa on Hannunvaakuna, ohjaavat kulkua eteenpäin. Polku myös erottuu maastosta hyvin. Heti alkupäässä on näkymä vuoren jyrkälle seinustalle.

”Rikalan Linnamäki on yksi Lounais-Suomen tunnetuimmista muinaislinnoista. Sen korkeimmat kohdat kohoavat noin 59 metriä merenpinnan yläpuolelle. Linnamäen lounais- ja kaakkoisrinteitä kiertää n. 160 metriä pitkä kivivalli.”

– Ote opastaulusta

Rikalan muinaislinnan polun alussa oleva infotaulu. Piirroskuva havainnollistaa, miltä linna on saattanut puuttomana näyttää.

Opastaulun mukaan ei ole tietoa siitä, milloin Rikalan muinaislinna on otettu käyttöön. Ihmistoimintaa sillä on kuitenkin ollut ainakin merovingi- ja viikinkiajalla. Linnavuori on toiminut alueen asukkaiden turvana. Se on pidetty puuttomana, joten ilmestys on ollut täysin erilainen kuin nykyään. Linnavuoren huipulla olleilta rakennelmilta on voitu valvoa esimerkiksi sitä, kuka on kulkenut Halikonjoella ja -lahdella.

Polku vuoren huipulle on lyhyt, vain joitakin satoja metrejä. Se johdattaa rinnettä ylös ensin hiljalleen ja lopulta melko jyrkästikin. Juuria ja kiviä on polulla paljon, ja märkyys voi tehdä niistä liukkaita – maastokengät tai ainakin kumisaappaat ovat hyvä valinta. Ylhäällä polusta erkanee viitoittamattomia haaroja eri puolelle muinaislinnan lakea. Metsä ympäröi kulkijaa, mutta paikoittain puuston lomasta aukenee maisema ympäröiville pelloille ja nykyihmisen maailmaan. Myös Halikon kirkon ja linnamaisen vesitornin voi bongata puiden lomasta.

Rikalan muinaislinnalla ei ole tulipaikkaa, eikä siellä siispä saa tulistella. Jos saavut suht läheltä, voit tietenkin keittää kahvit tai teet termospulloon ja kiivetä tänne vaikka ystävän kanssa istuskelemaan ja maailmaa parantamaan.

Alempaa löydät kolme lähiseudun kohdetta, joilla on laavu tulipaikkoineen.

Märynummen ulkoilureitti ja laavu

  • Laavu ja retkipolun lähtöpiste kartalla, Hirvitie 96, Salo
  • 7 km:n päässä Kurpitsapuistosta
  • Rengasreitti 5,5 km, laavu, hiekkakuopat ja uimaranta, MTB-reitti, frisbeegolf-rata
  • Arkisin alueelle pääsee myös paikallisbussilla

Halikon Märynummella on mahdollisuus sukeltaa luonnon rauhaan metsäpolun ja laavulla tulistelun siivin. 5,5 kilometriä pitkä rengasreitti, jonka tarkemman esittelyn löydät vanhemmasta Retkipaikka-jutustani, on kierros korkeiden ja humisevien metsien ja kalliopolkujen maailmassa. Reitin alku- ja päätepisteessä on lisäksi uudenkarhea laavu hiekkakuopan rannalla, MTB-reitin alkupiste, frisbeegolf-rata sekä uimaranta ja sauna, jossa pidetään avantovuoroja talvisin.

Märynummella on kaksi vierekkäistä hiekkakuoppaa. Toisen rannalla on laavu, toisella uimaranta ja sauna sekä talvella avanto.
Polttopuut Märynummen laavulle on hyvä tuoda itse.

Märynummen metsissä risteilee koko joukko polkuja ja kapeita teitä. Ajamalla laavulta vielä pienen matkaa eteenpäin, löydät tien vierestä lisää pysäköintialueita, joilta voit suunnata luontoon.

Huomaa, että tämän reitin tuntumaan pääset arkisin myös paikallisbussilla. Linja 220 Vaskiolle ottaa kyytiin esimerkiksi Halikon kirkon bussipysäkiltä. Jää pois Märynummen paloasemalla, josta on kävelymatkaa laavulle noin 800 metriä.

Märynummen metsissä solisee ihania puroja.

Vinkki avantouimareille: Kuten aiemmin jo sivusin, Märynummen hiekkakuopalla on talvisin avanto kylmänä ja sauna kuumana viikottain. Tämä on yksi lukuisista Salon kohteista, missä kuka tahansa voi tulla nauttimaan avannosta ja löylyistä yksinkertaisesti kertalipulla. Kuuluisia Salon avantopaikkoja ovat esimerkiksi Teijon kyläsauna ja Kokkilan ranta. Hyvä konsti tutustua avantotarjontaan on keväisin järjestettävä Jäätävä Avantoralli Salossa. Paikallisia talviuintipaikkoja löydät listattuna myös Salon kaupungin sivuilta.

Vaisakon lehto

  • Kohde kartalla, Palttatie 24, Salo
  • 7 km:n päässä Kurpitsapuistosta
  • Luontopolku 4,5 km, ei tulipaikkaa

Vaisakon lehdon reitti tekee kierroksen suurten tammien, lehmusten, vaahteroiden ja muiden lehtevien puiden satumaisessa maailmassa. Pysäköintialueelta kuljetaan ensin janareittiä luonnonsuojelualueen ja rengasreitin ääreen, missä polku tekee kierroksen.

Vaisakon lehto on erityisen suosittu kohde kevätkukkien aikaan, mutta itse rakastan sitä eniten kesällä ja syksyllä. Lehdon rauha ja suurien, vanhojen puiden rauhoittava energia on kokemisen arvoinen, ja hyvällä ruskalla näkymä on tietenkin myös värikäs. Vaisakon lehto sijaitsee meren rannalla, ja kallion otsalta on näköala merelle sekä vastapäiseen Vuohensaareen, josta lisää alempana.

Reitillä voi olla heinikkoa, ja pitkospuut voivat sateella olla liukkaita, joten kenkä- ja housuvalinnat kannattaa tehdä sen mukaan.

Lue lisää Vaisakosta: Vaisakon luontopolku Salossa

Lautatarhan luontopolku & merenrantalaavu Vartsalassa

  • P-alue kartalla, Pelkkakuja/Tukkirannantie, Salo
  • 11 km:n päässä Kurpitsapuistosta
  • Reitti 0,7 km, osittain esteetön
  • Laavu

Vaisakossa ei ole tarjolla laavua tai tulipaikkaa, mutta Vartsalan merenrantakylästä löytyy molemmat. Noin 700 metrin pituinen Lautatarhan luontopolku johdattaa rannalla olevalle laavulle. Alueella on ollut aikoinaan saha, mistä reitti on saanut nimensä. Sahan jälkiä on yhä myös havaittavissa, alueelta voi huomata paljon vanhaa jätelautaa. Luontopolun opastaulut kertovat alueen ja sahan historiasta.

Laavulla istuskellessa voi katsella merta ja nauttia merituulen suolaisesta tuoksusta samalla, kun nuotio loimuaa ja eväät lämpenevät. Ota omat puut sekä sytytyspalat mukaan, jos aiot tulistella laavulla. Muista aina myös jättää laavu siistiksi jälkeesi, vie roskat mukanasi kierrätykseen ja säilytä alueen luonto, kuten puut ja muu kasvillisuus, koskemattomana <3

Mikäli laavulle pitää päästä esteettömästi, kannattaa maastoon lähteä Tukkirannantieltä.

Lue reitin esittely: Laavu merinäköalalla ja vaivaton pikku luontopolku Salon Vartsalassa

Maisema laavulta merelle. Kuva: Karoliina Kaski.

Vaskion luontopolku ja laavu

Talkoovoimin perustettu Vaskion luontopolku tarjoaa jokilaaksopolkua laavun kera. Pääsääntöisesti Vaskionjoen rannassa kulkeva, matonpesupaikalta alkava reitti avaa ylempänä rinteessä maiseman myös Vaskion kylään ja peltoaukeille.

Vaskion Pentinniityn laavu löytyy noin 500 metrin kävelymatkan päästä. Kuten aina laavupaikoilla ja kaikissa retkeilykohteissa kautta maan, jätä paikka siistiksi jälkeesi, vie roskat mukanasi äläkä vahingoita alueen kasveja, puita tai muuta luontoa.

Vuohensaari ja Halikonlahti

  • Vuohensaari kartalla, Satamakatu 100, n. 6,2 km:n päässä Kurpitsapuistosta
    • Vuohensaaren reitit: Kreivinkierros-rengasreitti 900 m, Kipparin polku 300 m/suunta, Torpparin taival 300 m/suunta
    • Tulipaikka (ota omat puut)
  • Halikonlahti kartalla, Satamakatu 49, n. 5 km:n päässä Kurpitsapuistosta
    • Halikonlahden esteetön rengasreitti 1,9 km

Vuohensaareen, jonka merenlahden toisella puolella oleva Wiurilan kartano (ks. alempana) lahjoitti salolaisten virkistysalueeksi melkein sata vuotta sitten, johtaa Satamakatu. Saarella toimii kesäisin leirintäalue kahviloineen sekä kesäteatteri, mutta ympäri vuoden siellä on nautittavissa luonto- ja kävelyreittejä, jotka kulkevat mm. ikimetsän kätköissä, korkeilla merenrantakallioilla, rakennusten lomassa sekä uimarannalla ja leikkikentän vieritse. Uimarannalta voit katsella vastapäätä kohoavaa Vaisakon lehtoa.

Leirintäalueen keskellä on grillikatos, jota saa käyttää, kunhan tuo puut tullessaan ja vie roskat mennessään. Kesäkaudella grillikatos on vain leirintäalueen asiakkaiden käytössä päivittäin kello 18 alkaen.

Lue myös: Vuohensaaren luontopolku Salossa tarjoaa vanhan metsän lumoa, kallioita ja hiekkarantoja

Kun kuljet Vuohensaareen, ohitat hieman aiemmin Halikonlahden reitin. Siinäkin kannattaa pysähtyä ulkoilemaan. Lähes kaksi kilometriä pitkä esteetön reitti tekee kierroksen lintualtaiden, Halikonjoen ja merenlahden maisemissa. Voit tähyillä vaikkapa Wiurilan kartanoa ja muuttolintuja! Reitin varrella on istuskelupaikkoja, esteetön katselulava (alla kuvassa), lintupiiloja ja kaksi lintutornia, joista tosin vain toinen on käytössä.

Lue myös: Hieno kierros vesistöjen keskellä: Halikonlahden esteetön reitti (1,9 km) on helppo ja kaunis luontokeidas

Esteetön katselulava Halikonlahdella Salossa. Taustalla virtaa Halikonjoki ja sen takana pilkistää Viurilanlahti.

Wiurila

Historiaa ja taidetta kaipaavalle Halikon alue on kartanoineen todellinen aarreaitta. Vierailijalle antoisin on Wiurilan kartano, jonka tiluksilta löytyy muun muassa museoita ja taidenäyttelyitä sekä ravintola.

Wiurilan kartano sijaitsee Viurilanlahden rannalla – vastarannalta löytyvät yllä esitellyt Halikonlahden esteetön reitti sekä Vuohensaari. Vanhimmat maininnat kartanosta ovat peräisin Magnus Johansson till Wiorelan ajoilta 1400-luvulta, eli keskiajalta. Päärakennus oli alun perin puinen, mutta nykyisen kivilinnan suunnitteli italialainen Charles Bassi ja se valmistui 1800-luvun alussa.

Poikkea esimerkiksi Wiurilan Koti- ja hevosvaunumuseossa katsomassa vaunuja, joiden kyydissä ovat olleet Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia!

Wiurilan kartanolla on paljon tapahtumia Kurpitsaviikoilla. Lisätietoja saat Tapahtumakalenterista.

Vuoden 2023 Kurpitsaviikoilla Wiurilassa järjestettiin mm. poniratsastusta. Kuvan taka-alalla siintää Viurilanlahti.

Kreivinmäen ulkomuseo

  • Kohde kartalla, Viurilantie 34, Salo
  • 3,8 km:n päässä Kurpitsapuistosta

1700- ja 1800-luvuille tyypillistä talonpoikaismiljöötä esittelevä Kreivinmäki on omatoimikohde, jossa mamsellityyppinen tuulimylly sekä aitat tarjoavat hienon ja erilaisen ympäristön vaikkapa valokuvaamiselle ja yleiselle wanhan ajan fiilistelylle. Voit vaikka pukeutua entisaikojen tyyliin ja ottaa täällä omalaatuisia kuvia Instagramiin!

Vuorentaan kartanon kreivi C. G. Armfelt lahjoitti tuulimyllyalueen ulkomuseoksi vuonna 1953, ja Kreivinmäen nimi viittaa häneen.

Alueelle saavuttaessa ohitetaan juuri ennen perille saapumista 1700-luvulta peräisin oleva torppa, joka on edelleen yksityiskäytössä. Muita rakennuksia saa ja voi ihailla ulkoa käsin vapaasti, sisälle niihin ei pääse.

Lue seuraavaksi

Vaella Teijon kansallispuistoon – 21 km:n retkeilyreitille voit hypätä vaikka suoraan junasta

Junalla puutaloidyllin syliin: Salon Arkkitehtuurireitin parhaat palat

Rentoudu rannoilla! Esittelyssä Salon uimapaikat, joihin pääset bussilla – keskikesällä jopa ilmaiseksi

Mikä paratiisi! Ilolan Arboretum Salossa on suuri, värikäs ja tuoksuva puisto

3 replies
  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
    Mikko / Matkalla Missä Milloinkin says:

    Tämä on aiemmilta vuosilta tuttu, mutta tässä olikin useampi kohde, joista en tiennyt, vaikka osa olikin tuttuja. Tänä vuonna on tarkoitus mennä katsomaan Puotilan vastaava, saa nähdä miten tälle on aikaa. Mukava tuollakin olisi käydä ja viettää vaikka koko viikonloppu, kun tekemistä riittää.

    Vastaa
  2. Miimu
    Miimu says:

    Se vaan että monissa paikoissa on osoitteena Salo, vaikka ollaan Halikossa, Märynummella tai vaikka Vaskiolla. Vaikka kuntaliitos tuli, se ei muuttanut postitoimipaikkoja, ne pysyi ennallaan. Esimerkkinä Viurilantie, ei ole Salo osoite vaan Halikko tai Halikko as. Mut en syytä sinua kun Salon omilla sivuillakin on paikat väärin. Jotenkin harmittaa kun muiden kuntakeskusten historia jotenkin liitetään Saloon. Saloa ei ollut olemassa, siis nykyistä, ja jokaisella kuntakeskuksella oma historia. Muutenkin luullaan et muut kunnat yhdistyivät Saloon, EI, vaan 10 kuntaa yhdistyi, myös Salo ja muodostivat uuden kaupungin minkä nimeksi tuli harhaanjohtavasti Salo. Vanha Salo lakkasi olemasta muiden kuntien kanssa. Kurpitsapuisto on Halikon puolella vaikka salolaiset niin koettaa sen omia.

    Vastaa
    • Jonna Saari
      Jonna Saari says:

      Moikka Miimu ja kiitos kommentista! Muotoilin osoitteet tähän muotoon sillä perusteella, että ihmisten on tarkoitus näppäillä ne karttapalveluihin, kuten hyvin yleisesti käytettyyn Google Mapsiin, jotta he löytävät perille. Aluetta tuntematon käyttäjä saattaisi hämmentyä ja tulla epävarmaksi, jos hän näppäilisi osoitteeseen vaikkapa Vaskion, mutta karttapalvelu tarjoaa samaa osoitetta ainoastaan paikkatiedolla Salo. Olisi eri juttu, jos näihin osoitteisiin oltaisiin lähettämässä postia sen sijaan, että niihin suunnataan henkilökohtaisesti paikan päälle. Terveisin Jonna Saari Kiskosta 🙂

      Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.