800 km:n Savo Gravel -pyöräilyreitistö avattu Pohjois-Savoon: tässä maistiaiset Myhinkoski ja ITE-Aulis

Kaupallisessa yhteistyössä SavoGrown VisitSavo – matkailuympäristön kehittäminen -hanke

Kuvat: SavoGrown kuvapankki

Rakastatko rullailla kauniin rauhaisissa maaseutumaisemissa, aina välillä mansikoita maistellen, järvissä pulahdellen, rannoilla tulistellen ja ehkä luontopoluillekin jalkaisin poiketen? Siinä tapauksessa tämä Pohjois-Savon uutuus on kuin sinulle luotu. Savo Gravel -pyöräilyreitistö on kaikkiaan jopa 800 kilometriä pitkä, mutta luonnollisesti se on nautittavissa useiden lyhyempien kierrosten mukavan leppoisissa osissa.

Savo Gravel -reitistö mutkittelee Suonenjoen, Rautalammin, Tervon, Vesannon, Keiteleen ja Pielaveden maalais-, metsä- ja järvimaisemissa ja on suunniteltu siten, että sen varrelta löytyy monenlaista kiinnostavaa kauempaakin saapuneelle matkailijalle. Valtaosa hiljaisilla, pääosin sorateillä etenevistä kierroksista on toteutettavissa päiväseltään tai vaikkapa viikonlopun aikana yhden tai kahden yön taktiikalla, jos haluaa edetä oikein rennon leppoisasti. Kokonaisuuteen kuuluu myös 300 kilometrin mittainen Visit Savo -kierros, joka avaa alueen lumon perusteellisemmin vaikkapa kesälomaviikkoa viettävälle.

Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin kahteen reitistön kierroksista: Myhinkosken reittiin sekä ITE-taitelija Aulis Jalkasen reittiin. Retkipaikan hengessä olemme koonneet alle reittien varrelta kaikenlaista kiinnostavaa, kuten tulipaikkoja, luontopolkuja ja kokonaisen kansallispuiston! Artikkelin lopusta löydät lyhyet kuvaukset myös muista kierroksista sekä pari maittavaa videoupotusta.

Savo Gravel pähkinänkuoressa

800 km:n pyöräilyreitistö Pohjois-Savossa, sisältäen:
- kunnat toisiinsa yhdistävän 300 km:n Visit Savo -rengasreitin
- 12 erillistä 30–60 km:n rengasreittiä
Saapuminen: kaikista kuntakeskuksista pääsee reitistölle.
- Kauempaa autotta saapuva pääsee junalla Suonenjoelle.
Esite (pdf)
Lisätietoa

Myhinkosken kierros, Rautalampi

Pituus 43 km
Nousumetrejä 360
Nähtävyydet Myhinkoski ja Konnekoski
Tulipaikat mm. Rautalammin uimarannalla ja Konnekoskella
Majoitusmahdollisuudet mm. Rautalammin keskuksessa ja Törmälässä
Sijainti Etelä-Konneveden kansallispuiston kupeessa
- Mahdollisuus poiketa 0,3–14 km:n kävelyretkille puiston reiteille

Myhinkosken kierrokselle on helpointa lähteä Rautalammin keskustasta, jossa Kuopiontie vaihtuu nopeasti hiljaisempiin teihin kohti maaseutua. Jos haluat virkistäytyä kunnolla ennen matkaan polkaisua, kannattaa pulahtaa uimaan Uittiksella eli Pitkälahden uimarannalla Rautalammin keskustan tuntumassa. Rannalla on myös laavu – ehkä palaat siihen pyöräreissun jälkeen paistelemaan eväitä ja rauhoittumaan pyöräretken jälkeen? Myös Rautalammin komea kirkko kannattaa kurkata.

Sitten matkaan! Myötäpäivään pyöräiltäessä saavutaan pian Rautalammin keskustan jälkeen sillalle, josta voi ihailla kauniita vesinäkymiä molemmin puolin. Kuopiontieltä kierros koukkaa pienemmälle Toholahdentielle, jonka varrelta löytyy jo seuraava uimaranta – kuivuudesta ei joudu pyöräilijä näillä seuduilla kärsimään!

Hankamäentielle kohti etelää käännyttäessä kierros pyörähtää kunnolla käyntiin, eikä aikaakaan, kun metsien keskellä luikerteleva väylä muuttuu sorapäällysteiseksi. Kiireen tuntu jää taakse ja rauha valtaa mielen, kun matkantekoa kehystävät kauniit koivikot, komeat kuusikot ja ajoittaiset peltoaukeat. Jos mielesi nauttii rakentamattomista lammista, saatat haluta jalkautua maastoon esimerkiksi tien viereen työntyvän Venäjänlammen kohdalla.

Juuri ennen Pieni-Myhin järvelle saapumista reitti kääntyy oikealle, Saahkarintieltä Myhintielle. Nimistö vihjaa jo, että nimikkokohdetta lähestytään! Alati pienemmäksi muuttuva tie ohittaa järven rannalla avartuvia peltoja ja ylittää Kartiskanpuron, putkahtaen ajan mittaan takaisin Hankamäentielle – mutta vain hetkeksi. Kohta on nimittäin aika kääntyä pikkuruiselle Myhinkoskentielle, jolle maitolaituri ja muutama tieviitta toivottavat tervetulleeksi.

Korkeuserot täplittävät maastoa, kun kulku käy kohti länttä ja samalla Etelä-Konneveden korkeista mäistä tunnettua kansallispuistoa, joka on jo aivan lähellä. Kansallispuiston kuuluisin kohde on Kalajanvuori, ja jo ennen Myhinkoskelle saapumista pyöräilijä ohittaa muita vuoria, rullaillen menemään esimerkiksi Tikkavuoren ja Ruunavuoren välistä.

Myhinkoski

Kierroksen nimikkokoski kohisee samannimisessä Myhinkosken kylässä. 150 metriä pitkää, kohti pohjoista virtaavaa koskea on helppo ihailla sillalta käsin, ja sillalle sekä rantametsän polulle kannattaa pysähtyä pidemmäksikin aikaa fiilistelemään ja taukoa pitämään. Vehreän metsän ympäröimä, kivinen koski on todella kaunis! Vuonna 2007 tukinuiton jäljiltä ennallistettu koski on nykyään perhokalastajien suosiossa, ja lintujen ystävä saattaa huomata paikalta koskikaran tai harmaapäätikan.

Etelä-Konneveden kansallispuisto & Törmälä

Myhinkoskelta matka jatkuu syrjäistä Myhinkoskentietä luoteeseen, jossa tupsahdetaan edelleen sorapäällysteiselle Konnekoskentielle, jota jatketaan kohti pohjoista. Tunnelmat alkavat käydä hyvin erämaisiksi, ja nyt ollaankin enää satojen metrien päässä Etelä-Konneveden kansallispuiston rajalta. Kolmisoppi-niminen lampi työntyy metsien keskeltä tien viereen ja tarjoaa silmiä hivelevän, rakentamattoman maiseman. Vaikka hinku olisi jo päästä kansallispuistoon, malta vielä – enää pienen matkan päästä Myhinkosken kierros tuo sinut lähemmäs puiston merkittyjä reittejä ja hienoimpia kohteita.

Konnekoskentietä mutkitellaan metsien halki kohti pohjoista. Metsien taakse kätkeytyy pieniä lampia, mutta Hankalahden kohdalla maisema aukeaa valtavan kauniiksi ja avaraksi. Pian tämän jälkeen kohdalle osuu Törmälä. Törmälän loma- ja kurssikeskus tarjoaa paitsi majoitusta ja ruokaa, myös portin Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Voit jalkautua maastoon jo tästä tai kurvailla pienen matkan päässä olevalle Kalajan pysäköintialueelle, josta käsin voit kävellä nauttimaan kirkasvetisen Vuori-Kalajan kauneudesta ja kodasta ja kävellä ehkä koko Kalajan kierroksenkin, jos puhtia riittää. Maistella kannattaa vähintään 300 metriä pitkä esteetön kierros lammen rantaan ja kodalle.

Jos sinulla riittää aikaa ja pystyt esimerkiksi majoittumaan alueella, suosittelemme tutustumaan Etelä-Konneveden kansallispuistoon perusteellisesti kävelemällä vaativan, jopa 14 kilometriä pitkän Kolmen vuoren vaelluksen. Tämä on hieno mahdollisuus yhdistää pyöräseikkailuun myös kunnon kansallispuistovaellus – yhdistelmä on omiaan irrottamaan ajatukset arjen askareista ihan kunnolla! Etelä-Konneveden kansallispuiston reiteistä ja säännöistä voit lukea lisää luontoon.fi-palvelusta.

Konnekoski

Älähän hätäile, sillä matka ei ole ohi vielä. Olemmehan sentään Konnekoskentiellä, ja itse Konnekoski on vielä edessä. Törmälästä Konnekosken ääreen ei ole enää pitkäkään matka, vain muutama kilometri. Kosken rannat on suojeltu osaksi kansallispuistoa, ja melko korkealta sillalta on koskelle kaunis näköala. Sillanpielessä kosken rannalla on myös tulipaikka. Konnekoskella saatat bongata paitsi kalastajia, myös melojia ja koskenlaskijoita. Kosken molemmin puolin on polkuja kuljettavaksi, ja saatat huomata paikalta myös surullisen kuriositeetin: muistolaatta kertoo vuonna 1860 tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa kirkkovene törmäsi kiveen ja 17 henkeä hukkui.

Takaisin Rautalammilla

Konnekosken ylitse tie kaartelee eteenpäin kohti Rautalammin keskustaa. Jotta osuus isommalla kantatie 69:llä (näillä kohdin Kivisalmentie) jäisi minimiin, käännytään vielä lopuksi Hankavedenrannantielle, joka johdattaa rauhallisemmissa tunnelmissa kohti päätepistettä. Perillä Rautalammilla voi majoittua esimerkiksi leirintäalueella tai hotellissa. Ja mitäpä tuumit, maistuisiko uima- ja laavuhetki alussa mainitulla Pitkälahden uimarannalla?

ITE-Aulis, Suonenjoki

Pituus 22,7 km
Nousumetrejä 110
Nähtävyydet: Suonenjoen rantamaisemat, ITE-Auliksen kotimuseo, Iisvesi
Tulipaikat: Suonenjoen rannoilla erilaisia tulistelumahdollisuuksia
Majoitusmahdollisuudet: Suonenjoen keskustan vaihtoehtojen lisäksi mm. leirintäalue Iisveden satamassa

ITE-Auliksen reitti sopii kaikentasoisille pyöräilijöille, tämä on leppoisa jokirantoja, maaseutua ja taidetta yhdistävä kierros. Liikkeelle kannattaa lähteä Suonenjoen keskustasta, jonne voi saapua vaikka junalla.

Vastapäivään kierrettäessä ensimmäinen pysäyttävän rauhaisa näköala löytyy Siioninsillalta, jonka molemmin puolin vesi läikehtii kauniina – ja molemmin puolin löytyvät myös uimarannat, Hovinrannan uimapaikka ja Kahvimyllyn uimaranta. Jälkimmäisen ohi reitti jatkuukin rantaviivaa pitkin pohjoiseen. Vierelle jää lehtipuulajipuisto, nuotiopaikka ja jälleen uusi uimapaikka, ja rannalta avautuu kaunis näköala Suonenjoen laineille. Siioninsillalta aina Purolaan saakka pyöräilyreitti seurailee Suonenjoen jokipolkua, josta lisää asiaa tuonnempana.

Lyhyellä koukkauksella Kuopiontielle – tätä ennen huomaa Pähkinäsaaren rauhan muistomerkki sillanpielessä – päästään ylittämään joki Kruununsiltaa pitkin. Matka jatkuu joen lännenpuoleista rantaa eli Tervalanraittia pitkin pohjoiseen. Reitti luikahtaa rautatiesillan alitse!

Purola & Suonenjoen jokireitti

Tervalanraitti johdattaa joen tuntumassa rauhaisaa pikku kulkuväyläänsä pitkin eteenpäin. Ysitien alittamisen jälkeen joen puoli vaihtuu jälleen uuden sillan kautta. Juuri ennen tätä Purolansiltaa on vielä mahdollisuus lähteä välikävelylle: Suonenjoen jokipolku erkanee tässä ITE-Auliksen pyöräreitistä ja jatkaa joen länsirantaa pitkin luoteeseen. Sen varrella on mahdollista päästä jo taiteen makuun: taidemaalari Antti Halosen pittoreski vanha mökki nököttää punaisena joen rannalla. Luontopolun varrelta löytyy myös tulipaikka, Kimpan laavu. Rantalaavulle on Purolansillalta matkaa noin 1,4 km, ja takaisin pyöräreitille palataan samaa reittiä.

Purolantieltä koukataan lyhyen Karttulantie-pyrähdyksen kautta Ratapohjantielle, jota todella edetään jonkin matkaa junaradan tasaisessa varressa kohti pohjoista. Herralanmäentielle käännyttäessä ollaan jo hyvin lähellä reitin pääkohdetta, ITE-Auliksen kotimuseota.

ITE-Auliksen kotimuseo

ITE-Aulis eli Aulis Jalkanen (1935–2023) oli Suomen merkittävimpiä ITE-taiteilijoita. Maalauksien, kollaasien, veistosten, ja kiviteosten lisäksi hän teki muun muassa runoja ja sävellyksiä. Suonenjoen Herralanmäellä hän asui lähes koko ikänsä, ja piirsi jo pienestä saakka. Onneksi ITE-Auliksen pyöräilyreitti on mukavan lyhyt, sillä museovierailulle kauniissa maalaismiljöössä kannattaa ehdottomasti varata aikaa. Tarkista museon aukioloajat etukäteen huolella paikan kotisivuilta osoitteesta iteaulis.fi.

Kotimuseon pihapiiristä pyöräreitti jatkaa Herralanmäentietä vielä reippaasti eteenpäin, kunnes jälleen Karttulanmäentien kautta koukaten käännytään Karsikonmäentielle.

Iisvesi, Petsamo ja Myllykoski

Karsikonmäentie tuo kulkijan takaisin Suonenjoen virran ääreen. Nyt ollaan Iisvedellä ja samalla Suonenojen jokipolun pohjoispäässä. Iisveden venesatamasta löytyy monenlaista palvelua, kuten leirintäalue ja kahvila, uimaranta, nuotiopaikka ja laavu. Iisveden rantapaviljongilta voit vuokrata myös vaikka soutuveneen tai SUP-laudan ja lähteä vaiheeksi laineille pikku kierrokselle.

Petsamontie johdattelee Iisvedeltä takaisin päin kohti Suonenjoen keskustaa, nyt joen itäpuolta seuraillen. Vasemmalle puolelle kohoaa korkea Simolanvuori, jonka rinne on luonnonsuojelualuetta. Pian saa ihailla myös Petsamon kaunista asuinaluetta joen rannalla, ja sen jälkeen saavutaan Myllykoskelle, jossa on ollut kievari jo 1800-luvulla. Kievari paikalla toimii nykyäänkin. Sen palveluihin kuuluvat mm. majoitus, kalastusluvat ja tilausravintola.

Pieni silta palauttaa reittiä seuraavan pyöräilijän jälleen kerran joen länsipuolelle ja siitä junaradan tuntumaan Käpylänraitille, josta kulku käy takaisin Suonenjoen keskustaan.

*Rantamaisemia ITE-Aulis-kierroksen varrelta.*

Muut Savo Gravel -rengasreitit

Reitistön itsenäiset rengasreitit tarjoilevat kukin omanlaistaan menoa ja tunnelmaa, ja niiden joukosta niin letkeästä menosta nauttivat kuin kunnon maantiekiitäjätkin löytävät omat suosikkinsa. Tässä vielä lyhyt maistiainen muista reiteistä:

Kärkkäälän kierros, Suonenjoki: 45,5 km, nousumetrejä 280. Lintharjun upeilta maastoilta, latupohjilta ja poluilta alkava lenkki yhdistelee kumpuilevia kylä- ja metsäautoteitä. Lintharjun lisäksi Retkipaikka on jo aikoja sitten ihastunut Mustolanmäkeen, joka myös on matkan varrella!
Vaajasalmen kierros, Rautalampi: 54,7 km, nousumetrejä 170. Tämä aloittelevillekin pyöräilijöille sopiva, leppoinen reitti vaihtelee sora- ja asfalttipohjan välillä edetessään tasamailla ja kangasmaastoissa. Nokisenkoskilla kannattaa pysähtyä katselemaan, ovatko kalastajien siimat kireänä. Rastunsuon lintujärvellä ja toisaalta Tyyrinvirralla voi nousta lintutorniin katselemaan siivekkäitä ja nauttimaan veden kirjomista maisemista.
Kiesimän kierros, Kerkonkoski: 35,5 km, nousumetrejä 110. Fiilistelyyn ja maisemien katseluun sopiva kierros johdattaa kanaville Kerkonkoskella ja Kiesimässä. Reitti kiertää Kiesimä-järven ympäri.
Hautomäen ja Äyskosken kierros, Tervo: 46,2 km, nousumetrejä 250. Tämä reitti on kahdeksikon muotoinen, ja sen voi pyöräillä kokonaan tai vain toisen puolikkaan. Hyväkuntoisilla hiekkateillä on mukava ajella pelto- ja rantamaisemien äärellä. Kiipeä Tervamäen näkötorniin ja jalkaudu Äyskosken rantaluontoon ajan kanssa nauttimaan maisemien kauneudesta.
Vesantojärven ympäri, Vesanto: 46,9 km, nousumetrejä 320. Vaihtelevissa maisemissa etenevä, paikoin fyysinen ja sisuakin vaativa kierros on hyvä aloittaa ja päättää pulahtamalla veteen Vesannon uimarannalla.
Oinaskylän kierros, Vesanto: 42,5 km, nousumetrejä 370. Tunnetko tuoksun? Rullaile alkumatka mustaherukkapeltojen halki! Rauhallisia sora- ja metsäteitä seuraileva reitti on hyvä ja helppo fiilisteltävä, jonka varrella on koettavissa paitsi ihanaa hiljaisuutta, myös suoranaista erämaan tuntua.
Leppäselän kierros, Keitele: 44,7 km, nousumetrejä 220. Kevyen liikenteen väylältä alun jälkeen sorateille siirtyvä kumpuileva kierros, jossa Koutajärven sini tuo kauniin vesielementin maalaismaisemiin. Leppäselän ulkoilualueella voi patikoida myös jalkaisin: 4,7 km pitkän kävelyreitin varrella on laavu.
Säviän kierros, Keitele: 46,8 km, nousumetrit 240. Säviän kierroksella on paitsi maalais- myös suomaisemia! Pieni mäkisyys tuo hien pintaan paikka paikoin. Aloita Lossisaaren uimarannalta, niin pääset uimaan sekä ennen kierrosta että sen jälkeen.
Pohjoisen kierros, Pielavesi: 55,1 km, nousumetrejä 350. Taajamasta sorateille siirtyvä kierros poikkeaa Eskelinkoskella, jonka kauniissa luontomiljöössä odottaa laavu. Honkamäki ja Heinimäki tuovat nousumetreineen haastetta, pääosin reitti on kuitenkin mukavan helppo ajeltava.
Jautlandia, Pielavesi: 49,5 km, nousumetrejä 240. Loivia korkeuseroja ja rauhallisia sorateitä – paitsi että tämäkin kierros nousee Honkamäelle! Jos olet geokätköilijä, tämä kierros on sinun valintasi. Nähtävyytenä kierroksen varrelta löytyy Urho Kekkosen synnyinkoti, Lepikon torppa.
Visit Savo -reitti: 300 km. Tämä muhkea lenkki kiertää kaikkien alueen kuntien kautta, ja matkan varrella on luonnollisesti hyvä valikoima majoitus- ja ruokapaikkoja, uimarantoja sekä paikallisia nähtävyyksiä.