Nouse arjen yläpuolelle Mustiossa – nauti 230-vuotiaan linnan historiallisesta kulttuurimiljööstä ja Korpuddenin komeista kalliosta

Kaupallisessa yhteistyössä Visit Raseborg

Raaseporissa, läntisellä Uudellamaalla sijaitsee historiannälkäisen kulttuurimatkailijan keidas. Matka Raaseporin itäisimpään kylään Mustioon on kuin teleporttaisi itsensä toiseen todellisuuteen. Kustaa Vaasa perusti Suomen ensimmäisen rautaruukin Mustioon vuonna 1561. Nykyisin tässä Raaseporin helmessä voit samalla reissulla lumoutua satukirjamaisessa englantilaistyyppisessä puistossa vuosisataisten jalopuiden katveessa, hemmotella makunystyröitäsi tunnelmallisen Linnankrouvin herkuilla ja kiivetä kolimaisiin maisemiin Korpuddenin kukkiville kallioille.

Miten eli 1900-luvun alussa Suomen rikkain mies? Mikä sai tsaarit ja kuninkaat matkustamaan Mustioon? Kuka lähetti valtavan kokoisen maalauksen itsestään kiitokseksi lehtolapsensa äidin piilottelusta?

Kohde kartalla

Paitsi huikean mielenkiintoisella historialla ja koskettavilla ihmiskohtaloilla, Mustion 230-vuotissynttäreitään tänä vuonna juhliva Linna hemmottelee kävijäänsä silmiähivelevän kauniilla puistomaisemilla ja herkullisella ruoalla. 

Mustion Linnassa voi tanssia häitä, ja juhlia aina kun on aihetta. Täällä viihtyvät niin pariskunnat, ystävykset kuin työporukatkin.

Eikä ihme – Mustion Linna on ollut aikoinaan silmäätekevien kokoontumis- ja juhlapaikka. Ja mikä mainio paikka Linna onkaan! Täällä voi antaa ajan pysähtyä ja kauniin ympäristön lumota. Mustion linnassa on lupa nauttia elämästä, kaikilla aisteilla. Läntisellä Uudellamaalla, alle tunnin matkan päässä Helsingistä ja Turusta, löytyy paratiisi, josta edelleenkin tietää liian harva.

Mustioon kannattaa tulla ihan varta vasten, sillä elämyksellistä nähtävää riittää!

Mustion Linnan viehättävä puisto on aina auki

Hållsnäsintietä Mustioon saapuessa kannattaa hyvissä ajoin höllätä kaasujalkaa Mustion ruukin kirkon putkahtaessa näkyviin. Kirkko sijaitsee tien toisella puolen, suoraan vastapäätä Mustion Linnaan johtavaa vanhaa porttia ja komeaa jalopuukujannetta.

Mustion kirkko Kuva: Johanna Suomela
Mustion kirkko
Mustion Linnan puiston portti Kuva: Johanna Suomela
Mustion Linnan puistoon pääsee kävellen vanhan portin kautta.

Mustion Linnan kevääseen heräävässä puistossa Neiti Kevät on antanut toukokuussa hiukan odottaa itseään, kuten koko Suomessa on käynyt.

Satoja vuosia vanhat jalot lehtipuut ja puuharvinaisuudet ovat vasta orastavilla hiirenkorvillaan, mutta pienet sipulikukat ja valkovuokkomatot hohtavat kilpaa kevätauringossa. Voi vain arvuutella, mitä puujättiläiset voisivatkaan meille kertoa, jos osaisivat puhua!

Linnut laulavat korkealla komeiden puiden latvuksissa. Äänimaisemassa laulaa punakylkirastas, peipot sirkuttavat. ’Suomen yleisin pöllölaji’, sepelkyyhky, huhuilee jossain latvuston suojissa. Kukkivan maksavaahteran alla kuuluu pulleiden kimalaisten humiseva surina.

Sinnikäs kottarainen väijyy kärsivällisesti apetta Linnan paraatinurmikolla antamatta metsästyksen jumalattaren Dianan ja hänen koiransa häiritä.

Patsas Mustion Linnan puutarhassa Kuva: Johanna Suomela

Mustion Linnan puisto viekottelee kävelylle. Puiston polveilevia polkuja on parasta patsastella verkkaiseen tahtiin, kuunnellen samalla luonnon ääniä hengittäen syvään puhdasta ilmaa ja antaen stressin ja kiireen unohtua.

Mustiossa jos missä pitää tarttua hetkeen ja antaa ympäristön lumota. Täällä some saa odottaa – ja puhelin toimia korkeintaan muistojen keruun välineenä kauniiden näkymien tallennuksessa.

Mustion Linnan puisto tarjoaa löytöretken viehättävään englantilaistyyppiseen puistoon, joka yllättää vaativammankin kävijän hienoilla patsaillaan ja vanhoilla puunestoreillaan.

Lapset ja lapsenmielisyyttään vaalineet aikuisetkin riemastuvat puistossa kita ammollaan kiltisti paikallaan odottavasta krokotiilista, antiikin patsaiden reunustamasta rantapolusta, Mustionjoen yli kuljettavasta rakkauden sillasta, tyylikkäästä huvimajasta ja Linnankrouvin edustan Lentävästä Merkuriuksesta.

Kesän edistyessä ja jokiveden lämmetessä pintaan alkavat kurotella myös jännittävän kelluvan lummepolun lumpeet.

Vanha puu Mustion Linnan puistossa Kuva: Johanna Suomela
Patsas Mustion Linnan puistossa Kuva: Johanna Suomela
Mustion Linna Kuva: Johanna Suomela
Mustion Linna Kuva: Johanna Suomela
Kukkiva vanha puu Kuva: Johanna Suomela
Kuva: Johanna Suomela

Mustion Linnan puisto ulottuu peräti 22 hehtaarin alalle ja jatkuu rakkaudensillan villimmällekin puolelle.

Tukevan hohtavanvalkoisen sillan ylittäminen kannattaa: toisella puolen odottavat komea metsä, linnunlaulujen toivekonsertti ja keväällä pikkupolkuja reunustavat valkovuokkojen matot.

Mustion linna on 230-vuotisjuhliaan juhlistava museo

Mustion linnan rakennutti ruukinpatruuna Magnus Linder II vuosina 1783-1792. Linna viettää siis tänä vuonna 230-vuotisjuhliaan! Juhlavuonna jo vakiintuneen, vilkkaan ja monipuolisen kulttuuritoiminnan lisäksi Linnaan on luvassa sen rakentamisesta kertova näyttely tuon aikaisine työkaluineen.

Mustion Linnan näyttävän keltaisen rakennuksen sanotaan olevan Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. Tyylisuunnaltaan linna edustaa siirtymäkautta rokokoosta uusklassisismiin, ja sisustus on kustavilainen.

Linnaan pääsee tutustumaan opastetuilla museokierroksilla. Tuo aikamatka historiaan kannattaa tehdä!

Linderin sukuvaakuna

Saan Linnan museokierrokselle oppaakseni Kerstin Ilanderin, joka hallitsee suvereenisti Linnan historian. Kierroksen aikana selviää, että Kerstinillä on hallussaan kaikki pienimmätkin Linnan polveilevaan historiaan liittyvät tiedonmuruset. Mitä tahansa keksinkään kysyä – Kerstinillä on vastaus valmiina. Ei ihme, että tilausopastukset voidaankin toiveiden mukaan tarvittaessa teemoittaa keskittymään huonekaluihin, maalauksiin, perhehistoriaan tai kummitustarinoihin ja anekdootteihin.

Huhu Kerstinin osaamisesta on jo kiirinyt laajalti ja siksi kesäaikaan Linnakierrokselle mahtuminen kannattaa varmistaa ennakkovarauksella.

Mustion Linnan historia on mahtimiesten ja kauniiden naisten historiaa. Yksi linnan kauneimmista – ja samalla epäsovinnaisimmista – naisista oli Aurora Karamzinin sisarentytär Marie Linder. Marien kerrottiin olleen niin kaunis, että hänen saapuessaan huoneeseen muu juhlaväki mykistyi.

Marie oli paitsi kaunis myös älykäs, eikä hän suostunut solahtamaan tuonaikaisen naisen muottiin. Marielle maistui niin viini, olut kuin tupakkakin, ja sanotaanpa hänen viihtyneen myös vieraassa miesseurassa aviomiehensä ollessa poissa. 

Ja ihan kuin tuossa ei olisi ollut jo tarpeeksi, pahennusta herätti myös Marien ratsastaminen hajareisin, kuten myös miehekkään ratsastustyylin edellyttämä vaatetus, saapashousuasu.

Linnakierroksen opas Kerstin Ilander kertoo Marie Linderin elämästä.

Marien ei ehkä niin onnellinen avioliitto Constantin Linderin kanssa poiki julkaisuun kirjan vuonna 1867. Mustion linnassa on tälläkin hetkellä hankittavissa molemmilla kotimaisilla kielillä teokset Qvinna af vår Tid – Aikamme nainen. 

Marien esikoiskirja jäi ikävä kyllä ainokaiseksi, sillä hänen värikäs elämänsä jäi perin lyhyeksi. Marie Linder kuoli tuolloin myös Linderin suvun omistuksessa olleessa Kytäjän kartanossa vain 29-vuotiaana. Mihin hän olisikaan ehtinyt, jos olisi saanut elää pidempään?

Marien surullisesta kohtalosta huolimatta hänen ja Constantinin pojasta, Hjalmar Linderistä kasvoi Suomen rikkain mies. Paitsi että Hjalmar omisti huikeat 64.000 hehtaaria maata ja kolme tehdasta, hän myös tykkäsi rahan käytöstä ja ylellisestä elämästä.

Hjalmarin aikana Mustioon hankittiinkin 1902 yksi Suomen ensimmäisistä automobiileistä – kuljettajineen ja kuljettajan vaimoineen – sekä Suomen ensimmäiset suupuhalletut, kaksinkertaiset ikkunat.

Hjalmar järjesti linnassaan huikeita juhlia ja kestitsi vieraitaan avokätisesti. Samppanjalaseja kilistelemässä viihtyivät monet kulttuuripersoonat, kuten Jean Sibelius ja Louis Sparre. Sparre ikuisti öljyvärein myös linnan maisemia, ja hänen taulujaan näkyykin museokierroksella.

Toinen linnassa vaikuttaneista kaunottarista oli Hjalmarin sisarpuoli Kitty Linder. Kittyn kerrottiin heilastelleen itsensä marsalkka Mannerheimin kanssa, mutta antaneen lopulta jo kertaalleen eronneelle sulhokandidaatilleen kieltävän vastauksen.

Kitty Linder ja venäläiseen tyyliin vieraiden käyntikortteja keräämään täytetty karhunpentu. Karhun kohtalo selviää Linnakierroksella.
Alkuperäinen Diana-patsas Linnan portaikossa. Nykyisin etunurmikolla seisoo kopio.

Mustion Linnakierroksella huomio kiinnittyy kauniiden naisten muotokuvien lisäksi muihinkin kauniisiin yksityiskohtiin.

Vaikka sisustus onkin enimmäkseen jälkikäteen Linnaan hankittua, on muutama alkuperäinen helmi säilynyt.

Linnan patruunan työhuoneessa ja vierashuoneessa, kuninkaan huoneessa on säilynyt upeat neljästä eri puulajista tehdyt parkettilattiat.

Kuninkaan huoneessa kerrotaan Kustaa III:n ja tsaarien Aleksanteri I:n sekä II:n majoittuneen.

”Kuninkaan huoneen” kaunis sänky
Vanhaan aikaan kunnon selfiehin oli varaa vain rikkaimmilla.

Mustion Linnan päärakennuksessa on säilynyt myös alkuperäisiä, kauniisti käsin maalattuja kaakeliuuneja.

Tänä käsistä karkaavien rakennuskustannusten aikana voimme vain kuvitella, mitä moisten käsintehtyjen kaunotarten valmistus nykyisin maksaisi – jos jostain vielä löytyisi kädentaitajia!

Hjalmar Linderin kohtalo oli lopulta erityisen koskettava. Äitinsä Marien tavoin hänkään ei tyytynyt käyttäytymään luokkansa tavoin.

Hjalmar joutui jättämään kaiken tämän kauneuden taakseen hyvän sydämensä takia, kyseenalaistaessaan mielipidekirjoituksessaan  sisällissodan järjettömän verenvuodatuksen ja valkoisten julmuudet 1918.

On kuitenkin lohdullista ja oikein, että Mustion Linnan tarina päättyi hyvin. Magnus Linder osti linnan takaisin 1985. Linna oli tuolloin pahasti vaurioitunut ja rappiolla. Katto vuoti ja eristeet olivat läpimätiä. Kauniit parketit oli haudattu muovimattojen alle.

Linnan kolmevuotinen hätäpelastustyö oli kulttuuriteko, jota myös Museovirasto on rahoittanut.

Magnus Linderin kuoleman jälkeen kartanolinna on säätiöity, eivätkä omistajat nosta voittoa. Liiketoiminnan tavoitteena on historiallisesti arvokkaan kohteen säilyttäminen tuleville sukupolville – kuten Magnus Linder toivoi.

Magnus Linder ruokasalin kakluunin reunuksella

Jokainen linnan palveluita käyttävä vieras tukee omalta osaltaan Magnus Linderin toivetta ja tämän kulttuuriperintökohteen säilymistä, sillä tulos käytetään alueen ja tilojen ylläpitoon, restaurointiin ja kehittämiseen.

Erikoisjärjestelyin ja erityisestä syystä on jopa linnan ruokasaliinkin mahdollista päästä nauttimaan illallista hopeavitriinien keskelle.

Pöydän päädyn hauska sikafiguuri – soittokello keittiöhenkilökunnalle – ei tosin taida enää toimia.

Mustion Linnan Linnankrouvi

Vaikka linnan ruokasalissa on oma erityinen tunnelmansa, ei komean uusgoottilaisen vaunuvajan, ravintola Linnankrouvin tunnelma jää yhtään jälkeen. 

Jykevät tiiliseinät, lankkulattiat ja takorautaiset kattokruunut antavat ravintolaan oman yksilöllisen tyylikkään tunnelmansa.

Olemme liikkeellä ennen varsinaisen kesäsesongin alkua, ja linna on toukokuussa käydessämme avoinna vain ryhmille. 

Mustion Linna onkin erinomainen paikka kokousten, tiimipalavereiden ja juhlien järjestämiseen, sillä yli 100-vuotiaat kokous- ja juhlatilat antavat tilaisuuksille tunnelmalliset puitteet.

Linnankrovin jatkeeksi valmistui muutama vuosi sitten nykyisen arkkitehti-isännän Filip Linderin suunnittelema valoisa paviljonki, ja nyt täällä voidaankin helposti järjestää tilaisuuksia jopa 200 vieraalle.

Salissa on mukavan väljää, ja palvelu on mutkatonta ja ystävällistä.

Nautimme ikkunapöydässä herkullisen neljän ruokalajin illallisen, ihaillen leppeää alkukesän ilta-auringon leikkiä lautasillamme.

Linnankrouvin ruoka on kaunista, herkullista ja konstailematonta. Juuri sellaista kuin hyvän ruoan tuleekin olla.

Mustion Linna on viihtyisä hyvien unien hotelli

Mustion Linna on paitsi värikkäiden tarinoiden historiallinen kartanomuseo ja herkkuaterioiden ravintola, myös yksilöllisiä huoneita tarjoava viihtyisä hotelli.

Täällä voit majoittua linnan viereisessä klassisen kauniissa valkoisessa Edelfelt-rakennuksessa…

…. tai joen toisella puolen, lyhyen kävelymatkan päässä Linnankrouvista, vaikkapa punamullatussa Iso- tai Pikkutuvassa.

Aivan joen partaalle kurottelee entisessä elämässään ruukin muuntajana palvellut kaksikerroksinen sviitti, Merliinin torni.

Merliinin tornissa on tilava upouusi terassi ja pian myös ikioma sauna jokiuintimahdollisuuksin!

Ryhmäsaunoja täällä onkin jo entuudestaan kolme.

Joen toisella puolen sijaitsevat Orangerien saunat, ja Linnankrouvin kainalossa saunojia houkuttee perinteinen hirsinen rantasauna. Rohkeliaat uskalikot pääsevät pulahtamaan täällä halutessaan myös talvella.

Mustion Linnan tunnelmasta kannattaa ehdottomasti tulla nauttimaan kiireettömästi ja jäädä yöksi.

Jo vanhojen puujättiläisten hallitseman puiston yöllinen tunnelma valoineen on taianomainen. Myöhäisillan puistokävelyllä satoja vuosia vanhojen puiden alta voi samalla varovaisesti tiirailla linnan ikkunoihin, josko siellä näkyisi edellisten asukkaiden liikettä. Linnan huoneissa väitetään nähdyn lukuisia jo tuonpuoleiseen siirtyneitä kulkijoita.

Arjen katkaisua tavoittelevalle ja elämää juhlistaville Linnalla on myynnissä houkuttelevia Bon Vivant -elämyspaketteja, joihin on valmiiksi paketoitu majoitus ja neljän ruokalajin illallinen ja maistuva aamiainen.

Mustion Korpudden – kolimaisia näkymiä erinomaisin taukoilumahdollisuuksin

Kun Linnan kaunis puisto on nähty ja mieli halajaa erämaisempiin maisemiin, löytyy lääke noin kuuden kilometrin päästä. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen, Uuvin ylläpitämä Korpuddenin reitti kulkee komeilla kalliojyrkänteillä ja onkin maiseman- ja luonnonsuojelullisesti merkittävimpiä kallioalueita Uudellamaalla.

Korpuddenin reitti on maisemiltaan hieno ja suurten korkeuserojensa takia vaativa. Reitin pysäköintipaikalle johtavaa hiekkatietä ei aurata talvisin.

Heti reitin alussa, pysäköintipaikan vieressä, retkeilijää palvelevat infotaulu, puuvaja ja hyyskä. Niistä kivenheiton päässä odottaa kaunis tulistelukehä laineiden liplatuksessa.

Elleivät Suomen Viljavan siilot siintäisi taivaanrannassa, voisi kuvitella olevansa erämaisemmissakin maisemissa kuin Lohjanjärven rannalla.

Polku kannattaa kiertää vastapäivään, jolloin reitin alkuosa kuljettaa kalloista Lohjanjärven rantaa pitkin ja maisemapalkinto palkitsee paluureitillä. Elämä, nilkkamurtuma ja lukuisat kuljetut polut ovat opettaneet, että jyrkimmät, mahdollisesti liukkaatkin korkeuserot kannattaa aina mieluummin nousta kuin laskeutua, mikäli valitsemaan suinkin pääsee.

Hyvät jalkineet ovat tällä jännittävällä reitillä tarpeen, ja etenkin kostealla säällä on todellakin syytä panostaa pitäviin kenkiin.

Sateella ja kostealla säällä kalliopolut liukastuvat iljanteisiksi, kunnon jalkineille on silloin tilausta!

Heti ensimmäisen tulipaikan jälkeen polku sukeltaa metsään järvenrantaa hipoen.

Keltaiset maalimerkit puissa erottuvat alkuun hyvin, mutta ajan hampaan nakertamia merkkejä joutuu myöhemmin hiukan etsimään katseellaan.

Komea kalliojyrkänne kohoaa käsinkosketeltavana polun vieressä. Muutamassa kohden tuulen kurmuuttamia puita on kenallaan kalliota vasten, ja ohitustilanne menee sukkuloinniksi.

Kalliokielot kypsyttelevät suppuisia kellonuppujaan pääni yläpuolella.

Kallionrakosissa sinnittelee sortimentti saniaiskasveja.

Luonto tulee lähelle, vaikkei polulta poistuisi.

Vesi liplattaa lähellä, mutta polku alkaa hiljalleen nousta ja kasvattaa välimatkaa järven pintaan. 

Ylempänä kalliohyllyllä kauniilla paikalla odottaa evästelypöytä.

Kuvan oikeassa reunassa piilottelee kauniin paikan evästelypöytä

Pian edessä ovat vielä ylemmäs kuljettavat portaat.

Mustikka kukkii, jossain kukkuu käki.

Polku kulkee jo melko ylhäällä, kalliojyrkänteen alla kimmeltää vesi.

Pieniä sinisiä läikähdyksiä on näkynyt jo hyvän aikaa siellä täällä, eivätkä ne ole vettä.

Kallion laen lähestyessä sinistä alkaa olla joka puolella. Keto-orvokit kukkivat täällä suurina sinertävinä rykelminä!

Polku ottaa lisää korkeutta, ensimmäistä kertaa katselen tuomen kukintaa latvusten yläpuolelta. 

Vieressä saniaiset rullaavat itseään auki kesän tullen. Alempana heleänvihreitä lehtiään aukoo suurehko vaahtera, toisaalla pähkinäpensas.

Polku kulkee jo melko ylhäällä, kalliojyrkänteen alla iltapäivän auringossa kimmeltää Lohjanjärven vesi. Pudotus on jyrkkä, melkein vatsanpohjasta huippasee. Lasten kanssa liikkuva saa olla täällä valppaana. Koirathan luonnonsuojelualueella pidetään kokonaisturvallisuuden nimissä aina kiinni.

Nousen korkeimmalle kohdalle, ah mikä maisemaonnellisuuden täyttymys!

Allani on korkea silokallio, jonka päälle noustessa tulee ihan kolimainen tunnelma, pikkuruisemmassa mittakaavassa toki.

Mutta tämähän on Mustion Koli! 

Ja voi minkälainen onkaan kasvillisuus!

Kallion järveen viettävä laki on valtavien kalliokielo- ja keto-orvokkikasvustojen peitossa! 

Ai että on kaunista! Ellei satunnaista lentokoneiden ääntä kuuluisi, unohtuisi aika ja paikka.

Osa alemman kallionlaen kalliokielomatosta on lakoontunut, näen sieluni silmin siinä levänneen sorkkaeläimen. Fiksu ihminenhän ei kai törmäyttäisi ahteriaan kukkamättääseen, jos vieressä on ikiaikainen silokallio jolla istua jälkiä jättämättä?  

Viivyn kalliolla pitkään maisemaa ja kukkia ihaillen. Kylläpä tänne kannatti tulla.

Itse reitti on lyhyt, vain noin kilometrin mittainen, mutta fyysistä pituuttaan merkittävästi vaikuttavampi. Juuri se tekeekin Korpuddenista erinomaisen päiväretkikohteen.

Täällä ei tarvitse niellä kilometrejä, eikä kiirehtiä eteenpäin.

Kaiken huomionsa saa kanavoida maisemaan ja rehevään luontoon. 

Lähden jatkamaan polkua alaspäin ajatuksissani. Maa on peitteistä, rehevä metsä reunustaa kulkua. Tähyilen alaspäin kuin kalliokielojen tallaajaa etsien, mutta syntipukkia ei näy, vain käki kukkuu.

Juuri ennen rengasreitin sulkeutumista alamäessä on vastassa keittokatos, eli täältä löytyy mukava paikka taukoilla myös jos sade sattuisi yllättämään.

Tiesitkö että Mustiossa on myös komea hiihtokeskus?

Paluumatkalla Linnalle pyörähdän myös IK Trissanin Härkävuoren hiihtokeskuksen maastoissa. Hiihtokeskus tekee vaikutuksen siisteine rakennuksineen. Tuntuu huikealta, että pienellä puolentoistatuhannen asukkaan Mustiolla on näin upea hiihtokeskus! 

Infotaulu kertoo, että talvella täällä voisi hiihtää useampaakin valaistua latua. Härkävuorella hiihtäjille – ja kesäaikaan retkeilijöille – on tarjolla makkaranpaistoon sekä kota että laavu. Hiihtostadionmaisuudestaan huolimatta, tai ehkä juuri sen rakennetun luonteen takia, jäisi Härkävuori kuitenkin hopealle, mikäli joutuisi samalle viivalle mahtavan Korpuddenin 28 hehtaarin erämaisen luonnon ja maisemailotulituksen kanssa. Vaikka eipä kahta näin erilaista kohdetta ole mielekästä edes vertailla, sillä jos Korpuddenin jyrkänteille pitäisi talvella lähteä suksien kanssa, voisi pian tulla äitiä ikävä. 

Mustion Linnassa ei elämyksellinen tekeminen lopu

Olen vieraillut Mustion Linnassa jo useita kertoja, mutta paikan lumous ei osoita minkäänlaisia haihtumisen merkkejä.

Elleivät Linnakierros, puistohaltioituminen ja herkullisen elämyksellinen Linnankrouvin illallinen riitä, on tarjolla saunomisen ja Korpuddenin retkikierroksen lisäksi paljon muutakin.

Mustion Linna vuokraa hotellin vastaanotosta soutuveneitä ja Jopoja (kypärä pitää muistaa itse ottaa kotoa mukaan) ja vastaanotosta voi lainata myös mölkyn, sulkapallomailat ja pétanque-kuulat. Mustion Linnalla voi halutessaan myös suppailla tai meloa, tai osallistua vaikkapa samppanjan maisteluun tai Kamariherran kalaasit -herkkuillalliseen. Intohimoisille kotikokeille on tarjolla myös kokkikoulu Linnan omassa opetuskeittiössä!

Linnalla on kesäsesongilla myös mittava viihdetarjonta: Linnan viereinen katettu kesäteatteri tarjoilee tapahtumia teatteriesityksistä stand upin kautta musiikkikonsertteihin. 

Vanhan viisauden mukaan paras hetki istuttaa puu oli eilen, toiseksi paras on tänään.

Sama pätee Mustion Linnaan.

Ellet ole altistunut Linnan lumoukselle vielä kertaakaan, tänä kesänä on hyvä aika!

Lisätietoja ja linkkejä:

VisitRaaseporin matkailusivuston löydät täältä.

Lue lisää rentouttavasta Raaseporista! Retkipaikassa aiemmin ilmestyneitä juttuja Mustion Linnasta ja sen lähikohteista:

LOPPUVUODEN IHANA RAUHA HOUKUTTELEE JOELLE – NÄIN KAUNIS ON MELONTAREITTI MUSTIOLTA BILLNÄSIIN

BILLNÄSIN RUUKKI ON JO 380-VUOTIAS – KAUNIS RUUKKIKYLÄ ON LOISTAVA KESÄRETKEN KOHDE

KULTTUURIA JA KUNTOILUA – RATAVALLIN REITTI MAHDOLLISTAA LEPPOISAN PYÖRÄ–JUNA-RETKEN PÄÄKAUPUNKISEUDULTA FISKARSIIN

ANTSKOGIN RUUKKI RAASEPORISSA – HISTORIALLINEN IDYLLI JOEN VARRELLA

Retkipaikan kaikki Raasepori-jutut löydät täältä:

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.