ISOJÄRVEN KANSALLISPUISTO
Keski-Suomen metsäinen helmi
Kuhmoisissa sijaitseva Isojärven kansallispuisto on upea sinisten laineiden ja suurten metsien maa, jota rytmittävät varsin jylhät maastonmuodot sekä paikoin suuretkin siirtolohkareet. Omassa rauhassaan levittäytyvä puisto sijaitsee reilun tunnin ajomatkan päässä sekä Tampereelta että Jyväskylästä.
Isojärvi tarjoaa leikkikentän niin vaeltajalle, melojalle kuin maastopyöräilijällekin. Heretyn kämppäkahvilalta lähtee komea kattaus reittejä, ja niistä on jokaisen retkeläisen ja retkiseurueen helppo valita itselleen sopiva reittikokonaisuus kuljettavaksi.
Siinä missä suuren ja tuulisen, muodoltaan hieman vuonomaisen Isojärven laineet tarjoavat melojalle haastetta, sopii aloittelijalle paremmin pienempi, kaunis Kurkijärvi.
Pyöräilijöille on kesällä 2019 avattu uusi reitti, joka johdattaa Heretystä Lortikkaan ja palailee pieniä hiekkateitä pitkin takaisin, tehden yhteensä 16 kilometrin kierroksen. Myös kansallispuiston ja Kuhmoisten väliä pääsee pyöräreittiä pitkin.
Isojärven kansallispuistossa on kaksi rajoitusosaa: Lortikanvuori ja Latokuusikko. Rajoitusosa tarkoittaa, että sulan maan aikaan näillä alueilla liikkuminen on sallittua vain ja ainoastaan virallisilla reiteillä – polulta ei siis saa poistua. Molemmat rajoitusosat ovat upeita ja sääntöjen puitteissa ehdottomasti vierailemisen arvoisia.
MAJOITUS JA PALVELUT
Isojärven laineet ja metsät kutsuvat rauhoittumaan
”Isojärvellä on paljon vettä, nimensä puistolle antanut Isojärvi sekä pienempiä lampia ja suolampareita. Lisäksi on ihanaa sammalpeitteistä taikametsää ja suuriakin siirtolohkareita.”
Näin Isojärven aluetta luonnehtii Heretyn Kämppäkahvilan emäntä Minna Jakosuo. Sopivan kaukana, mutta kuitenkin myös sopivan lähellä isoista kaupungeista levittäytyvä Isojärven alue tarjoaa luonnonrauhaa ja aitoa erämaan tuntua. Isojärvi on täydellinen retkikohde päiväretkeläiselle, mutta me suosittelemme viivähtämään alueella hieman pidempäänkin. Näin Isojärven villin luonnon rauha ehtii kunnolla tavoittaa sinut.
Seudulla on useita majapaikkavaihtoehtoja, ja lisäksi Isojärven kansallispuison kävijöitä hemmotellaan erinomaisilla välinevuokrausmahdollisuuksilla. Halusitpa vuokrata kanootin, soutuveneen, packraftin, tarpeisiisi sopivan teltan, makuupussin, retkikeittimen tai vaikka rinkan, se onnistuu Heretyssä. Näin pääset mukavasti retkeilemään siinäkin tapauksessa, että et voi tai halua ostaa välineitä omiksi, tai haluat testata niitä ennen ostamista.
Tsekkaa nämä!
Heretyn kämppäkahvila: herkkuja, välinevuokrausta ja majoitusta.
Erätaival: opastettuja retkiä, vaelluskursseja, välinevuokrausta, maastoruokailuja.
Majatalo Villanen: majoitusta Länkipohjassa sekä kuljetuspaketti julkisilla liikkuville Tampereelta ja Jyväskylästä majataloon sekä kansallispuistoon ja takaisin.
Maivian pidot: mökkimajoitusta Längelmäellä, sauna, tilausruokailut, kesäisin keittolounas
Ouninpohjan lomamökit: mökkimajoitusta Längelmäellä
MITEN TÄNNE PÄÄSEE?
Heretty on Isojärven portti
Isojärven retket kannattaa aloittaa Heretyn kämppäkahvilasta. Kahvilassa voi paitsi herkutella mitä ihanimmilla leipomuksilla, myös vuokrata retkivälineitä pikkurahalla sekä saada parhaat ja ajankohtaisimmat vinkit puistoon. Kämppäkahvilassa yrittäjinä toimivat Retkipaikankin tiimiin kuuluvat kokeneet eräoppaat Minna ja Vesa Jakosuo.
Omalla autolla
Tampereelta Herettyyn ajaa reippaan tunnin, matkaa kertyy noin 85 km.
Jyväskylästä Herettyyn on noin 90 kilometriä ja jälleen reilun tunnin ajomatka.
Helsingistä matkaa Herettyyn on noin 200 kilometriä, vajaat kolme tuntia.
Julkisilla
Isojärven kansallispuistoa on helpointa lähestyä omalla autolla, vuokra-autolla tai kimppakyydillä.
Lähimmät bussipysäkit ovat matkan päässä: Länkipohjassa (14 km) ja Kuhmoisissa (17 km).
Kuhmoisista johtaa Herettyyn upouusi pyöräilyreitti, joka on pituudeltaan noin 35 kilometriä. Reitillä on useita taukopaikkoja.
Vertaa vaihtoehtoja!
TARINAMME ISOJÄRVELTÄ
*Tämän sivun valokuvat on tuotettu osana Keski-Suomen retkeilyreitit maailmankartalle -hanketta, jota rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Kuvat on ottanut Heikki Sulander, pois lukien kuksakuva, jonka on ottanut Upe Nykänen.