Laavu merinäköalalla ja vaivaton pikku luontopolku Salon Vartsalassa
Olimme isäni kanssa pienellä kotiseutuajelulla Salon Vartsalassa, kun muistin jostakin lukeneeni, että alueella pitäisi olla uudehko laavu. Idyllinen ja piskuinen Vartsala ei ole kovinkaan salamyhkäinen, vaan iloksemme laavulle ja luontopolulle oli hyvät viitat siltä ainoalta ”isolta tieltä”, joka kylän läpi kulkee. Jo pelkkä ajo luontopolun alkuun oli piristävä, kun matkaa sai taittaa lämpöisen aurinkoisessa loppukevään säässä ja mutkittelevaa hyväkuntoista tietä reunustivat kumpuilevat maalaismaisemat ja hyvänä pidetyt maaseudun kodit.
Kierros: alle 1 km
Kulkuaika: 30 min
Helppo reitti, osittain esteetön
Laavu ja nuotiopaikka
Pieni pätkä pitkospuita
Kartta P-paikalle
”Oikke helpotukse huokaus pääs ku näk meren.”
Jätimme auton parkkiin Tukkirannantien päädyssä olevalle pysäköintialueelle (4 asfaltoitua parkkiruutua) ja heti autosta noustuamme saimme kivan suolaveden tuoksahduksen nenään. Vartsalansalmi on kirjaimellisesti kivenheiton päässä. Hyväkuntoinen, kivituhkainen ja tasainen polku lähtee heti pysäköintialueelta, ja laavukin pilkottaa puiden välissä miltei heti.
Vartsalan rannat ovat todennäköisesti keväisin varsin tulvivia ja ryönäisiä, sillä korkeuseroa merenpintaan on tuskin lainkaan. Alueella kulkeva luontopolku sijoittuu tällaiseen erikoisen tasaiseen maastoon, joka olisi jokiympäristössä todennäköisesti suistoa. Vartsalan rannalla kasvaa mukavan suuria koivuja, haapoja ja muita lehtipuita, mutta polulta ei tee mieli poiketa ryteikköön. Meriympäristö tuoksuu ihanasti, mutten uskoisi ikinä uivani tältä paikalta, sillä rannat ovat kauttaaltaan täynnä ruokoja ja aivan erityisen täynnä ne ovat vanhanoloista lautatavaraa, kuin parastakin hylkyroinaa konsanaan.
Vartsalassa oli aikanaan merkittävää sahateollisuutta ja Wartsalan kyläyhdistyksen sivuilta selviääkin, että käytännössä koko luontopolun alueen pohjukka on jokseenkin kasvanut/rakentunut vanhojen jätelautojen päälle! Sileäksi hioutuneet laudan pätkät, jotka näkyvät erityisen hyvin matalan veden aikaan, ovat siis jäänteitä siltä ajalta, kun puutavaraa kulki tukkitolkulla näiden rantojen kautta. Luontopolun varrella on useita kylttejä, joissa kerrotaan sahan historiasta.
Ajattelin monesti, että pitää saada mummi ja vaari vielä jonakin päivänä mukaan tälle polulle, sillä he ovat eläneet ison osan lapsuuttaan juuri tällä kylällä sahateollisuuden aikaan. Ajatus on siksikin toteuttamiskelpoinen, kun luontopolku on ”keskipaanalla” lähes puistomainen bulevardi, jolla suuret kauniit koivut reunustavat viivasuoraa ja tasaista kulkuväylää. Vartsalan luontopolulla heikompijalkainenkin voi päästä hyvin näppärästi mukavalle ja luontopolulle ja aivan yhtä helposti myös sen laavun suojiin.
Vartsalan laavu on pystytetty talkoovoimin vasta vuonna 2020, ja se on pysynyt erinomaisessa kunnossa. Kyläyhdistyksen ylläpitämällä laavulla ei ole varsinaista puuhuoltoa, vaan polttopuut tulee kantaa mukanaan itse silloin, kun haluaa tulistella. Tulet nuotiopaikalle voi tehdä vain silloin, kun ruohikko- tai metsäpalovaroitus ei ole voimassa.
Jämäkkä hirsilaavu on varsin komea! Paikka sopii auringonlaskujen katseluun, merituulten haisteluun ja tulipa mieleeni, että tässä olisi kätevä paikka lähteä talvella pilkkimään. Laavulla yöpymistä miettisin tovin, sillä alueella ei ole huussia, ja asutusta on erittäin lähellä. Mutta minkä tahansa päivän arkiretkeksi Vartsalan laavu ja Lautatarhan luontopolku on kyllä loistava kohde!
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!