Sinivalkoisia maisemia niin kauas kuin katse kantaa: tällainen on Levitunturin huippupolku

📌 Polku kartalla, P-alue kartalla
➡ 800 m rengasreitti
🔥 Tulipaikka, useita lepopaikkoja
ℹ Levi.fi

Levin ylintä, terävintä huippua kiertää lyhyt, puinen ja leveä huippupolku. Olin aina miettinyt, millaiset maisemat sieltä mahtaisivat aueta, mutta laskettelukeskusallergiani oli pitänyt minut sieltä poissa. Nyt päätin kuitenkin lähteä katsomaan tuota reittiä, kun arvelin, että lumettomuuden ansiosta Levillä saattaisi olla rauhallista.

Huippupolulle pääsee joko suoraan gondolihissillä, tai autolla niin, että parkkialueelta on vielä nostava jalkaisin joitakin satoja metrejä polun alkuun. Nousu on varsin jyrkkä, joten tätä vaihtoehtoa kannattaa suosia sulan maan aikaan, jolloin välttää liukkaassa, jyrkässä rinteessä sutimisen sekä mahdolliset laskettelijat. Talvisin paras konsti päästä huippupolulle on nähdäkseni gondoli.

Activity Parkilta (Gondolitie 1) tunturiin nouseva gondoli tuo kulkijan suoraan huippupolun äärelle. Parkkipaikalta kävellessä sen sijaan pitää jonkin verran osata suunnistaa, mutta polulle löytää kyllä, kun vain suuntaa kohti tunturin korkeinta pistettä.

Pallastuntureilla oli yllään pilvihuntu.

Itse huippupolku on lyhyt, eikä sen varrella ole enää nousuja eikä laskuja, vaan matka on tasainen. Kuljimme polun mieheni ja siskoni kanssa marraskuun lopulla, olimme kaikki tuolloin paikalla ensimmäistä kertaa. Oli puolipäivä, ja kaamoksen värit täyttivät maailman. Koska lunta ei ollut juurikaan, alueella tosiaan oli varsin rauhallista, näimme vain yksittäisiä ihmisiä ja koiria siellä täällä.

Huippupolulta näkee esteettä joka ilmansuuntaan.

Kun katsoi kaikkialta rakennetun Levitunturin yli ja ohi horisonttiin, saattoi aistia kaunista erämaan tuntua.

Ylläs horisontissa.

Ounasjoki näytti olevan jo jäässä.

Huippupolun varrella on penkit sekä infotauluja, joissa kerrotaan yleistä tietoa Lapin luonnosta ja revontulista. Olipa siellä yllätykseksemme tulipaikkakin! Siinä olisi varmasti mahdottoman komea tulistella.

Oman vierailumme aikana, ja epäilemättä monesti muulloinkin, huipulla kävi melkoinen puhuri, mikä hieman vauhditti omaa matkantekoamme.

Tässä maisemassa, erämaapuhurin puhaltaessa ja ihmisten loistaessa poissaolollaan, oloni oli todella kotoisa.

Huomautettakoon vielä, että reitillä oli varsin liukasta, eli talvella tänne suunnatessa kannattaa valita tukevat kengät. Levi.fi-sivuilla kerrotaan, että polku täyttää esteettömyysvaatimukset, ja se on kyllä todella hieno juttu – eipä ihan monessa paikassa ole esteetöntä reittiä aivan suurtunturin korkeimmalla huipulla!

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.