Miina ja Tiina toivottavat tervetulleeksi Tiilikkajärvelle – ja tarjoavat pitkoksia, siltoja ja mahtavan biitsin

Tiilikkajärven kansallispuiston tunnetuin paikka lienee upea Venäjänhiekka. Tämän kauniin rannan lisäksi täällä on tarjolla soita ja harjuja. Kävelijälle on tarjolla muutama erimittainen reitti. Luontopolkumies tutustui kahteen reittiin yhdellä iskulla.

Tiilikkajärven reitit (Uiton kierto ja Aution kierto) Rautavaaralla
Päivämäärä: 23.5.2023 ja 21.5.2026
Luontopolkumiehen reittinumero: 405
Reitin pituus: 11,5 km (Uiton kierto, Aution kierto ja piipahdus Venäjänhiekalla)
Kohokohdat: Upeat suot, komeat sillat, Venäjänhiekan ranta
Parkkipaikka: Sammakkotammen tilava noin 20 auton parkkipaikka, Valtimontie 1095. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Todella hyvät
Varusteet/jalkineet: Paljon suomaisemaa, jossa kumisaappaitakin saattaa tarvita. Harjumaisemassa toisaalta aika kuivaa. Valitsisin kuitenkin vedenpitävää.
Keskivaativa reitti
Useampi tulipaikka

Tiilikkajärven kansallispuistossa olen vieraillut kahdesti. Molemmilla kerroilla olen kulkenut jotakuinkin saman reittiyhdistelmän, kahta eri ympyräreittiä (Uiton kiertoa ja Aution kiertoa) sekä piipahtanut hienolla Venäjänhiekan rannalla. Ensimmäisellä käyntikerralla reitti tuli kuljettua virallisten suuntamääritysten vastaisesti, joten toisella kerralla päätin korjata virheet, ottaa uudet kuvat ja uudistaa tämän matkakertomuksen. Oletko valmis? Lähdetäänpä matkaan.

Aloituskuva on ensimmäiseltä käynniltäni, jolloin käväisin täällä keväisellä lomaviikolla, Lapinlahdella asuvan kaverin kanssa. Olimme paikalla aamupäivällä, parkkipaikalla oli jo muutama auto. Reiteillä ei kuitenkaan varmasti olisi ruuhkaa. Auto parkkiin, reput selkään ja ihan ensiksi kohti Sammakkotammen lähtö- ja taukopaikan opastauluja. Vielä huomio kuvasta: luin vasta tätä kirjoittaessani, että Tiilikkajärven kansallispuiston tunnuksessa on kruunu ja risti – samanlaisina kuin ne on piirretty Täyssinän rauhan rajakiveen, joka on täällä reittien varrella.

Sammakkotammen katoksessa oli suuri määrä opastauluja. Yksi opastauluista alarivissä kertoo Tiilikanautiosta, joka sijaitsee siis Aution kierto -nimisen reitin varrella. Tila on asutettu Isovihan aikaan 1700-luvulla. Sen tunnetuin asukas on Olli Tiainen, joka johti voitokasta sissiryhmää Suomen Sodassa 1808-1809. Palaamme aiheeseen!

Olen ottanut kuvan reittikartasta niin, että Sammakkotammi ei aivan näy kuvan alareunassa. Uiton kierto on noin seitsemän kilometrin kierros, merkitty karttaan oranssilla, Aution kierto vihreällä. Tarkoituksemme oli kiertää nämä kaksi kierrosta ja käväistä sen lisäksi Venäjänhiekalla, joka kuuluu vain 18 kilometrin Tiilikan kiertoon.

Sammakkotammen tulipaikan kylteissä ja luontoon.fi -sivuston kuvauksessa Uiton kierto on merkitty samaan suuntaan, vasemmalle.

Ensimmäiseksi ylitetään Tiilikanjoki.

Reitti kulkee useamman kilometrin Sammakkojärven rannan tuntumassa. Oranssit reittimerkit näkyvät hyvin eikä eksymisen vaaraa todellakaan ole.

Ensimmäisen käyntini jälkeen reitin varteen oli tullut pari uutta penkkiä.

Ensimmäiseltä kerralta oli muistissa se, että reitin läntinen osuus olisi aika kivikkoista ja jopa hieman hidaskulkuista. Silloin kävelyä oli takana jo kymmenisen kilometriä – ehkä väsymykselläkin oli osansa hienoisessa harmituksessa. Nyt tämä osuus sujui mukavasti, kun se osui kävelyretken alkuun. Kolmen ja puolen kilometrin kohdalla ollaan jo risteyksessä, jossa Uiton kierto eroaa pidemmästä Tiilikan kierrosta. Me jatkoimme vielä hetken matkaa Tiilikan kierron reittiä tarkoituksenamme käydä Venäjänhiekan taukopaikalla. Kyltti pyytää pysymään polulla ja suojelemaan herkkää harjuluontoa.

Saavutaan Venäjänhiekalle. Komea on paikka. Olisiko tämä yksi Suomen hienoimmista hiekkarannoista? Pientä lisämaustetta tuo vielä se, ettei tähän voi ajaa autolla viereen. Sammakkotammesta on melkein neljä kilometriä kävelyä tälle upealle hiekkarannalle.

Venäjänhiekalla on hyvä taukomahdollisuus tulipaikkoineen ja piknikpöytineen. Paikka oli molemmilla kerroilla (toukokuussa) rauhallinen. Kevään 2026 käynnillä täällä oli sentään pari retkeilijää, jotka olivat yöpyneet rannan lähistöllä. Istahdimme tauolle nauttimaan ansaittuja eväskahveja ja -leipiä.

Tauon jälkeen palailimme muutaman sadan metrin matkan äskeiseen risteykseen ja Uiton kierrolle. Tämä komea kaarisilta ylittää Tiilikkajärven ja Autiojärven välisen lyhyen joen.

Jokunen metri ja seuraava silta. Vuonna 1992 rakennettu riippusilta ylittää Itkonjoen.

Ylityksen jälkeen saavutaan Uiton kämpälle, jota voi vuokratakin. Sen pihalla on myös tulipaikka. Ensimmäisellä käynnillä paistoimme kaverin kanssa täällä makkaratkin.

Olimme jatkamassa tästä toiselle ympyräreitille, Aution kierrolle. Reitti lähtee Uiton kämpän länsipuolelta (eli vasemmalta puolelta täältä tulipaikalta katsoen). Aution kierron reittimerkinnät olivat nekin oransseja maalimerkkejä.

Täälläkin kuljettiin pitkospuilla. Tiilikkajärvi on melko lähellä reittiä ja se vilahtelee välillä puiden välistä.

Aution kierto on saanut nimensä Tiilikanautiosta, josta mainitsin jo blogin alussa. 1700-luvulla perustettuun tilaan liittyy tarinoita, jotka saattavat olla tarua tai totta. Yhden mukaan paikan on raivannut ja rakentanut Hemming Tiainen, joka olisi paennut Pohjanmaalta tänne miestapon vuoksi. Toisen mukaan paikalle muutti ensimmäisenä Hemmingin isä Antti, joka piileskeli täällä tekemänsä murhan vuoksi. Oli miten oli, täällä syntynyt Olli (Hemmingin poika) Tiainen harjoitti menestyksellä sissisotaa venäläisiä vastaan Suomen sodassa ja on siis kuuluisin täällä asunut henkilö.

Tiilikanaution historian lisäksi täällä voi tutustua talonpoikaiseen raudanvalmistukseen.

Aution kierto kääntyy Tiilikanautiosta itää kohti eli pois Tiilikkajärvestä. Tässä oli valtavan pitkä pitkospuusuora. Olisiko tämä jopa pisin suoraan jatkuva pitkospuuosuus, jota olen kävellytkään! Pituutta tällä suoralla taitaa olla noin kilometri.

Pitkospuiden loppupuolella oli myös hauskat puuhahmot Miina ja Tiina. He ovat myös blogin pääkuvassa. En tiedä, miksi toisella on hyvä ja toisella huono tunnelma, sitä tarina ei valitettavasti kerro.

Pitkospuuosuuden jälkeen kävellään hetki metsäpolulla. Hetken päästä 90 asteen mutka kohti lounasta (ja Uiton kämppää).

Taas on vuorossa melko pitkä pitkospuuosuus, sekin lähes viivasuora. Keskustelimme kaverin kanssa suolla kasvavista kasveista. Suokukka ja vaivero taisivat olla ne, jotka kukkivat tähän aikaan vuodesta. Tässä vaiveron valkoiset kukat ja taustalla näkyvät pitkokset.

Aution kierto päättyi Uiton kämpälle, se oli jotakuinkin 3,4 km kuten luontoon.fi -sivulla oli ilmoitettukin. Uiton kierron itäisempi osuus vuorossa. Se on aluksi metsämaisemaa, mäntyvoittoista sekametsää.

Tällä osuudella on reitin hienoimmat avosuo-osuudet.

Ollaan jo loppumetreillä. Edellä kulki porukka, jonka olimme nähneet Venäjänhiekalla. Kuulin tutun äänen, joka sopi hyvin tähän maisemaan. Keltavästäräkki lenteli rämeellä ja laskeutui välillä männyn oksalle, saimme kiikaroitua sitä hyvin tovin.

Hetken päästä palasimme takaisin Sammakkotammeen. Matkaa kertyi yli 11 kilometriä, aikaa käytimme nelisen tuntia. Molemmilla retkillä tapasimme muutaman muun retkeililjän.

Reitit olivat hieman eri vaativuustasoa. Aution kiertoa voisi kyllä sanoa helpoksi, se on suurilta osin pitkostettu eikä korkeuseroja ole juurikaan. Uiton kierrolla läntinen osa on jo keskivaativa, siinä kuljetaan harjumaisemissa (vähän nousuja ja laskuja) ja melko kivikkoisessa maastossa.

Maisemista pidin paljon. Jäi tunne siitä, että koko 18 kilometrin Tiilikan kiertokin pitäisi päästä käppäilemään – vaikkapa syksyllä, jolloin suomaisemat voisivat olla jopa kauneimmillaan. Jätämme ajatuksen hautumaan!

Sijainti: N=7055620.987, E=565783.611 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=63.622392, GEO:lon=28.327050

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Huuhkajankierros
Pisan reitit, Kuopio
Hiidenkierros
Pumpulikirkon reitti

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle