9 vaikuttavaa ilmiötä taivaalla – montako näistä olet nähnyt omin silmin?

Retkien ja vaellusten aikana katse hakeutuu usein vaistomaisesti myös taivaalle. Sää ja sen vaihtelut rytmittävät niin lyhyitä kuin pidempiäkin reissuja, mutta ei taivaan katseleminen pelkkää huonommaksi kääntyvän sään ennakointia ole. Usein se pysäyttää silkalla kauneudellaan ja ihmeellisillä ilmiöillään. Keräsin joukon kiehtovia taivaan näkyjä – montako näistä olet omin silmin päässyt todistamaan?

Halot

Haloilmiöitä on monenlaisia, ja pyöreä halo voi muodostua näkymään vaikkapa Kuun tai Auringon ympärille ulkona liikkuvien iloksi ja ihastukseksi. Halo voi olla pyöreä kehä, kaari tai vain valokeskittymä taivaalla. Halot syntyvät, kun Auringon valo taittuu ja heijastuu Maan ilmakehän jääkiteissä.

Kuten tästä vanhasta Retkipaikan jutusta näemme, halot voivat yltyä taivaalla hyvinkin villeiksi kuvioiksi! Muun muassa ilmakehän jääkiteiden muoto ja asento vaikuttavat siihen, millainen haloilmiö syntyy. Joskus halo voi muistuttaa väreiltään jopa sateenkaarta, vaikka sellainen se ei ole – itse asiassa haloilmiöt ovat paljon yleisempiä kuin sateenkaaret.

Meillä Suomessa halot muodostuvat tavallisimmin 7–12 kilometrin korkeudessa. Paras aika bongailla haloja on maalis–toukokuu.

Lähde ja lisätietoa: Ursa.fi – pikakurssi haloilmiöistä

Kuva: Laura/Kiertoreitti

Maan varjo

Juuri Auringon laskettua tai ennen sen nousua voi taivaan vastakkaisella puolella nähdä Maan varjon, jos keli on selkeä. Varjo on väriltään sinertävän harmaa. Varsinkin heti auringonlaskun jälkeen on melko selkeästi huomattavissa, kuinka Maan varjo idässä hiljalleen kohoaa Auringon painuessa yhä alemmas horisontin taakse lännessä. Varjon reuna on utuinen.

Illan mittaan Maan varjo nousee ja kaappaa sinut yön ajaksi syleilyynsä, kunnes aamun tullen jälleen väistyy. Varjo ei siis katoa, vaan nousee ottamaan yöksi vallan.

Maan varjo erottuu kuvassa sinisenä horisontin yllä.

Vastarusko

Maan varjon parina on sen yläpuolella kajastava vastarusko, jota kutsutaan myös Venuksen vyöksi. Se voi olla vaaleanpunainen, oranssihtava tai punertava. Ennen kaikkea lumisen tunturimaiseman yllä näky voi olla suorastaan henkeäsalpaavan kaunis, joten auringonlaskua ihaillessa kannattaa ehdottomasti vilkaista myös selän taakse nähdäkseen, mitä itäisessä horisontissa on meneillään!

Siinä missä Maan varjo illan mittaan nousee ja voimistuu, vastarusko ei kestä kovin kauaa, vaan katoaa näkyvistä kun Aurinko on laskenut riittävän alas.

Helmiäispilvet

Helmiäispilvien kauneus on omiaan ylittämään kansallisen uutiskynnyksen joka talvi, sillä pohjoisen pakkasta paukkuvilta tuntureilta kantautuvat kuvat saavat aikaan ihastuneita huokauksia. Helmiäispilvet muodostuvat huomattavasti korkeammalla kuin lähes mitkään muut pilvet, jopa yli 20 kilometrin korkeudessa. Niiden samettinen ulkomuoto ja hämmästyttävä värimaailma tosiaan tuovat mieleen helmen.

Helmiäispilvet ovat polaarisia stratosfääripilviä, ja jotta niitä voi muodostua, tarvitaan vuoriston yli puhaltava stratosfäärivirtaus. Juuri tästä syystä Suomen luonnossa helmiäispilviä on todennäköisintä nähdä Käsivarren Lapissa, jossa Skandien vuoristo on lähellä. Pilvet eivät synny ilman kovaa pakkasta, vaan vaativat syntyäkseen noin -80 asteen lämpötilan. Maan pinnalla pilviä ihaileva retkeilijä saa onneksi olla huomattavasti lämpimämmissä oloissa, mutta joka tapauksessa helmiäispilvet ovat ilmiö, jonka katselemiseksi on syytä olla kosolti kunnon talvivaatteita päällä.

Helmiäispilviä voi nähdä ainoastaan talvella, ja todennäköisimmin ne ilmaantuvat aamu- ja iltahämärässä.

Lähde ja lisätietoa: Ursa.fi – Helmiäispilvet ja valaisevat yöpilvet

Kuva: Laura/Kiertoreitti

Revontulet

Revontulien näkeminen on monien unelma, ja aika ajoin niitä kiirii nähtäväksi jopa Helsingin taivaalla! Pohjoisessa Suomessa loimujen näyttäytyminen on toki tiiviimpää ja todennäköisempää. Kuten kaikissa yllä esitellyissä taivaan ilmiöissä, myös revontulten valo on peräisin Auringosta. Mutta tiesitkö, että revontulet muodostuvat jopa 100–200 kilometrin korkeudella Maasta?

Auringosta päätyy Maan ilmakehään jatkuvasti hiukkasia, niin kutsuttua aurinkotuulta. Elektronit törmäävät ionosfäärin happiatomeihin ja typpimolekyyleihin saaden ne virittymään, ja viritystilan purkautuminen näkyy valona. Jos joskus saa kokea sen näyn, kun revontulet eivät vain hohda vihreänä kaarena taivaanrannassa vaan tanssivat suoraan yläpuolella, on se mieleenpainuva hetki ja monille unelman täyttymys. Siitä kertoo tämä tarina!

Lähde ja lisätietoa: Ilmatieteenlaitos

Tähdenlennot

Tähdenlennot ovat meteoreja, jotka tulevat avaruudesta ja palavat Maan ilmakehässä synnyttäen kirkkaan ja mielikuvitusta ruokkivan näyn niitä tähyilevälle maankamaran kulkijalle. Ei uskoisi, kuinka pienistä kappaleista on kyse – usein vain noin hiekanjyvän kokoisista! Osa tähdenlennoista syntyy suuremmistakin kappaleista, jolloin ne hehkuvat sekuntien ajan kirkkaina ja usein niille muodostuu myös häntä. Jos meteori ei pala kirjaimellisesti savuna ilmaan, vaan osa siitä tömähtää Maan kamaralle, on kyseessä meteoriitti.

Mahdollisimman valosaasteettomalle ja selkeälle ilta- ja yötaivaalle katsoessa ei yleensä tarvitse odottaa kauaakaan, kunnes jo pääsee toivomaan tähdenlennon nähtyään. Kunhan pysähtyy katsomaan taivasta joksikin aikaa kaikessa rauhassa, ei tähdenlennon huomaamisessa monesti mene kuin hetki.

Joka vuosi Maan tavoittaa koko joukko meteoriparvia, joiden tulo tiedetään tarkasti. Kenties kuuluisin meteoriparvi ovat Perseidit, joiden aika on heinä–elokuussa. Tieteen Kuvalehti on listannut vuoden 2022 meteoriparvet ja niiden ajankohdat, tästä listauksesta voit tsekata millaisina hetkinä taivaalle kannattaa tähdenlentojen toivossa kuikuilla!

Linnunrata

Suomen erämaisimmilla alueilla on mahdollista nähdä Linnunrata varsin kirkkaana ja selkeänä, jos vain keli sen sallii. Kun silmät ovat saaneet riittävästi aikaa – aivan vähintään vartin – tottua pimeään, erottuu Linnunrata todella upeana. Linnunradassa olevia tähtikuvioita ovat muun muassa Joutsen, Kassiopeia, Ajomies ja Perseus.

Esimerkiksi kylien valaistus syö tältä näyltä paljon voimaa, joten paras kohde Linnunradan katseluun on jokin syrjäisempi kolkka riittävän kaukana katu- ja muista valoista. Erämaassa talvella vaeltavalle elämys on luonnollisesti omaa luokkaansa, mutta vaikka talvivaellus olisi itselle mahdoton toteuttaa, voi Linnunradan lumosta nauttia myös pienellä iltaretkellä tai ihan vaikkapa vain syrjäisellä parkkipaikalla. Pue päälle hyvin lämpimästi vaatteita ja ota varmuuden vuoksi mukaan kännykkä ja otsalamppu, mutta pyri pitämään valonlähteet repussa, jotta ne eivät häikäise silmiä ja vie siten voimaa Linnunradalta. Voit ottaa mukaan vaikka makuualustan ja kellahtaa maahan Linnunrataa ihailemaan ja ajattelemaan.

Tuikkivat tähdet

Sirius on yksi yötaivaamme kirkkaimmista tähdista ja moni on huomannut, että se näyttää tuikkivan vimmatusti. Aivan kuin tähti tuikkisi jopa eri väreissä! Eikä Sirius ole ainoa, vaan muutkin tähdet lähellä horisonttia saattavat näyttää tuikkivan. Mistä kummasta se johtuu?

Tuikkimisefektin saa aikaan Maan oma ilmakehä. Maan ilmakehässä on virtauksia ja kerroksia, tuulia ja lämpötilaeroja. Ne vaikuttavat siihen, kuinka tähdestä lähtenyt valo kulkee eteenpäin, ja loppujen lopuksi silmiimme osuu eloisan näköinen valokimppu, jonka näemme tuikkivana tähtenä. Koska Sirius näkyy Suomessa alhaalla lähellä horisonttia, sen valo kulkee meille vinosti pitkän matkaa Maan ilmakehän läpi, mikä tekee sen tuikkimisesta suorastaan hurjaa.

Lähde ja lisätietoa: Tiede.fi – Miksi tähdet tuikkivat?

Muut planeetat

Jos omaa olemassaoloamme täällä avaruuden keskellä on ylipäänsä jollakin lailla mahdollista itselleen konkretisoida, niin naapuriplaneetan tunnistaminen yötaivaalta on yksi voimakas keino. Naapuriplaneetan näkeminen tuo mielenkiintoista näkökulmaa omaakin planeettaamme ajatellen. Esimerkiksi Maan sisarplaneetaksi kutsuttu Venus loistaa usein kirkkaana yötaivaalla, mutta myös kaukaisempia järkäleplaneettoja, kuten Saturnus ja Jupiter, on mahdollista nähdä yötaivaalla.

Mutta kuinka erottaa planeetat yötaivaan tähtien joukosta? Puhelinsovelluksista voi saada mainiota apua, kirjoitimme niistä joulukuussa.

Alla olevasta kuvasta ympyröitynä naapuriplaneettamme Mars.

Taivaan ja sään liikkeisiin rakastuneelle retkeilijälle ja vaeltajalle huikea tietopankki on ennen kaikkea Ursan verkkosivusto, josta löytyy koko joukko hyvin mielenkiintoisia ilmiöitä. Innokkaimmat voivat koota näistä itselleen vaikka bongauslistan, johon ruksittaa havaintonsa retkihetkien varrelta!

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.