Hieno vaellusreitti! Topsakantaival yhdistää Karhunkierroksen Sallan kansallispuistoon

Kaupallisessa yhteistyössä Matkalle Sallaan ry

Karhunkierros on Suomen legendaarisin vaellusreitti, mutta harva tietää, että vaellusta on mahdollista pidentää vielä huomattavasti kohti pohjoista: kun Karhunkierrokseen yhdistää Topsakantaipaleen, tulee vaelluksen kokonaispituudeksi mukavat 140 kilometriä. Topsakantaival, joka on osa UKK-reittiä, toimii myös yksinään 45 kilometrin vaellusreittinä, joka yhdistää Oulangan ja Sallan kansallispuistot toisiinsa. Kuivan maan taukopaikoista ei tällä reitillä tarvitse kärsiä: reitti kuljettaa taukoilemaan ja yöpymään lammen rannalta toiselle, ja vedet ovat hyvinkin kirkkaita.

Reitin aloituspisteet:
- Eteläinen lähtöpiste (esim. Karhunkierroksen jatkeena): Hautajärvi, Salla
- Pohjoinen lähtöpiste: Karhulampi, Salla
Pituus 45 km/suunta
- Karhunkierrokseen yhdistettynä 140 km/suunta
Tulipaikka: kyllä, useita
Esteetön: ei
Majoittuminen: Kuten pitkillä vaelluksilla yleensäkin, oma majoite kannattaa ehdottomasti olla mukana.
- Luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistossa, tulee majoittua vain merkittyjen taukopaikkojen läheisyydessä.
- Luonnonsuojelualueiden ulkopuolella saa majoittua jokaisenoikeuksin, mutta luonnon varjelemiseksi kannattaa majoittua merkityillä taukopaikoilla.
- Topsakantaipaleen ainoa autiotupa on Aikkipetsi.
Saapuminen autolla:
- Eteläinen lähtöpiste/Karhunkierroksen luontokeskus, Hautajärventie 414, Salla
- Pohjoinen lähtöpiste/Sallatunturi, Revontulentie, Salla
Saapuminen julkisilla: Pohjoiseen lähtöpisteeseen Sallan tunturikeskukseen on bussiyhteys Kemijärven juna-asemalta. Eteläiseen lähtöpisteeseen Hautajärvelle on kesällä bussiyhteys sekä Sallasta että Rukalta.

Lähdetäänpä matkaan etelästä, kuvitellen, että olemme jo kulkeneet Karhunkierroksen tai saapuneet vaikkapa autolla suoraan Karhunkierroksen luontokeskukselle (Napapiiri Café) Hautajärven kylään. Luontokeskukselta kannattaa kysäistä vielä viimeiset vinkit ennen maastoon suuntaamista, sillä luontokeskusten väki tuntee seutunsa ajankohtaisen tilanteen hyvin kaikkina vuodenaikoina. Ryystä vaikka kahvit vielä sen kunniaksi, että olet Napapiirillä ja suunta on se ainoa oikea, eli pohjoinen!

*Topsakantaival alkaa Napapiiriltä. Kuva: Harri Tarvainen.*

Nyt tarkkana: tässä ihan alkuvaiheessa maisemassa on paljon hakkuuaukeita. Huoli pois, ne eivät tule leimaamaan kuin aivan tätä alkupäätä.

Koutajoessa kohisevan Niskakosken ylitse pääsee Hautajärventietä kulkien, kunnes hiljaisemmat soratiet johdattavat kunnolla matkaan. Ensimmäinen etappi Hautajärveltä Tervalammien kodalle kulkee kuivalla maalla metsien ja hakkuuaukeiden lomassa. Suorantainen lampi ohitetaan lännen puolelta, ja pian polku jalkojen alla vaihtuu hetkeksi aikaa pitkospuiden kopinaan, kun matka käy eteenpäin kohti pohjoista ja siellä kohoavaa Palotunturia.

Palotunturit ja Konttilampi

Kohde kartalla

Nyt aletaan päästä jo kunnolla Lapin maaston makuun, samalla hakkuuaukeat jäävät taakse. Pian Tervalammilta lähdön jälkeen polku sukeltaa vaarojen väliin ja nousee sitten rinnettä ylös vaaran huipulle yli 400 metrin korkeuteen. Ylämäen jälkeen saa nauttia alamäestä, joka johdattaa lähteelle. Siitä eteenpäin kulku jatkuu Paljakan itärinnettä pitkin. Pikku Konttilampi välkehtii Palotunturin kainalossa, ja sen viitoittamaa suuntaa seuraamalla saavutetaan Konttilampi reilua kilometriä myöhemmin. Polku kulkee pienen matkaa aivan lammen rantaa pitkin.

Konttilammen eri puolilla kohoavat Palovaara ja Iso Kuserovaara. Lammen rannalla on kota, täydellinen paikka levähdykseen. Rantaviiva on soista, ja tässä on ihana ihailla veden takana kohoavaa kynttiläkuusikon erämaista siluettia. Tällä alueella on talvisin runsaasti lunta, mikä osaltaan selittää sen, että monet kuuset ovat katkenneet latvoistaan, ja männytkin kasvaneet jännittävän muotoisiksi. Lammen vesi on kirkasta, ja uimaankin on mahdollista pulahtaa.

Siinä missä Topsakantaival ei nouse Palotunturin huipulle, Ylimmäisen Palotunturin huipulle se nousee. Huippu on yli 500 metrin korkeudessa, ja sitten seuraa todellinen herkku: huipulla, pikkaisen korkeinta kohtaa alempana, on jälleen lampi ja sen rannalla kota. Läheiseltä näköalapaikalta maisema kantaa aina itänaapuriin saakka.

*Ylimmäisen Palotunturin kota. Kuva: Harri Tarvainen*

Lue myös: Sallan rajamailla: UKK-reitin taipale

Topsakka-aapa, Topsakkaharju ja Aikkipetsi

Ylimmäiseltä Palotunturilta laskeudutaan kohti reitin nimikkomaisemia. Laaja Topsakka-aapa on kaunis ja luonnontilainen suo, jolla kulkeminen tapahtuu osittain Topsakkaharjun polkua, osittain pitkospuita pitkin. Topsakkaharju (kartta) on hauska ja ohut, mutkitteleva harjunluikero keskellä suurta suota, rimpinevaa, jonka mättäät ja vesialtaat maalaavat maiseman erikoisen kauniiksi. Vierellä lainehtii myös Topsakkajärvi. Nämä kaikki kuuluvat isoon luonnonsuojelualueeseen, jonka muissa kolkissa on paikkoja kuten Koutatunturi, Karhukorpi ja – monelle varmasti jo entuudestaan tuttu nimi: Aikkipetsi. Sitä kohden kulku käy.

Aikkipetsi on Sallan kuuluisimpia retkipaikkoja, onhan sillä oma reittinsäkin: Aikkipetsin kierros (24 km), jonka varrella on useita laavuja ja pari tupaakin. Topsakantaipaleen varrelle osuu näistä osa, ensimmäisenä Suksenpaistamalammien rannalta lähteen tuntumasta löytyvä laavu avarien suotaipaleiden jälkeen (kartta). Ihanassa rantamaisemassa olevan laavupaikan pohjoispuolella kohoaa itse Aikkipetsin vaara, metsän peittelemä kumpu. Reitti jatkuu pohjoiseen sen länsireunaa pitkin.

*Aikkipetsin maisemia. Kuva: Harri Tarvainen*

Hyvin lyhyeksi jäävän tiepyrähdyksen jälkeen – reitti kulkee vajaat parisataa metriä hiekkatietä pitkin – suo-osuus jatkuu. Reittiä ympäröivää suota koristavat kauniit avonaiset pikku lammet, joiden lomasta kulku käy polkua ja pitkospuita pitkin. Kun tältä pätkältä päästään takaisin tukevalle, kuivalle maalle, ollaan jo melkein Aikkipetsin autiotuvalla kirkasvetisten Kalliolammien rannalla (kartta). Hirsinen tupa oli ennen päivätupa, mutta palvelee nykyisin neljän hengen autiotupana kamiinoineen kaikkineen. Tämä on Topsakantaipaleen ainoa autiotupa.

*Aikkipetsin tupa. Kuva: Harri Tarvainen*

Lähistöllä on myös kaksi muuta lampea, joiden lomitse retkeilyreitti mutkittelee eteenpäin kohti pohjoista. Kuusikko-Ruuhivaaran seudulla maasto on metsäistä ja pienien soiden täplittämää.

Poikkea kokemaan Ruuhitunturi

Sallatunturi ja sitä myöten reissun päätepiste alkavat uhkaavasti lähestyä. Hyvä lääke reissun loppumisen lykkäämiseksi on tehdä poikkeama Ruuhitunturille. Kuusikko-Ruuhivaaran pohjoispuolella Topsakantaival ylittää puron ja kelkkareitin, ja pian tämän jälkeen Ruuhitunturin reitti erkanee Topsakantaipaleelta vasemmalle. Reilun kahden kilometrin päässä odottavat Ruuhitunturin näkötorni sekä siitä hieman etäämmällä päivätupa (kartta).

Ruuhitunturin kierros on itsenäinen 13,5 km pitkä rengasreitti, ja periaatteessa voit halutessasi jatkaa sitä pitkin eteenpäinkin – reitti johdattaa sinut Pirttivaaran kautta kaartaen Tammakkolammen rantaan sekä Sallan Kansallispuiston Luonto- ja opastuskeskukselle (Salla Wilderness Park), josta pääset takaisin jatkamaan Topsakantaipaleesi loppuun.

Saapuminen Sallan kansallispuistoon

Oletetaanpa nyt kuitenkin, että vaikka poikkesitkin nauttimaan Ruuhitunturin ihanista näköaloista, palasit omia jälkiäsi pitkin takaisin Topsakantaipaleelle. Palo-Siskelvaaran pohjoispuolelta, kun polku ja pitkokset ovat vaihdelleet jalkojen alla jo useasti, odottaa Siskellammen kota (kartta). Lampi on pääasiassa suon ympäröimä, mutta kota on kuivalla kumpareella sen etelärannalla.

Sallan kansallispuiston raja ylitetään reilut kaksi kilometriä myöhemmin metsäisten ja soisien maastojen saattelemana. Kolmiloukkosen länsikulmassa odottaa pieni ja soma laavu (kartta) silmiä hivelevässä lampimaisemassa. Kolmiloukkonen on hieno ja suosittu myös lyhyenä päiväretkikohteena, joten täällä saatat saada seuraa muista retkeilijöistä.

Kolmiloukkosen jälkeen seuraava kohde on kansallispuiston luonto- ja opastuskeskus – siis se sama, johon Ruuhitunturin reitti olisi tuonut sinut toista kautta. Jos paikka on auki, niin nyt on hyvä hetki juoda vaikka kahvit, käydä ihanasti vesivessassa ja muutenkin nauttia hetki modernin maailman mukavuuksista ennen lopputaivalta.

Reitti siirtyy Hautajärventien toiselle puolelle ja matka jatkuu tien suuntaisesti, kuitenkin luonnon puolella. Sukkalammen ohittamisen jälkeen edessä alkavat erottua Sallatuntureiden loma-asunnot, joiden ylle tunturi kohoaa ja joiden lomasta Topsakantaipaleen päätepiste löytyy Karhulammen rannalta. Tämä on hyvä tilaisuus päättää pitkä – kenties jopa 140 kilometrin pituinen! – vaelluksesi suloisesti ravintolan ruokien ääreen, kylpylään ja puhtaisiin lakanoihin. Tai, jos nämä ihmismaailman ylellisyydet eivät ole sitä mitä kaipaat, voit aina palata maastoon: mitä jos kiertäisitkin vielä Pahaojankurun reitin (14,4 km) tai Kaunisharjun lenkin (11 km)?